Lapseni keskiarvo putoaa kokonaisen numeron verran

Minun lapsellani syömishäiriö vie kohta enemmän aikaa kuin koulunkäynti. 

up

Kun minä kymmenen vuotta sitten kävin peruskoulua, oli kerran keskiarvo alle 9, ja se oli kuudennella luokalla. Siitä alkoi tasainen nousu, ensin 9.1, 9.2 ja yhdeksännen luokan keväällä keskiarvo oli 9.5:) kiinnostuin koulusta yläasteella aivan eritavalla, pidin kovasti historiasta ja yhteiskuntaopista, vaikka vitosluokalla historian alkaessa vihasin sitä. Hyvän historiamenestyksen kautta myös uskonto oli aika helppoa kun vain kuunteli tunneilla. Huomasin myös olevani hyvä kielissä ja opiskelinkin englannin ja ruotsin lisäksi myös ranskaa ja saksaa, joista kaikki aina vuorotellen olivat kymppejä.
Matematiikka oli edelleen takkuista, mutta maailman parhaan opettajan avulla selviydyin jopa pitkästä matikasta lukiossa, perusteet olivat niin vankat ja lukiossa myöa mahtava opettaja. En minä kyllä millään tavalla matemaattisesti lahjakas ole, fysiikat ja kemiat olivat aivan kamalaa pakkopullaa mutta niin vain niistäkin rämmin, kuin myös muista luonnontieteellisistä lukuaineista.
Kyllä hyvä koulumenestys lähtee omasta kiinnostuksesta ja hyvistä opettajista. On paljon vaikeampa päntätä asioita jotka ei voisi vähempää kiinnostaa, ja kun ei ole ketään, joka saisi lapsen asiasta kiinnostumaan.

[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 23:46"]

Meillä ihan sama homma, paitsi ettei ole kyllä lukenut kokeisiin niin hyvin ja muutenkaan ei panosta kouluun. Kiitettäviin mahdollisuus kotitalous, musa, liikunta, kuvis, käsityö. Edellisessä todistuksessa huonoin numero oli 8. Nyt tulee varmaan jopa kutosia, seiskoja ainakin paljon!

[/quote]

No ei ihme jos tulee. "kiitettäviä musa, liikka, kuvis, kässä" näilläkö sen ammatin sitten saa? Yhteishaussa tarvii vähän laajemmin niitä numeroita.

Minulla putosi myös numerolla keskiarvo kun siirryin seiskalle. Luulen että minulla syynä tähän oli ala-asteen lepsu opettaja, joka antoi välillä oppilaiden päättää kokeisiin kysymykset ja urheiluhullu kun hän oli, niin saatoimme lähteä matikan sijasta luistelemaan tms.

Olisin varmasti saanut nostettua numeroitani ysi ja kasiluokilla, mutta kaikki muu kiinnosti enemmän. Joka tapauksessa ammattikouluun pääsin myöhemmin ja hankin ammatin. Nykyään olen töissäkäyvä 20-vuotias.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 08:18"]

Suurin ongelma on tavallisesti vastaustekniikassa. Koevastaukseen kirjoitetaan muutama sana tai pari lausetta. Oppilas on tyytyväinen kun sai vastaustilaan täytettä, vaikka tuli kertoneeksi vain 1/4 tietämästään sisällöstä. Pisteitä tulee sitten 1 piste neljästä.

[/quote]

Miksi opettajat tai opo ei sitten neuvo vastaustekniikan hienouksista?

Eihän niitä 7. luokan numeroita edes lasketa mukaan päättötodistukseen? Ainakaan meidän koulussa. :)

No mua ainakin jo hirvittää koska viime vuonna oli 9,8 ja tänä vuonna joku kasi ehkä(?).

Itselläni tapahtui sama lasku niinikään kuudennen ja seitsemännen luokan välillä. Suurin syy tuohon oli tuolloin se, että en "kehdannut" viitata tai vastata tunneilla, liittyi varmaankin murrosikään. Koemenestys jatkui ennallaan. Tuntiaktiivisuuden puutteen luokanvalvoja sanoi syyksi laskuun myös vanhemmilleni. Vanhempien puhuttelun ja kasvaneen itseluottamuksen myötä paransin tuloksia joka lukukaudella niin, että yläasteen päästötodistuksen keskiarvo oli 9,6. Ehkä sinunkin lapsesi tapauksessa opettajat pyrkivät numeroita laskemalla kannustamaan oikeaan suuntaan niin, että numerot ehtivät parantua ennen tärkeää ysiluokkaa.

