Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekä laskutaito, montako lasta lähtee puistoon ja kuinka monta tuli takaisin. 

Voiko tosiaan olla, että kukaan työporukassa ei osaa laskea? Jos löytyy yksikin laskutaitoinen, hänet kannattaa ottaa kaikille retkille mukaan. Hän voi sitten laskea lapset samalla, kun muut seisoo sormi suussa. Tuleepahan edes jotain käyttöä sille akateemiselle koulutukselle.

Höpö höpö, ei siellä missään retkellä oltu. Monissa päiväkodeissa kuljetaan joku matka leikkipihalle, koska yksiköiden koko on hinattu pilviin taloudellisista syistä. Sinne aitaukseen kerätään satamäärin lapsia aamu- ja iltapäivisin, kun ei ole työvuorojen vuoksi koskaan lakisääteistä minimimäärää kasvatusvastuullisia työntekijöitä paikalla. On "yhteisvastuullinen ulkoilutilanne". Eli aina liian vähän aikuisia suhteessa lapsiin. Samalla

Eikö työntekijöillä ole velvollisuus tehdä lasu,  jos päiväkodin olosuhteet vaaranta lasten kehityksen tai turvallisuuden? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Helsingissä lastenhoitajan kuukausipalkka on 2499 e, ilman ikälisiä ym. Palkkoja on nostettu. Onko jossain vielä oikeesti kahden tonnin palkka? 

Hki-Espoo-Vantaa alueella vakaopen palkka on n. 3100 (ei siis kilpailua vaan pidetään kartellilla porukka kurissa) ja siihen palveluslisä max 8% täysillä 10 v. lisillä tai vähemmän vähemmillä vuosilla. Pakollisten verojen, eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksujen jälkeen käteen jää max 2 K nettona.

Keskimäärin 26 m2 yksiöiden vuokra n. 700-800 e, sähkö ja vesi siihen päälle sekä pakollinen laaja kotivakuutus. Kaksiot alkaen 1000 e/kk. Julkisten AB matkakortti, jotta pääset duuniin ja kiertämään niissä sijaistamiskohteissa, joihin lähetetään nykyään säästösyistä kesken päivän juurikin vakihenkilöstöä maksaa n. 70 e/kk, nousussa kohti 90 e, koska hsl. Jos joudut töihin  kauemmaksi kotoa, on A

Jos on pienipalkkainen työ, ei kannata asua pääkaupunkiseudulla, jollei ole isotuloinen puoliso. 

Lapsen on ihania pikku palleroisia niistä sa niin paljon energiaa elämään 😊🤗

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olispa mukavaa pitkässä iltapäiväulkoilussa edes kuunnella jotain aikuisten maailman podcastia (esim. raskauspodia tms.,) niin sais hengähtää lasten intensiivisesti tarvitsevuudesta ja hetken olla omien ajatusten kans, niinku normaaleissa muissakin ammateissa saa välillä olla ihan omissa miettiessään ja vaan tehdä. 

Ei läheskään kaikissa muissakaan duunissa voi hengailla omissa maailmoissa. Aina muiden duuni tuntuu helpommalta, kuin oma. Joku kadehtii sun duunia ja kiroaa omaansa.

--  Miksi koet tarvetta lässyttää sormi pystyssä kuin lapselle. Työpaikoissa ja työpisteissä on todella isoja eroja joten annetaan edes tällä palstalla vakalaisten tuulettaa vapaasti tuntemuksiaan.

Koska teillä on täysin väärä kuva siitä, millaista on työskennellä muilla aloilla. Ei sielläkään kuulokkeet päässä kuunnella mitään raskauspodeja.

 

Lapsen on ihania pikku palleroisia niistä sa niin paljon energiaa elämään 😊🤗

- miksi siis et hoida ihania pikku palleroisiasi niiden omassa kodissa etkä vie jonottamaan pikkuarmeijaan potalle hoitajan hoputtaessa vauhtia?

Vierailija kirjoitti:

 

Lapsen on ihania pikku palleroisia niistä sa niin paljon energiaa elämään 😊🤗

- miksi siis et hoida ihania pikku palleroisiasi niiden omassa kodissa etkä vie jonottamaan pikkuarmeijaan potalle hoitajan hoputtaessa vauhtia?

Olen eri, mutta monen on pakko viedä, koska työt. Huono juttu, että laadukas varhaiskasvatus on vaan sana.

