Loukkaannuinko syyttä?
Olin kylässä eräällä miehellä, jonka kanssa ollut säätöä. Sain kuuden ja puolen tunnin kyläilyllä yhden tortillan (sianlihalla, mitä mies tietää minun ällöävän) ja pari mukia kahvia. Sanoin jossain vaiheessa, että nyt kyllä tekisi mieli suklaata tai jotain makeaa (näkyvillä oli useita keksipaketteja ja reilusti suklaata). Mies tiuskaisi, ettei minulle ole yhtään suklaata tai muutakaan hyvää syötäväksi. Tällä oli yleisöä. Loukkaannuin niin paljon, että häivyin vaikka oli tarkoitus yökyläillä. Tuli sellainen olo, etten ole tyypille edes parin keksin arvoinen + nolaus muiden nähden. Mies ei ( muka?) ymmärtänyt mistä suutuin. Ymmärtääkö AV-raati?
Kommentit (5)
Pakostakin ymmärtää.
Tunteeton kitupiikki, jätä se Roope Ankka.
Niin, aivan varmasti kävi juuri näin. Mutta katsotaan nyt lähteekö tämä provo liikkeelle, vaikuttaa ihan lupaavalta.
Ei valitettavasti ole provo. Eikä edes eka tämän tapainen kerta ko. tyypin kanssa. Itsellä on ongelmia pitää puoliani ja nytkin mietin ylireagoinko. Edellisellä kerralla riitelimme aiheesta ja luulin miehen tajunneen, miksi ruoka-asia oli tärkeä minulle. Nyt oli vielä se yleisö, joka lisäsi häpeän tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Ei valitettavasti ole provo. Eikä edes eka tämän tapainen kerta ko. tyypin kanssa. Itsellä on ongelmia pitää puoliani ja nytkin mietin ylireagoinko. Edellisellä kerralla riitelimme aiheesta ja luulin miehen tajunneen, miksi ruoka-asia oli tärkeä minulle. Nyt oli vielä se yleisö, joka lisäsi häpeän tunnetta.
Nämä teinisuhteet ovat aina vähän vaikeita, kun molemmat osapuolet ovat vielä henkisesti niin kypsymättömiä. Kaikissa tällaisissa ongelmatilanteissa keskustelu on ratkaisu. Sinun pitää jutella ja ymmärtää yksityiskohtaisesti miksi toinen henkilö käyttäytyy, kuten käyttäytyy. Ja tietenkin hänen pitää ymmärtää myös sinun käyttäytymisesi. Ehkä kyseessä oli sinun väärinymmärrys, ehkä selviää, että hän on kusipää. Todennäköisesti molemmat voivat parantaa omaa käyttäytymistään.
Keskustelu tuntuu varmasti hieman hankalalta, mutta kun kasvat aikuiseksi, niin se varmasti helpottuu. Ja joka tapauksessa, se on parisuhteen kannalta tärkein taito.
Et loukkaantunut syyttä.