Lapseni keskiarvo putoaa kokonaisen numeron verran

Vastaustekniikkaa opetetaan monessa aineessa ja moneen otteeseen. Myös kokeisiinlukutekniikoita opetetaan jatkuvasti. Oppi ei vaan tahdo mennä perille! Seiskan kevättodistuksen numeroista jäävät päättötodistukseen kuviksen ja musiikin numerot. Pitkän valinnaisen kuviksen tai musiinkin valinneilla on vielä mahdollisuus korottaa numeroaan.

Seiskan numerot vaikuttavat päättötodistukseen joissakin aineissa. Jos päättötodistuksen kriteereissä puhutaan jostakin sellaisesta, mikä on opetettu vain seiskalla, niin silloin seitsemännen luokan numero vaikuttaa.

Suuri osa seitsemäsluokkalaisista ei juuri valmistaudu kokeeseen. Ja sen kyllä huomaa koepaperista!

2

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 17:32"]

Eihän niitä 7. luokan numeroita edes lasketa mukaan päättötodistukseen? Ainakaan meidän koulussa. :)

[/quote]

Eiköhän kaikissa kouluissa noudateta ihan samoj lakeja ja opetussuunnitelmaa. Jotain aineita jää seiskalta voimaan, kun niitä ei ole enää myöhemmin. Viimeisin numerohan se on joka aineesta aina se mikä jää päättötodistukseen.

Alakoulussa leikitään, yläkoulussa opiskellaan. Yläkoulun opettajana ei tosiaan käsitä, miten niitä kaseja ja ysejä on annettu kutosluokan keväällä, kun seiskaluokan alussa pidetään lähtötasokoe eikä oppilailla ole minkäänlaista käsitystä edes perusasioista. Arvosanat tömähtävät alas numerolla tai kahdella, ja koko seiskaluokka menee siihen, että opetellaan niitä asioita, jotka olisi pitänyt oppia viimeisten kuuden vuoden aikana.

Uuden opiskelu- ja vastaustekniikan sisäistäminen vie aikansa. Kyllä sitä opetetaan alusta alkaen. Opettajat usein jopa sanovat oppilaille ihan suoraan, että minä kysyn tätä asiaa kokeessa ja se on osattava selittää näin ja näin. Silti kaikki eivät laita vinkkiä korvan taakse vaan kuvittelevat, että kun piirtää kukkasia koepaperin nurkkaan, ope antaa hyvän numeron, vaikkei tietäisi mitään. Ylipäänsä yläkoulussa on osattava yhdistellä ja soveltaa asioita ihan eri malliin kuin alakoulun vaadittavia yksittäisiä nippelitietoja ("Mitä karhulle tapahtuu talviunen aikana?" vrt. "Kuinka monta varvasta karhulla on ?").

Päättötodistuksen numeroon katsotaan myös aikaisempia numeroita. Miten muuten voidaan arvioida esimerkiksi biologia, jossa ysillä on ihmisen biologiaa ja päättötodistuksen kahdeksikkoon pitää ymmärtää vesiekosysteemin toimintaa (7 luokalla).

Osa oppilaista tulee seiskalle ihan yläkanttiin olevilla numeroilla.

Toivottavasti te vanhemmat suhtaudutte tähän numeroiden laskemiseen paremmin kun oma mutsi aikanaan joka keskiarvon tippuessa seiskaluokalla alotti hirveän huudon, soitti koulun opettajat läpi ja vaati perusteluita ja sit lopulta heitti ulos ja totesi "takasin tuut vasta illalla kun oot miettiny tekojas." Muistakaa että asiallisella keskustelulla pääsee teininkin kanssa niin paljon pidemmälle kun huutamisella ja syyllistämällä.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 18:07"]

No ei sitä kyl alkal vedetä hatust et

[/quote]

?

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 16:25"]

Mitä korkeammalle koulussa edetään, sitä tiukemmaksi arvostelu käy. Vaikka usein puhutaan, miten alakoulussa muka on tiukka arvostelu, niin eihän se sitä ole. Sen sijaan yläkoulun puolella näytöt, siis kokeet, tuntiosaaminen, läksyjen tekeminen, osallistuminen rakentavasti tunnin kulkuun, harrastuneisuus jne. ratkaisevat, millainen arvosana todistukseen tulee. On aivan normaalia, että alakoulusta yläkouluun siirryttäessä todistuksen arvosanat laskevat, sillä nyt on huomattavasti enemmän opiskeltavaa ja toisaalta enemmän faktaa arvosanan pohjaksi.