On aivan tavallista, että numerot putoavat seiskalle tullessa. Yläkoulun opettajana en edes tiedä (meidän wilmassamme ei ole ko. ominaisuutta) millaisia numeroita alakoulun opettajat ovat antaneet. Arvostelu alkaa siis puhtaalta pöydältä. Vertaan nuoren suoritusta valtakunnalliseen kriteeriin. En toisiin oppilaisiin. Gaussin tms. käyrät eivät ole käytössä.

Lapsellasi on loistava pärsätäkerroin, mutta sen vaikutus lakkaa kun siirrytään luokanopettajasta aineopettajiin.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:29"]

Mulla oli aikoinaan toisin päin. Ala-asteen keskiarvo kuutosen keväällä oli tasan 7.0 ja seiskaluokan jouluna lukuaineiden ka. oli 8.5 ja seiskan keväällä jo 9.0. Minulla syy oli koulun vaihto maalaiskunnan kyläkoulusta kuntakeskuksen isoon kouluun. Yläasteella arviointia teki myös yhden opettajan sijasta monta opettajaa. Isossa koulussa arvioitiin muutenkin enemmän koululaista kuin koululaisen perhettä. Itsetunto ja minäkuva nousi kohisten. Minä olin paikallisen kyläjuopontytär.

[/quote]

Meidän lapisista yhdellä numerot selvästi parani yläkouluun siirryttäessä. Hän on hieman epäsosiaalinen, mutta fiksu lapsi. Yläkolulussa numeroita annetaan enemmän osaamisen mukaan, kun alakoiulussa vielä pärjää aika hyvin sillä että on opettajan mielestä hyvä tyyppi.

Tuo on aika yleistä, ja hyvä, että joulutodistus hieman herättelee. Saiskalle siirtyminen on silti suuri asia ja onhan se murrosikäkin tulossa.

Silti seiskalla on kivaa, esimerkiksi kotitalous on ollut tyttäreni suosikki. (Aloitti juuri)

MInä olen hämmentynyt siitä, että viidesluokkalaisella pojallani on jo selkeästi murrosikä alkamassa, vastahan se oli vauva.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 01:11"]

"Mulla oli aikoinaan toisin päin. Ala-asteen keskiarvo kuutosen keväällä oli tasan 7.0 ja seiskaluokan jouluna lukuaineiden ka. oli 8.5 ja seiskan keväällä jo 9.0. Minulla syy oli koulun vaihto maalaiskunnan kyläkoulusta kuntakeskuksen isoon kouluun. Yläasteella arviointia teki myös yhden opettajan sijasta monta opettajaa. Isossa koulussa arvioitiin muutenkin enemmän koululaista kuin koululaisen perhettä. Itsetunto ja minäkuva nousi kohisten. Minä olin paikallisen kyläjuopontytär." - Ilahduttavaa lukea tämäkin postaus. Liian usein saa kuulla, että kuinka opettajat ovat antaneet alaluokilla tai pahimmassa tapauksessa koko kouluhistorian ennen lukioon tai ammattikouluun menoa numeroita aivan mielivaltaisesti niin, että ne antavat nuorelle liian helposti kuvan siitä, että hän osaa ja hallitsee asian (perustan) ja mahdolliset puutteet puutteet paljastuvat vasta lukiossa tai ammattikoulussa, jolloin kertaaminen on jo paljon vaikeampaa. - Toisaalta viestisi oli, myös surullista luettavaa, koska oli numerot liian ylä tai alakanttiin annettu, niin ei voi välttyä ajattelemasta sitä, että edelleen kouluissa saatetaan antaa arvosanoja ennen kaikkea kasvo -kertoimen mukaan. Pitäisiköhän järjestää oppivelvollisuuden aikanakin samanlaisia valtakunnalllisia "ponnistuksia" -kuin mitä ylppärit ovat? Vai tosiko tällaiset koetukset vain lisää ei toivottua eriarvoisuutta?

[/quote]

Pärstäkertoimella on aivan liian suuri osuus oppilaan numeroissa. Minusta numerot pitäisi tulla juurikin valtakunnallisten kokeiden tulosten perusteella ja nuo tuntiosaamiset ja käyttäytymiset saisivat olla omat erilliset numeronsa.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 07:25"]

On aivan tavallista, että numerot putoavat seiskalle tullessa. Yläkoulun opettajana en edes tiedä (meidän wilmassamme ei ole ko. ominaisuutta) millaisia numeroita alakoulun opettajat ovat antaneet. Arvostelu alkaa siis puhtaalta pöydältä. Vertaan nuoren suoritusta valtakunnalliseen kriteeriin. En toisiin oppilaisiin. Gaussin tms. käyrät eivät ole käytössä.

