Varhaiskasvatuksen kertomuksia - alan työntekijöiden hätähuuto resurssipulan ja uupumisien vuoksi

Vierailija kirjoitti:

Ollaan taas jännän äärellä, kun odotellaan ma-aamua ja kasvattajakapasiteetin suhteessa lapsimäärään, poissa on ainakin 3 kasvattajaa 15 kasvattajan porukasta, mutta todnäk vähintään 1-2 tippuu vielä joukosta pois. Ja pomon viesti sama kuin nykyisin lähes aina eli ei tietoa sijaisista ja että klaarataan sitten jotenkin, kuten aina.

Rento vkonloppu, mikä se on??

Ainiin, ylityö-ja vuoronvaihtokielto alkoi tänään klo15 ja kohtahan se pukkaa lakkoakin, ei ole esim.keittiö silloin meidän pkssa toiminnassa.

En tiedä🤔😢

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Vierailija kirjoitti:

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Jalka murtunut ja parin kuukauden saikku elämäni paras kevät!

T.Vaka-ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Jalka murtunut ja parin kuukauden saikku elämäni paras kevät!

T.Vaka-ope

Eikö päiväkodin lapsia tule ikävä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Jalka murtunut ja parin kuukauden saikku elämäni paras kevät!

T.Vaka-ope

Eikö päiväkodin lapsia tule ikävä?

EI!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tämä! Ilmiönä nykyisin vähän joka alalla: ylikoulutetaan porukkaa, joita ei sitten kiinnosta enää varsinainen työ, vaan suunnittelu ja palaverien pitäminen sekä lisäkoulutukset ja seminaarit. Alemman palkkaluokan puurtajat joutuvat tekemään varsinaisen työn, tässä tapauksessa lasten kaitsemisen. Ja kustannussyistä ihan liian pienellä miehityksellä.

Ja vali vali... Seuraava hoitaja kirjoittaa "ei oo suunnitteluaika"!! No ei varmasti olekaan jos istuu toisen lepparisa ollessa tunnin omalla kännykällä. Se on sama hetki, jolloin usein opeilla työvuoro luettelossa Sak-aikamutta hoitajilla pitkittynyt ruokatunti/kahvitauko...🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tämä! Ilmiönä nykyisin vähän joka alalla: ylikoulutetaan porukkaa, joita ei sitten kiinnosta enää varsinainen työ, vaan suunnittelu ja palaverien pitäminen sekä lisäkoulutukset ja seminaarit. Alemman palkkaluokan puurtajat joutuvat tekemään varsinaisen työn, tässä tapauksessa lasten kaitsemisen. Ja kustannussyistä ihan liian pienellä miehityksellä.

Ja vali vali... Seuraava hoitaja kirjoittaa "ei oo suunnitteluaika"!! No ei varmasti olekaan jos istuu toisen lepparisa ollessa tunnin omalla kännykällä. Se on sama hetki, jolloin usein opeilla työvuoro luettelossa Sak-aikamutta hoitajilla pitkittynyt ruokatunti/kahvitauko...🤔

Mitä ihmettä sinä sepustat?? Ehdin kahville keskimäärin 3 päivänä viikossa ja istahdan siellä silloin sen 10-15min joka minulle sallittakoon varsinkin kun en sinne edes päivittäin ehdi.

Ja lepparissa meillä on sadun lukijan lisäksi aina toinenkin kasvattaja vaikka ns pärjäisi yksinkin, koska lapsilla valtava läheisyyden kaipuu ja silloin silittelemme heitä.

Ruoka on siinä lasten kanssa samaan aikaan, keskeytyen lukuisia kertoja kunnes olet saanut lautasesi tyhjäksi.

Kaikenlaisia..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Jalka murtunut ja parin kuukauden saikku elämäni paras kevät!

T.Vaka-ope

Eikö päiväkodin lapsia tule ikävä?

EI!!!!

Miksei, eikö tuolle alalle juuri lasten takia lähdetä?

kato ku sairaanhoitajat on tärkeämpiä niin tälle ei nyt ehdi suoda huomiota

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Mä lopetin ltona siksi, että päiväkodin työntekijät kilpailivat koko ajan otsanahka stressistä kireänä kenellä on hienoimmat projektit. Koko ajan piti olla hienoja ilmiöoppimisprojekteja joista saisi hienoja kuvia portfolioihin ja lisää sulkia hattuihin. Itse en siihen halunnut mukaan, viihdyin ryhmässä jossa oli rennompi meininki mutta sellaista en enää löytänyt.