Seuraava kynnys tulee vastaan, jos ja kun lapsesi menee lukioon. Vaatimustaso tiukkenee entisestää. Monessa aineessa täytyy kokeissa olla puolet maksimipistemäärästä, jotta saisi viitosen (esim. kielet). Taas vanhemmat itkee, miten lapsen keskiarvo laski. Peruskoulun arvostelu on löysempää, koska kyseessä on koko ikäluokan koulu ja ne tyhmimmätkin puupäät pitää yrittää luotsata ulos peruskoulusta. Lukiossa arviointia ohjailevat yo-kokeet ja niiden arviointi, halusipa sitten tai ei. Samalla tavalla kuin yläkoulussa myös lukiossa vaatimustaso kasvaa vuosiluokka vuosiluokalta.

[/quote]

Juuri tuo harrastuneisuuden puute pudotti seiskaluokkalaiseni musiikkinumeroa. Minkäs teet jos vuorokaudessa on vain 24 tuntia? Urheiluharrastukseen menee joka päivä aikaa ja soittamaan ehtii suunnilleen suurina kirkollisina juhlapyhinä nykyään. Teini soitti aikaisemmin viulua ja pianoa. 

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 07:29"]

Lapsellasi on loistava pärsätäkerroin, mutta sen vaikutus lakkaa kun siirrytään luokanopettajasta aineopettajiin.

[/quote]

Öhöm, ihmisten suhtautuminen muuttuu aina erilaiseksi kun selviää että teini on ns puolimamu. Jotkut alkavat puhumaan kovemmalla ja hitaammalla äänellä hänelle. Opettajat eivät uskalla soittaa minulle. Opo soitti kerran ja ehdotti A2-kieleksi äidinkieltäni jota lapsi on puhunut pienestä pitäen kanssani. Kieltäydyimme kunniasta ja valitsimme kirjaimellisesti toisen vieraan kielen.

Yleensä menee toisin päin, yläkoulussa numerot parempia. T yläkoulun ope. Tai: superkiltti oppilas on saatettu alakoulussa arvioida yläkanttiin.

[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 23:26"]Keskiarvo putoaa kokonaisen numeron verran verrattuna kuudennen luokan keväästä seitsemänne luokan jouluun. Mikä on mennyt väärin koska lapsi on tehnyt läksynsä ja lukenut kokeisiin enemmän kuin ikinä aiemmin?
[/quote]

Yläasteella aloitetaan esseiden kirjoitus ja asioita oletetaan osattavan käsitellä uudella tavalla. Luonnollinen älykkyys korostuu entisestään kun edetään kohti lukiota/yliopistoa (tai amis & amk). Kielet vaikeutuvat, matematiikkaan tulee monia uusia käsitteitä, fysiikka ja kemia alkavat toden teolla...

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 17:53"]Yleensä menee toisin päin, yläkoulussa numerot parempia. T yläkoulun ope. Tai: superkiltti oppilas on saatettu alakoulussa arvioida yläkanttiin.
[/quote]

Itselle kävi näin! Alakoulussa kyseltiin nippelitietoa, yläasteella kokonaisuuksia ja ymmärrystä, ei ulkomuistista luettelemista.

[quote author="Vierailija" time="19.12.2014 klo 17:53"]

Yleensä menee toisin päin, yläkoulussa numerot parempia. T yläkoulun ope. Tai: superkiltti oppilas on saatettu alakoulussa arvioida yläkanttiin.

[/quote]

Ap tässä. Teinillä neljä numeroa nousi ja musiikki putosi ysistä seiskaan. Eli hänellä ka nousi kaikesta huolimatta. Minusta oli kohtuutonta aiheuttaa kehityskeskustelussa ahdistusta sekä vanhemmissa että oppilaassa. Kilttihän tuo meidän teini on mutta se ei tarkoita sitä että hänen aivojensa tilalla olisi sahanpurua. Ei urheilullisuus tai "toisen sukupolven maahanmuuttajuus" tee kenestäkään tyhmää. Minua ärsyttää muutenkin tuo mamuttelu koska lapsella on suomalainen isä ja hän on kasvanut suomalaisessa yhteiskunnassa sekä syntynyt Suomessa. Hän ei ole siis muuttanut mistään tänne. Lopettakaa siis mamuttelu!