Nyt tajusin, miksi vaka toimii huonosti. Sinne on palkattu korkeakoulutettua henkilökuntaa tunnistamaan lasten ongelmia ja puuttumaan niihin. Vika pitää löytyä lapsesta, jos hän oireilee jotenkin. Mitä jos hänen oireilunsa on terve reaktio ylivoimaisiin olosuhteisiin?

Mitä jos lasten todellinen ongelma on huono varhaiskasvatus?

Liian suuret ryhmät, liian levoton ympäristö, liian vähän henkilökuntaa, liian suuri henkilökunnan vaihtuvuus, hoitajien loppuunpalaminen, huono työilmapiiri, hierarkisuus. Näissä on sietämistä henkilökunnallekin.

Tämän kaiken takana on raha.

Lasten ylivilkkautta on hoidettu adhd:nä, nyt lääkärit ovat purkaneet diagnooseja ja nostaneet esiin koulujen suuret ryhmät ja koulutilojen meluisuuden ja levottomuuden, oppimisrauhaa ei ole. Joissain kaupungeissa tilannetta on yritetty parantaa.

Näyttää siltä, että lapset pistetään huonoihin olosuhteisiin ja ne, jotka eivät niitä kestä, ohjataan tutkimuksiin ja jopa lääkitään.

Oikea tapa olisi korjata varhaiskasvatuksen ja koulujen olosuhteet. Se tulisi pidemmän päälle jopa halvemmaksi kuin diagnosoidut ja lääkityt lapset ja hoitajien ja opettajien sairaslomat ja työkyvyttömyys.

Te korkeakoulutetut, uskallatteko miettiä tätä näkökulmaa ja ottaa sitä esiin? Kovin vähän vakasta tulee julkisuuteen tietoa muutostarpeista ja niiden syistä. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt tajusin, miksi vaka toimii huonosti. Sinne on palkattu korkeakoulutettua henkilökuntaa tunnistamaan lasten ongelmia ja puuttumaan niihin. Vika pitää löytyä lapsesta, jos hän oireilee jotenkin. Mitä jos hänen oireilunsa on terve reaktio ylivoimaisiin olosuhteisiin?

Mitä jos lasten todellinen ongelma on huono varhaiskasvatus?

Liian suuret ryhmät, liian levoton ympäristö, liian vähän henkilökuntaa, liian suuri henkilökunnan vaihtuvuus, hoitajien loppuunpalaminen, huono työilmapiiri, hierarkisuus. Näissä on sietämistä henkilökunnallekin.

Tämän kaiken takana on raha.

Lasten ylivilkkautta on hoidettu adhd:nä, nyt lääkärit ovat purkaneet diagnooseja ja nostaneet esiin koulujen suuret ryhmät ja koulutilojen meluisuuden ja levottomuuden, oppimisrauhaa ei ole. Joissain kaupungeissa tilannetta on yritetty parantaa.

Näyttää siltä, että lapset pistetään huonoihin olosuhteisiin ja ne, jotka eivät niitä kes

Kyllä, oivalsit täysin oikein.

Lasten ja lasten seassa olevan henkilökunnan ongelma on ollut jo vuodesta 2014 lähtien pahentuen, etenkin vuodesta 2018 lähtien, huonosti järjestetty varhaiskasvatus ja täysin kestämätön muutos aiempaan päivähoitojärjestelmään. Sekä ideologisesti että teoriassa ja varsinkin käytännössä.

Lapset, jotka olivat vuonna 2014 kolmevuotiaita ovat nyt noin 14 vuotiaita. Miten heillä menee? Tuota ikäluokkaa ja heidän jälkeisiään ikäluokkia rasittavat varhaiskasvatuksen kaaoksen lisäksi peruskoulun surkea muuttaminen ryhmättömien satunnaisten kohtaamisten ihannepuuhamaaksi avotiloineen. 

Olet oikeassa, vakan surkeaan tilaan ei olla kiinnitetty juuri mitään huomiota yhteiskunnassa, lukuunottamatta muutamaa aktiivista vanhempaa tai blogipostaajaa silloin, kun heidän omat lapset ovat siellä. Tämän alustan mielipideketju (alk. 2021) on jo otsikkotasolla henkilökunnan kannanotto julkisuuteen. Suurella osalla vakatyöntekijöistä on käsitys, että vakan ongelmia ei saa kertoa julkisuuteen, ei edes omalla työpaikalla. Työpaikkakokoukset ovat usein työmääräystilaisuuksia, joissa päiväkodin johtaja kirjaa pöytäkirjaan itse latelemansa määräykset, jotka kuulemma tulevat "ylemmältä tasolta päätöksinä" suoraan tuon keskijohdon niskaan ja vastuualueeksi osoittaa, että niiden mukaan  toimitaan.