Muksut olisivat mun mielestä oppineet eniten leikin kautta vuorovaikutusta kuin tuntikausia suunniteltujen nukketeatteriesitysten kautta. Oli koomista kun kerran sanoin että huomenna sitten on vaan leikkipäivä, ja lastenhoitaja oli aivan kauhuissaan tehnyt omalla ajalla jonkin tunnekasvatusprojektin koska "pitää sitä joka päivä jotain toimintaa olla!". Lapset oli stressaantuneita ja ahdistuneita jatkuvasta ohjelmasta."

Täällä toinen ex-ope, jonka mielestä lapsille pitäisi antaa enemmän leikkiaikaa. Sekä työntekijät, että lapset ovat väsyneet jatkuviin projekteihin. Valitettavan moni työntekijä on ostanut sen ajatuksen, että joka päivä pitäisi toteuttaa jotain pitkäkestoista projektia vaikka ne samat asiat lapset oppisivat paremmin leikin kautta. Tätä en vaan uskaltanut aina sanoa ääneen.

Meidän päiväkodissa oli paljon tunnetaitojaprojekteja eli tunteita käsiteltiin eri keinoin. Minusta nämäkin asiat lapsi oppii leikkiessä. Siellähän se lapsi oikeasti pääsee kohtamaan pettymyksiä, kauteutta, iloa surua yms. En sano, että joku nukketeatteri olisi huono asia, lapsi ei niistä oppisi ja mitään vastaavia projekteja ei saisi olla, mutta se arki päiväkodeissa on niin hektistä muutenkin. Siksi välillä olisi ihan hyvä ottaa rennommin. Väitän, että osan kiireestä luovat työntekijät itse hienoilla suunnitelmillaan ja projekteillaan.  Ymmärrän sen, että vasu ja ylempi taho näitä myös jossain määrin vaatii.

Pari vuotta sitten ainakin meidän kaupungissa rummutettiin täysillä vapaan leikin tärkeyttä ja oikein vanhempainillassa korostettiin, miten tärkeää se on. Mihin tämä vapaan leikin tärkeys on nyt unohdettu?

No, vapaan leikin voi myös sitoa näihin projekteihin, jolloin se projekti toteuttaa niin sanotusti itse itsensä leikin kautta. En oikeasti ymmärrä, miksei muutenkin leikkiä hyödynnetä enemmän oppimisen tukena, koska se helpottaa myös henkilökuntaa pitkässä juoksussa.

Tämän lisäksi olen huomannut, että nykyään suurin osa lapsista tarvitsee tukea leikkiin, ja vähintään sen aikuisen taustalle havainnoimaan leikin kulkua ja tarvittaessa puuttumaan siihen, koska muuten se menee täysin överiksi huutamiseksi ja riehumiseksi, mikä kuormittaa niin lapsia kuin aikuisiakin.

Vapaalla meikillä on toki paikkansa, niille lapsille jotka osaavat leikkiä.

Turhan usein vain näkee sitä riehumista, huutamista ja täysin turhia konfliktitilanteita, kun pienellä suunnittelulla saataisiin leikki tukemaan oppimista ja siitä saataisiin oikeasti toimiva työkalu päivittäisiin touhuihin.

Ja minähän olen siis vaan lähihoitaja, luulisi tämän ajatuksen olevan lto:lle ihan peruskauraa.