P.S. Me molemmat vanhemmat käymme töissä eli en ole loisimassa Suomessa. Tutustuin mieheeni työn kautta.

No ei sitä kyl alkal vedetä hatust et

Nyt se pelätty joulutodistukset on kotiutunut ja joululoma on alkanut. Neljä numeroa ovat parantuneet ja käytös sun muu erinomaista. Vain musiikki on pudonnut ysistä seiskaan koska teini ei ehdi enää käymään soittotunneilla eikä pidä koulussa laulamisesta.

Nyt kyllä luokanvalvoja teki kärpäsestä härkäsen minun mielestäni.

Syy lakkauttaa pienet "idylliset" kyläkoulut, tai kohtahan ne onkin kaikki lakkautettu.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:29"]

Mulla oli aikoinaan toisin päin. Ala-asteen keskiarvo kuutosen keväällä oli tasan 7.0 ja seiskaluokan jouluna lukuaineiden ka. oli 8.5 ja seiskan keväällä jo 9.0. Minulla syy oli koulun vaihto maalaiskunnan kyläkoulusta kuntakeskuksen isoon kouluun. Yläasteella arviointia teki myös yhden opettajan sijasta monta opettajaa. Isossa koulussa arvioitiin muutenkin enemmän koululaista kuin koululaisen perhettä. Itsetunto ja minäkuva nousi kohisten. Minä olin paikallisen kyläjuopontytär.

[/quote]

Ei se ole mitenkään tavatonta, yleensä aina siirtyessä ylemmälle kouluasteille oma aikansa menee päästä siihen "tyyliin" kiinni

Mitä korkeammalle koulussa edetään, sitä tiukemmaksi arvostelu käy. Vaikka usein puhutaan, miten alakoulussa muka on tiukka arvostelu, niin eihän se sitä ole. Sen sijaan yläkoulun puolella näytöt, siis kokeet, tuntiosaaminen, läksyjen tekeminen, osallistuminen rakentavasti tunnin kulkuun, harrastuneisuus jne. ratkaisevat, millainen arvosana todistukseen tulee. On aivan normaalia, että alakoulusta yläkouluun siirryttäessä todistuksen arvosanat laskevat, sillä nyt on huomattavasti enemmän opiskeltavaa ja toisaalta enemmän faktaa arvosanan pohjaksi.

Seuraava kynnys tulee vastaan, jos ja kun lapsesi menee lukioon. Vaatimustaso tiukkenee entisestää. Monessa aineessa täytyy kokeissa olla puolet maksimipistemäärästä, jotta saisi viitosen (esim. kielet). Taas vanhemmat itkee, miten lapsen keskiarvo laski. Peruskoulun arvostelu on löysempää, koska kyseessä on koko ikäluokan koulu ja ne tyhmimmätkin puupäät pitää yrittää luotsata ulos peruskoulusta. Lukiossa arviointia ohjailevat yo-kokeet ja niiden arviointi, halusipa sitten tai ei. Samalla tavalla kuin yläkoulussa myös lukiossa vaatimustaso kasvaa vuosiluokka vuosiluokalta.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 21:57"]

Toivottavasti te vanhemmat suhtaudutte tähän numeroiden laskemiseen paremmin kun oma mutsi aikanaan joka keskiarvon tippuessa seiskaluokalla alotti hirveän huudon, soitti koulun opettajat läpi ja vaati perusteluita ja sit lopulta heitti ulos ja totesi "takasin tuut vasta illalla kun oot miettiny tekojas." Muistakaa että asiallisella keskustelulla pääsee teininkin kanssa niin paljon pidemmälle kun huutamisella ja syyllistämällä.

[/quote]

Toivotaan tosiaan. Onpa sinulla ollut ikävästi suhtautuva äiti

Alakoulun opiskelutaktiikoilla ei enää yläkoulussa pärjää. Suurin osa erään luokan oppilaista oli lukenut kokeeseen tunnin tai alle. Oppilaat olivat itse ihan tyytyväisiä valmistautumiseensa, mutta ei sillä hyvään tulokseen yltänyt. Luin itse aikanaan yhteen kokeeseen 4-5 tuntia, vaikka osasin asiat tuntien pohjalta suurimmaksi osaksi.