Olet oikeassa, vaka itsessään aiheuttaa sen, että lapset reagoivat olosuhteisiin kehityksessään ja toiminnassaan näkyvillä oireilla. Tietenkin, mitä muuta kasvu ja oppiminen on.

Ihmiset ovat sekä yksilöitä että sosiaalisten ryhmiensä jäseniä. Vaka näyttäytyy monille nykymaailman korkeakoulutettujen perheiden lapsille taatusti kammottavana erona kotioloihin. Samoin muista kulttuureista tuleville lapsille, jotka ovat tottuneet läheisyyteen ja rentoon yhdessä olemiseen eivätkä stoalaiseen ruodussa marssimiseen.

Sosiaalialan korkeakoulutetut AMK, ne sosiaalipsykologian ja ryhmäpedagogiikan korkeakoulutetut, savustettiin vakasta ulos 2018 lakimuutoksella, nöyryyttämällä, retorisella halveksunnalla, palkkarajauksella ja mitätöimällä tieteenalan arvo. Nykyvaka ei kuulemma ole ryhmäpedagogiikan ytimessä kasvamista vaan yksilöpohjaista opetussuunnitelman laatimista ja opettajakeskeistä suunnittelua.

Tässä tulos. Korkeakoulutetut vakatyöntekijät ovat yrittäneet vuosikymmenen ajan saada lasten ja oman äänensä kuuluviin. Perustuen tietoonsa. Ei ole ollut mitään vaikutusta. Varhaiskasvatuksen lastenhoitajat, -sosionomit ja - opettajat ovat irtisanoutuneet ympäri Suomen, joko painostettuina tai vapaaehtoisesti, koska eivät voi työskennellä nykyisessä vakassa. Brändi on myyntibrändi, koettu todellisuus on totuus sekä lapsille että henkilöstölle. Ei naurata yhtään.

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Miten korkeakoulutettujen perheiden lapset eroavat tavallisten palkansaajien lapsista? Eivät mitenkään. T: yli kolmekymmentä vuotta alalla ollut

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Siitä sitten vaan tutkimaan asiaa. Hyvä tutkimuskysymys. Kasvatustieteen tutkimuskenttä tuskin lähtee tällä hetkellä tutkimustasi rahoittamaan, mutta oikeustiede, psykologia, yhteiskuntatieteissä monetkin alat jne. antavat kiinnostavia lähtökohtia.

Tsemppiä tutkimustyöhön. Haastateltavia varmasti löytyy, jos tutkijan asenne on aidosti kiinnostunut tilanteesta eikä jo lähtöaserelmissa asenteellinen.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Tuskin huutelevat siitä ympäriinsä. Voisi vaikeuttaa työnsaantia jatkossa. Alalla ei varmaankaan siedetä kritiikkiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Siitä sitten vaan tutkimaan asiaa. Hyvä tutkimuskysymys. Kasvatustieteen tutkimuskenttä tuskin lähtee tällä hetkellä tutkimustasi rahoittamaan, mutta oikeustiede, psykologia, yhteiskuntatieteissä monetkin alat jne. antavat kiinnostavia lähtökohtia.

Tsemppiä tutkimustyöhön. Haastateltavia varmasti löytyy, jos tutkijan asenne on aidosti kiinnostunut tilanteesta eikä jo lähtöaserelmissa asenteellinen.

Aloitan sitten sinusta tutkimustyön: miksi sinut painostettiin eroamaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt tajusin, miksi vaka toimii huonosti. Sinne on palkattu korkeakoulutettua henkilökuntaa tunnistamaan lasten ongelmia ja puuttumaan niihin. Vika pitää löytyä lapsesta, jos hän oireilee jotenkin. Mitä jos hänen oireilunsa on terve reaktio ylivoimaisiin olosuhteisiin?

Mitä jos lasten todellinen ongelma on huono varhaiskasvatus?

Liian suuret ryhmät, liian levoton ympäristö, liian vähän henkilökuntaa, liian suuri henkilökunnan vaihtuvuus, hoitajien loppuunpalaminen, huono työilmapiiri, hierarkisuus. Näissä on sietämistä henkilökunnallekin.