[/quote]

Numeroiden putoaminen yläkoulussa on tyypillistä niille, jotka ovat saaneeet alakoulussa hyvät numeronsa hyvän pärstäkertoimensa ansiosta.

Meille puhuttiin aikoinaan yläkouluun siirtyessä ihan faktana, että keskiarvo laskee numerolla ainakin aluksi. Itse muistan pettymyksen ensimmäiseen joulutodistukseeni, mutta keväällä homma oli jo tutumpaa ja keskiarvo sama kuin kutosen päättötotarissa eli yhdeksän pintaan.

Kerro lapsellesi, että samanlainen notkahdus on ollut monella muullakin ja että kevättodistuksesta vasta voi päätellä jotain, että hän jaksaisi panostaa vielä keväänkin. Kysy, onko hän huomannut, mitä itse voisi tehdä opiskelussa toisin ja jos ei, niin vilkaiskaa aiempia kokeita ja miettikää, onko hän osannut esim. vastata oikealla tekniikalla. Moni vastailee kahdella sanalla kuten alakoulussakin mutta yläkoulussa opettaja odottaa jo laajempaa vastausta.

[quote author="Vierailija" time="07.12.2014 klo 23:26"]

Keskiarvo putoaa kokonaisen numeron verran verrattuna kuudennen luokan keväästä seitsemänne luokan jouluun. Mikä on mennyt väärin koska lapsi on tehnyt läksynsä ja lukenut kokeisiin enemmän kuin ikinä aiemmin?

[/quote]

Meillä nousi kaikki aineet 8-9 --10. Johtuen siitä, että ala-asteen opettaja oli sitä mieltä, ettei kukaan ansainnut kymppiä mistään, ellei ollut opettaja.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2014 klo 00:55"]

- pelaa varmasti liikaa jos sohvaperunoilta kysytään

[/quote]

Sohvaperunalle ei varmaan tullut mieleen että pelaamisella voitaisiin tarkoittaa urheilua eli fyysistä liikkuntaa... Tarkoitti pelaamisella varmaan tietokoneilla ja käynnyköillä pelaamista.

Urheiluharrastuksen  myötä meidän lapsen numerot lähtivät parenemaan. Saa purkaa energiaansa ja pistää raskaiden treenien jälkeen hyvin nukkumaan jne. Pelkästään poisitiivista koulua ajatelleen.

Suurin ongelma on tavallisesti vastaustekniikassa. Koevastaukseen kirjoitetaan muutama sana tai pari lausetta. Oppilas on tyytyväinen kun sai vastaustilaan täytettä, vaikka tuli kertoneeksi vain 1/4 tietämästään sisällöstä. Pisteitä tulee sitten 1 piste neljästä.

Ei välttämättä laske. Niillä parhailla ei yleensä juurikaan laske, koska olisivat alakoulussa ansainneet yksitoista numeroksi... Itse olin näitä aikoinani. Taisi ala-asteelta olla keskiarvo luokkaa 9.5 ja yläasteella aina välillä 9.4-9.7.

Nyt opettajana olen huomannut, että osa noista ihan huippukeskiarvoista siellä ysin pinnassa tai päälle, pysyy ja osa romahtaa.

Muuten ihmettelen teidän stressiä koulunumeroista. Jos lapsi tekee kohtuudella odotettuna parhaansa, niin sitten se saa riittää. Pääasia, että oppii säännöllisen työn merkityksen ja oppii perusasiat.

[quote author="Vierailija" time="09.12.2014 klo 07:45"]

Meille puhuttiin aikoinaan yläkouluun siirtyessä ihan faktana, että keskiarvo laskee numerolla ainakin aluksi. Itse muistan pettymyksen ensimmäiseen joulutodistukseeni, mutta keväällä homma oli jo tutumpaa ja keskiarvo sama kuin kutosen päättötotarissa eli yhdeksän pintaan. Kerro lapsellesi, että samanlainen notkahdus on ollut monella muullakin ja että kevättodistuksesta vasta voi päätellä jotain, että hän jaksaisi panostaa vielä keväänkin. Kysy, onko hän huomannut, mitä itse voisi tehdä opiskelussa toisin ja jos ei, niin vilkaiskaa aiempia kokeita ja miettikää, onko hän osannut esim. vastata oikealla tekniikalla. Moni vastailee kahdella sanalla kuten alakoulussakin mutta yläkoulussa opettaja odottaa jo laajempaa vastausta.

[/quote]