Jospa ei lähdettäisi sille linjalle, että kyseenalaistetaan ammattitaitoa, jos pikkuisen kritisoi jotain toimintamallia. Tottakai myös sitä vapaata leikkiä valvotaan ja tuetaan. En missään kohdassa ole väittänyt, että vapaa leikki tarkoittaisi sitä, että kasvattaja ei voisi olla missään määrin mukana havainnoimassa ja tukemassa lapsia. Se mitä haluan sanoa on, että lapsen päiväkotipäivät ovat tosi aikataulutettuja. On ruokailua, ulkoilua, lepohetkeä ja erilaisia järjestettyjä ohjelmahetkiä. En edes uskaltanut käyttää sanaa "tuokio" koska aina joku repii pelihousunsa siitä sanasta. Näille kaikille hetkille on toki paikkansa ja ovat tärkeä osa lapsen päivää, mutta samalla kun tohon iskee vielä erilaisia projekteja, niin vähän sitä leikkiaikaa tosiasiassa jää. Ja kyllä, projektiin voi sisältyä myös leikkiä, mutta se riippuu siitä, miten ne on sunniteltu. Yleensä siihen ympätään niin paljon kaikkea muutakin. Milloin on aikaa pitkäkestoiselle leikille? Sen leikin rakenteluun menee kuitenkin aina oma aikansa. Välillä voidaan jatkaa leikkiä myös myöhemmin, mutta kyllähän se leikki aina katkeaa, kun se joudutaan keskeyttämään vaikka siirtymän takia. Kyllä itsestäni ainakin tuntui, että päivät olivat yhtä siirymää ja muistan kuinka lapset usein sanoivat, että haluaisivat vaan rauhassa leikkiä. Siitä tämä oma ajatus lähti.

Projektiin ei tarvitse "sisältyä" leikkiä, vaan leikki voi olla koko projektin päätarkoitus. Itse esimerkiksi heti muokkaisin noi älyttömät "tuokiot" leikin keskelle sisältyviksi, innostaviksi leikkiin kuuluviksi kokonaisuuksiksi, jolloin ei tarvitsisi sitä jatkuvaa "istu nyt paikallasi, nyt hiljaa, ssshhh, nyt kuunnellaan" rumbaa edes läpikäydä kertaakaan päivän aikana.

Ja kyllä, en tajua miten osa lto:sta on ihan pihalla näistä uusista lapsilähtöisistä, leikkiin perustuvista menetelmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tämä! Ilmiönä nykyisin vähän joka alalla: ylikoulutetaan porukkaa, joita ei sitten kiinnosta enää varsinainen työ, vaan suunnittelu ja palaverien pitäminen sekä lisäkoulutukset ja seminaarit. Alemman palkkaluokan puurtajat joutuvat tekemään varsinaisen työn, tässä tapauksessa lasten kaitsemisen. Ja kustannussyistä ihan liian pienellä miehityksellä.

Ja vali vali... Seuraava hoitaja kirjoittaa "ei oo suunnitteluaika"!! No ei varmasti olekaan jos istuu toisen lepparisa ollessa tunnin omalla kännykällä. Se on sama hetki, jolloin usein opeilla työvuoro luettelossa Sak-aikamutta hoitajilla pitkittynyt ruokatunti/kahvitauko...🤔

Mitä ihmettä sinä sepustat?? Ehdin kahville keskimäärin 3 päivänä viikossa ja istahdan siellä silloin sen 10-15min joka minulle sallittakoon varsinkin kun en sinne edes päivittäin ehdi.

Ja lepparissa meillä on sadun lukijan lisäksi aina toinenkin kasvattaja vaikka ns pärjäisi yksinkin, koska lapsilla valtava läheisyyden kaipuu ja silloin silittelemme heitä.

Ruoka on siinä lasten kanssa samaan aikaan, keskeytyen lukuisia kertoja kunnes olet saanut lautasesi tyhjäksi.

Kaikenlaisia..

Mulla ei työssä edes ole minkäänlaisia taukoja. Ei niin minkäänlaisia. Jos on hyvä päivä ja käy tuuri niin ehdin istahtaa ja syödä 5-10 ilman että täytyy nousta ylös ja mennä palvelemaan asiakkaita, koko ajan pitää kuitenkin olla kytiksellä ja jopa vessassa pitää käydä stressillä ja vauhdilla. En liioittele vaan tämä on 100% totuus ravintola-alalla monessa hommassa.

Repikää siitä.

Vierailija kirjoitti:

Onko varhaiskasvattajat virkeä olo näin sunnuntaipäivänä?

Ei 😭 Laittelin juuri työpaikkahakemuksia. Jos pääsisi vaikkea muualle töihin. Ainakin hetken odotus ja toivo auttaa jaksamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tämä! Ilmiönä nykyisin vähän joka alalla: ylikoulutetaan porukkaa, joita ei sitten kiinnosta enää varsinainen työ, vaan suunnittelu ja palaverien pitäminen sekä lisäkoulutukset ja seminaarit. Alemman palkkaluokan puurtajat joutuvat tekemään varsinaisen työn, tässä tapauksessa lasten kaitsemisen. Ja kustannussyistä ihan liian pienellä miehityksellä.