Tämän kaiken takana on raha.

Lasten ylivilkkautta on hoidettu adhd:nä, nyt lääkärit ovat purkaneet diagnooseja ja nostaneet esiin koulujen suuret ryhmät ja koulutilojen meluisuuden ja levottomuuden, oppimisrauhaa ei ole. Joissain kaupungeissa tilannetta on yritetty parantaa.

Näyttää siltä, että lapset pistetään hu

Käy järkeen.

Lapset eivät voi päättää itse, viedäänkö ne päiväkotiin vai eikö viedä.

Kun vanhempi tekee päätöksen, että vie, etsii hän helposti päätöstään tukevia ja vahvistavia "todistusaineistoja". Kuka nyt haluaisi myöntää itselleen, että toimii tietoisesti "arvojaan vastaan".

Kun työntekijä tekee päätöksen, ettei kykene puuttumaan epäkohtiin, ei lähde myöskään pois, vaan hiljaa hyväksyy minkä vaan tilanteen vain saadakseen palkkansa, etsii myös hän selityksiä, kaltaisiaan ja todisteita, jotka vahvistavat omaa valintaa. Nykyään tästä myös palkitaan rahallisesti, pk-johtaja tai ihan vaan työkaverit mielivaltaisesti voivat esittää palkittavia, ja johtaja heittelee satasia valitsemilleen tyypeille. Ei siellä mitään kritisoijia palkita, vaikka juuri he ajavatkin sitä lasten ja työhyvinvoinnin  etua. Palkitaan brändiuskollisuudesta.

Työntekijät voivat päättää itse, jäävätkö työpaikkaan, josa voivat huonosti. Moni lähtee, moni haluaisi lähteä pois.

Maan hallitus ja työnantaja tietysti haluaa, että työntekijät eivät voi lähteä vaan kiristämällä ehtoja pakotetan jäämään.

Vakassa sitten heivattiin sosionomit pois vuosikymmeniä voimassa olleilta kelpoisten lastentarhanopettajan vakansseiltaan. Noin vain, hupsis, yhtäkkiä et enää olekaan pätevä siihen työhön, mitä olet vuosikaudet tehnyt pätevänä ja mihin olet aikoinaan kouluttautunut pätevöityäksesi juuri siihen ammattiin. Noin vaan Suomessa voidaan tehdä lakimuutos, seurauksista piittaamatta. Hupsis!

Työmoraalia ja sitoutumista lisäävä tekijä? Ei ole.

Kannattaa lukaista vaikka pääkaupungin varhaiskasvatuksen vuoteen 2030 ulottuva tiekartta vuodelta 2018 (se alkuperäinen). Millaista eri ammattiryhmien ja koulutustaustojen arvostusta teksti mielestäsi kuvaa? Hyvää moniammatillista muutosjohtamista?

Vierailija kirjoitti:

Miten korkeakoulutettujen perheiden lapset eroavat tavallisten palkansaajien lapsista? Eivät mitenkään. T: yli kolmekymmentä vuotta alalla ollut

Kyllä ne eroavat. Lapsella on ollut kavereita sekä duunariperheistä että korkeakoulutaustaisista. Iän myötä osa on vaihtunut. Ihan vanhempana itse huomaan erot ja samankaltaisuudet ennen kuin tiedän taustoista. 

Kyse ei ole mistään paremmuudesta tai huonommuudesta, vaan erilaisuudesta. 

Eroja löytyy lasten käytöksestä, puhetyylistä, suhtautumisesta asioihin ja yleensä arvoista.  Samahan on aikuisillakin. 

Päiväkodin yksi tehtävä oli aikoinaan tasata lähtökohtien erilaisuutta. Miten lienee nyt, jos sitä ei kyetä edes tunnistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Juu, eihän mitään sellaista tietenkään tapahdu. Ihan vaan satuja tässä sepitellään. Kyllähän sinä tuntisit ne, joille niin on käynyt. Vai mitä?

Tiedoksi muuten, että Hurskastelijat ry:n kokoontumisajot on ensi sunnuntaina. Tarkemmat tiedot järjestön sivuilta.

Outo kahtiajako piinaa vakaa. Toisaalta on korkealentoisia suunnitelmia ja ideologioita toisaalta käytännössä karjankasvatuslaitos.

