Tutkitko kuolleen vanhemman puhelimen ja/tai tietokoneen?
Tutkitko silloin, kun vanhempasi kuoli, tai voisitko tutkia tulevaisuudessa?
Kommentit (52)
Minä tutkin, kun isä kuoli viime vuonna.
Kadun aika paljon, koska sain tietää asioita, joita en olisi halunnut tietää.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin.
Miksi tietenkin?
Ap
Kyl mää sitä sitä lankapuhelinta kovin tarkkaan tutkein.
Hyvin numerolevy pyöri.
Ja mummon 1967 kuolleen tietokoneessa oli uusin i7 Pentiumi ja 10´78TI ohjain joten otin käyttöön,
oli hyviä räiskintäpelejä.
En ole koskaan aiemmin miettinyt asiaa, mutta varmaan ainakin puhelimen valokuvat selaisin ja ottaisin sieltä hyvät muistot talteen.
En tietenkään. Dbannaisin kovalevyt ennen kierrätystä.
-itammattilainen
Olin pesänhoitaja isossa sisarusparvessa. Tietokone jäi minulle. Selasin sieltä tietoja lähinnä otsikkotasolla. Tiedostoja oli kaikista meistä lapsista ja monista ulkopuolisista.
Tein säännön, jonka hyväksytin muilla sisaruksilla. Kukin sai halutessaan itseään koskevat tiedostot omalle koneelleen. Kukaan ei saanut muiden tietoja. Sisarusparvessa oli myös kaksi alaikäistä. He saivat omat tiedostonsa käyttöön vasta täysi-ikäisinä.
Ehkä puolet sisaruksista on omat tiedostonsa vuosien varrella pyytänyt.
Isäni kuoli kesällä. Puhelimesta poimimme niiden henkilöiden yhteystiedot, joiden kanssa isä oli ollut yhteydessä ja ilmoitimme kuolemasta. Viestejä emme lukeneet. Tietokone heitettiin kaatopaikalle/kierrätykseen sitä käynnistämättä.
Kukaan tuskin säilyttää ainoastaan puhelimessa tai tietokoneella mitään, minkä on tarkoitus säilyä kuoleman jälkeen. Kuvat voisi katsoa, mutta esim. selaushistoriaa ei todellakaan.
Varmaan tutkisin, jos niistä oli syytä etsiä jotain. Mitään mielenkiintoa ei sen sijaan olisi lähteä tutkimaan esim. minkälaista pornoa isäukkoni on katsellut.
Todennäköisesti tutkisin.
Toivoisin, että vanhempani olisi ollut niin viisas, että olisi pitänyt tietokoneensa hyvässä loogisessa järjestyksessä ja kansioilla olisi kunnolliset nimet jne. Jotta sitten voisi skipata sellaisen materiaalin jonka tiedostonimi viittaisi johonkin sellaiseen mitä en haluaisi nähdä.
Todellisuudessa oma elossaoleva vanhempani ei ole näin viisas. Epäilen että hänen tietokoneeltaan ei mitään kovin järkevää löytyisi, mutta kävisin sen silti läpi jos vain salasanan löytäisin (todennäköisesti löytäisin sen tai arvaisin). Valokuvia saattaisin sieltä haluta, tämä varauksella. Varmaan etsisin sieltä tietoa suvustani tms. jotain mistä voisin jollain tavalla hyötyä tai josta olisi minulle jotain iloa. (En ole äitini kanssa missään tekemisissä, liian hankala ihminen.)
En tutkinut, kun ei ollut mitään tarvetta tutkia.
Puhelimen palautin tehdasasetuksille samantien, padista ja läppäristä etsin salasanat mm.fb, poistin tilit ja sen jälkeen palautin tehdasasetuksille. Kyse lapsesta, en halunnut pengata hänen yksityisyyttään yhtään enempää.
En, koska en tiedä koodia eikä muutenkaan kiinnosta mitä pervoiluja sieltä löytyisi.
Vierailija kirjoitti:
Minä tutkin, kun isä kuoli viime vuonna.
Kadun aika paljon, koska sain tietää asioita, joita en olisi halunnut tietää.
Miksi menit tutkimaan toisen yksityisasioita?
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoli kesällä. Puhelimesta poimimme niiden henkilöiden yhteystiedot, joiden kanssa isä oli ollut yhteydessä ja ilmoitimme kuolemasta. Viestejä emme lukeneet. Tietokone heitettiin kaatopaikalle/kierrätykseen sitä käynnistämättä.
Siis ette tuhonneet tietokoneen kiintolevyä mitenkään? Kai ymmärrätte, että niihin tietoihin pääsee kuka tahansa käsiksi ja varmasti kierrätyspiireissä on tyyppejä jotka keräilee toimivat tietokonekamppeet talteen.
Jos en nytkään halua tutkia, miksi tutkisin hänen kuolemansa jälkeen? Eri asia, jos kuolema liittyy johonkin murhakeissiin tai vastaavaan, tosin sittenkin poliisit tutkivat asian kuitenkin.
Vanhemat kuolivat jo siloin kuin ei tetokoneita ollut. Joten en voinut tutkia. Tutkisinko nyt,jos olisivat eläneet tietokone, älypuhelin aika? EN! Kaikki lähtisi kierätykseen,hopea lusikatkin.