Ja vali vali... Seuraava hoitaja kirjoittaa "ei oo suunnitteluaika"!! No ei varmasti olekaan jos istuu toisen lepparisa ollessa tunnin omalla kännykällä. Se on sama hetki, jolloin usein opeilla työvuoro luettelossa Sak-aikamutta hoitajilla pitkittynyt ruokatunti/kahvitauko...🤔

Mitä ihmettä sinä sepustat?? Ehdin kahville keskimäärin 3 päivänä viikossa ja istahdan siellä silloin sen 10-15min joka minulle sallittakoon varsinkin kun en sinne edes päivittäin ehdi.

Ja lepparissa meillä on sadun lukijan lisäksi aina toinenkin kasvattaja vaikka ns pärjäisi yksinkin, koska lapsilla valtava läheisyyden kaipuu ja silloin silittelemme heitä.

Ruoka on siinä lasten kanssa samaan aikaan, keskeytyen lukuisia kertoja kunnes olet saanut lautasesi tyhjäksi.

Kaikenlaisia..

Mulla ei työssä edes ole minkäänlaisia taukoja. Ei niin minkäänlaisia. Jos on hyvä päivä ja käy tuuri niin ehdin istahtaa ja syödä 5-10 ilman että täytyy nousta ylös ja mennä palvelemaan asiakkaita, koko ajan pitää kuitenkin olla kytiksellä ja jopa vessassa pitää käydä stressillä ja vauhdilla. En liioittele vaan tämä on 100% totuus ravintola-alalla monessa hommassa.

Repikää siitä.

Olen ollut ravintola-alalla, ja jos palkka olisi yhtään parempi tulisin juoksujalkaa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Mä lopetin ltona siksi, että päiväkodin työntekijät kilpailivat koko ajan otsanahka stressistä kireänä kenellä on hienoimmat projektit. Koko ajan piti olla hienoja ilmiöoppimisprojekteja joista saisi hienoja kuvia portfolioihin ja lisää sulkia hattuihin. Itse en siihen halunnut mukaan, viihdyin ryhmässä jossa oli rennompi meininki mutta sellaista en enää löytänyt.

Muksut olisivat mun mielestä oppineet eniten leikin kautta vuorovaikutusta kuin tuntikausia suunniteltujen nukketeatteriesitysten kautta. Oli koomista kun kerran sanoin että huomenna sitten on vaan leikkipäivä, ja lastenhoitaja oli aivan kauhuissaan tehnyt omalla ajalla jonkin tunnekasvatusprojektin koska "pitää sitä joka päivä jotain toimintaa olla!". Lapset oli stressaantuneita ja ahdistuneita jatkuvasta ohjelmasta."

Täällä toinen ex-ope, jonka mielestä lapsille pitäisi antaa enemmän leikkiaikaa. Sekä työntekijät, että lapset ovat väsyneet jatkuviin projekteihin. Valitettavan moni työntekijä on ostanut sen ajatuksen, että joka päivä pitäisi toteuttaa jotain pitkäkestoista projektia vaikka ne samat asiat lapset oppisivat paremmin leikin kautta. Tätä en vaan uskaltanut aina sanoa ääneen.

Meidän päiväkodissa oli paljon tunnetaitojaprojekteja eli tunteita käsiteltiin eri keinoin. Minusta nämäkin asiat lapsi oppii leikkiessä. Siellähän se lapsi oikeasti pääsee kohtamaan pettymyksiä, kauteutta, iloa surua yms. En sano, että joku nukketeatteri olisi huono asia, lapsi ei niistä oppisi ja mitään vastaavia projekteja ei saisi olla, mutta se arki päiväkodeissa on niin hektistä muutenkin. Siksi välillä olisi ihan hyvä ottaa rennommin. Väitän, että osan kiireestä luovat työntekijät itse hienoilla suunnitelmillaan ja projekteillaan.  Ymmärrän sen, että vasu ja ylempi taho näitä myös jossain määrin vaatii.

Pari vuotta sitten ainakin meidän kaupungissa rummutettiin täysillä vapaan leikin tärkeyttä ja oikein vanhempainillassa korostettiin, miten tärkeää se on. Mihin tämä vapaan leikin tärkeys on nyt unohdettu?