Tietävätkö nämä suunnittelijat, mitä ruohonjuuritasolla tapahtuu? Haluavatko he tietää?

Missä on se piste, jossa hyvä tarkoitus muuttuu kelvottomaksi rimanalitukseksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tuota väitettä, että varhaiskasvatuksen työntekijöitä on irtisanoutunut painostettuna ympäri Suomen. Haluisin kuulla missä näin on käynyt, en tunne ketään, joka on painostettu eroamaan.

Juu, eihän mitään sellaista tietenkään tapahdu. Ihan vaan satuja tässä sepitellään. Kyllähän sinä tuntisit ne, joille niin on käynyt. Vai mitä?

Tiedoksi muuten, että Hurskastelijat ry:n kokoontumisajot on ensi sunnuntaina. Tarkemmat tiedot järjestön sivuilta.

No mutta kerro onko oikeasti näin käynyt, äläkä viisastele. Ja mitä hurskastelua se on, jos haluaa selvittää, onko näin käynyt jollekin? (Kiitos vinkistä, ilmoittautuminen suoritettu 😁)

 

- Nyt tajusin, miksi vaka toimii huonosti. Sinne on palkattu korkeakoulutettua henkilökuntaa tunnistamaan lasten ongelmia ja puuttumaan niihin. Vika pitää löytyä lapsesta, jos hän oireilee jotenkin. Mitä jos hänen oireilunsa on terve reaktio ylivoimaisiin olosuhteisiin?

------- kas siinäpä ensimmäinen joka kirjoitti suoraan mistä kysymys. Itseään ruokkiva kehä. Lapsi reagoi hänelle epäsopivaan päiväkotiin ja vaikka johonkin ilkeään hoitajaan . No nyt sitten tunnistetaan lapsessa tuentarve sen palkatun korkeakoulutetun toimesta. Lapsi on levoton, ei syö, itkee , rimpuilee vastaan, karkailee... Ongelmaan puututtava, mutta syy aina muualla kuin pk:ssa.

 

Henk. koht. minun on vaikeaa ymmärtää, miksi minun koulutusta (varhaiskasvatuksen sosionomi, 210 op) pidetään lähtökohtaisesti huonompana kuin opettajan (kasvatustieteen kandi, 180 op) koulutusta. Palkkaero sosionomin häviöksi 200-300e/kk. 

 

Sosionomeilta vietiin oikeus toimia varhaiskasvatuksen opettajina. Tilalle tuli titteli varhaiskasvatuksen sosionomi ja huonompi palkka ja huonommat edut (esim. työn suunnitteluaika ei ole sosionomeilla lakisääteistä), vaikka koulutus on kandia pidempi ja soveltuu erinomaisen hyvin vakaan, jossa on tarkoituksena ensisijaisesti vaalia lasten yhdenvertaisuutta, opettaa sosiaalisia taitoja ja vähentää huono-osaisuutta. Silti tikun nokkaan on nostettu asioita kuten lasten matemaattisten, liikunnallisten ja kielellisten taitojen harjaannuttaminen, vaikka noiden toteuttaminen leikeissä ja kasvatuksessa alle 6-vuotiaille ei ole mitään ydinfysiikkaa nyt esitetään, niinkuin vain opettajaksi koulutettu osaisi/voisi noita asioita harjoittaa työssään. 

 

Ja miksi ei tunnusteta sitä tosiasiaa, että nykypäivän varhaiskasvatuksessa VAADITAAN sosiaalipedagogista osaamista, palvelujärjestelmän tuntemusta, ymmärrystä erilaisista haasteista ja tuen tarpeista; ihan jo siellä ruohonjuuritasolla. Ei niitä voida ulkoistaa jollekkin erkkaopelle, joka käy ryhmässä kerran viikossa 2h. Vaaditaan myös perheiden tukemista ja vanhempien ongelmien ja tukemisen ymmärtämistä, koska lapsi on kaikkien ihmissuhteidensa summa.

 

Nykypäivän vaka ei mielestäni palvele sitä tarvetta, mitä sen pitäisi, koska OAJ pitää tiukasti kiinni vain ja ainoastaan opettajien oikeuksista. Siinä pyyhitään pöytää niin lapsilla, perheillä kuin muilla ammattiryhmillä, jotka siellä vakassa toimii lasten ja perheiden parhaaksi joka ikinen päivä (hoitajat, avustajat, sosionomit). 

 

-sosionomi