No, vapaan leikin voi myös sitoa näihin projekteihin, jolloin se projekti toteuttaa niin sanotusti itse itsensä leikin kautta. En oikeasti ymmärrä, miksei muutenkin leikkiä hyödynnetä enemmän oppimisen tukena, koska se helpottaa myös henkilökuntaa pitkässä juoksussa.

Tämän lisäksi olen huomannut, että nykyään suurin osa lapsista tarvitsee tukea leikkiin, ja vähintään sen aikuisen taustalle havainnoimaan leikin kulkua ja tarvittaessa puuttumaan siihen, koska muuten se menee täysin överiksi huutamiseksi ja riehumiseksi, mikä kuormittaa niin lapsia kuin aikuisiakin.

Vapaalla meikillä on toki paikkansa, niille lapsille jotka osaavat leikkiä.

Turhan usein vain näkee sitä riehumista, huutamista ja täysin turhia konfliktitilanteita, kun pienellä suunnittelulla saataisiin leikki tukemaan oppimista ja siitä saataisiin oikeasti toimiva työkalu päivittäisiin touhuihin.

Ja minähän olen siis vaan lähihoitaja, luulisi tämän ajatuksen olevan lto:lle ihan peruskauraa.

Jospa ei lähdettäisi sille linjalle, että kyseenalaistetaan ammattitaitoa, jos pikkuisen kritisoi jotain toimintamallia. Tottakai myös sitä vapaata leikkiä valvotaan ja tuetaan. En missään kohdassa ole väittänyt, että vapaa leikki tarkoittaisi sitä, että kasvattaja ei voisi olla missään määrin mukana havainnoimassa ja tukemassa lapsia. Se mitä haluan sanoa on, että lapsen päiväkotipäivät ovat tosi aikataulutettuja. On ruokailua, ulkoilua, lepohetkeä ja erilaisia järjestettyjä ohjelmahetkiä. En edes uskaltanut käyttää sanaa "tuokio" koska aina joku repii pelihousunsa siitä sanasta. Näille kaikille hetkille on toki paikkansa ja ovat tärkeä osa lapsen päivää, mutta samalla kun tohon iskee vielä erilaisia projekteja, niin vähän sitä leikkiaikaa tosiasiassa jää. Ja kyllä, projektiin voi sisältyä myös leikkiä, mutta se riippuu siitä, miten ne on sunniteltu. Yleensä siihen ympätään niin paljon kaikkea muutakin. Milloin on aikaa pitkäkestoiselle leikille? Sen leikin rakenteluun menee kuitenkin aina oma aikansa. Välillä voidaan jatkaa leikkiä myös myöhemmin, mutta kyllähän se leikki aina katkeaa, kun se joudutaan keskeyttämään vaikka siirtymän takia. Kyllä itsestäni ainakin tuntui, että päivät olivat yhtä siirymää ja muistan kuinka lapset usein sanoivat, että haluaisivat vaan rauhassa leikkiä. Siitä tämä oma ajatus lähti.

Projektiin ei tarvitse "sisältyä" leikkiä, vaan leikki voi olla koko projektin päätarkoitus. Itse esimerkiksi heti muokkaisin noi älyttömät "tuokiot" leikin keskelle sisältyviksi, innostaviksi leikkiin kuuluviksi kokonaisuuksiksi, jolloin ei tarvitsisi sitä jatkuvaa "istu nyt paikallasi, nyt hiljaa, ssshhh, nyt kuunnellaan" rumbaa edes läpikäydä kertaakaan päivän aikana.

Ja kyllä, en tajua miten osa lto:sta on ihan pihalla näistä uusista lapsilähtöisistä, leikkiin perustuvista menetelmistä.

Lasten on hyvä oppia myös istumaan hetki paikallaan ja hiljaa toisinaan.

Vapaaseen leikkiin integroitavat _suunnitellut_ oppimistilanteet ovat melko haastavia toteuttaa, kun koskaan ei tiedä mihin suuntaan lapset leikkiä itse vievät. Tämä siis , jos lähdetään täysin lapsilähtöisen toiminnan ajatuksesta liikkeelle. Se vaatii myös taitoa toteuttaa asioita "lennosta", mikä on monelle haastavaa.

Samaan aikaan aikataulut painavat päälle kun esimerkiksi ulos on mentävä tiettyyn aikaan, jotta ison päiväkodin kaikki lapset mahtuvat ulkoilemaan pienellä pihalla. Tilojen käyttöä on myös monessa päiväkodissa jouduttu porrastamaan, kun lapsia/ryhmiä on samoissa tiloissa aiempaa enemmän. Että vaikka niistä menetelmistä tietäisi, niin arjen resurssit tulevat hyvin usein pilaamaan ne.

Lapsiainesta suhteessa aikuisten määrään ja sen vaikutusta päivän kulkuun ei varmaan tarvitse edes avata sen enempää...

Tämä menee nyt hiukan aiheen vierestä,mutta kirjoitan silti.

Monissa kommenteissa täällä valitetaan sitä ,että sijaisia ei saa. Ja se pahentaa Tottakai tilannetta entisestään. Oletteko ikinä miettineet MIKSI juuri teidän päiväkoti ei tunnu saavan sijaista?

Ehkä joku arvasikin...Kyllä, olen itse päiväkoteja kiertävä sijainen. Päiväkodeista/varhaiskasvatuksesta minulla on vuosien kokemus ,olen vain (toistaiseksi) tykästynyt kiertämään ja sijaistamaan. Mutta Mutta.. Minä ja todella monet muut kaltaiseni sijaiset olemme huomanneet ,että sijaisten kohtelu on mennyt vain huonommaksi kokoajan. Se on suorastaan irvokasta kun ajattelee nykyistä tilannetta. En missään tapauksessa halua tietenkään mitään erityistä kuninkaallisen vastaanottoa! Ei ei...mutta juuri tälläkin viikolla huomasin JÄLLEEN, että minua ei tervehditä (tai minun HUOMENTA heittoon ei vastata mitään ,ei mitään ) katsotaan kuin halpaa makkaraa. Kun esittelen itseni oman ryhmäni aikuiselle ,minua katsotaan päästä varpaisiin ja takaisin ja todetaan ehkä ' ai jaa' , 'Jaaha' ja perään huokaisu... Tulee kaikinpuolin tunne, että olen RIESA ja tulin vain tielle... Pahinta on , että juuri mitään päivän ohjelmasta,aikataulusta ,ryhmityksestä,lapsista yms ei kerrota. Olen usein huomannut kuinka ryhmän muut aikuiset suunnittelevat ,keskustelevat päivän kulusta ja ohjelmasta ,mutta sijainen jätetään täysin ulkopuolelle. Tuntuu dorkalta käydä kysymässä erikseen jotain aikatauluun ja/tai siirtymätilanteisiin liittyvää,johon oleellisesti sijainen kuitenkin kuuluu.

Sijainen on sinä päivänä teidän työporukan TASAVERTAINEN JÄSEN. Sijaiset on aina paikalla kutsuttuna,pyydettynä ,toivottuna.

Ja koittakaa ymmärtää, sijaiset EIVÄT OLE ajatuksen lukijoita tai ennustajia. Yritämme auttaa parhaamme mukaan.

Kaikkein pahinta on yleisesti ottaen v.mäinen kohtelu. Ei tervehditä ,mitään ei kerrota,katsotaan nenänvartta pitkin ja vastaukset/kommentit on äänensävyltään tyyliin ' pitikö ton tulla tänne sähläämään'

Tiedättekö mikä on ainakin pääkaupunkiseudulla totuus päiväkodeista vs sijaisten saatavuus ?

Hyvät, mukavat talot saa AINA ainakin sen yhden sijaisen. Aina. Ei meitä sijaisia NIIN vähän ole. Mukaviin taloihin ,joissa on asiallinen ja tasavertainen kohtelu ,menee mielellään takaisin. Näiden talojen tilauksia suorastaan 'kyttää' listalta. Sijaisilla on muuten keskenään hyvin tehokas 'puskaradio '. Tiedoksi vaan...

Kukaan sijainen ei todellakaan vaadi erityiskohtelua,ei sinne päinkään. Mutta kukaan sijainen EI HALUA tuntea olevansa riesa,turhake ,tiellä ja joku 'tyyppi vaan ' jota on se yksi päivä nyt siedettävä..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Mä lopetin ltona siksi, että päiväkodin työntekijät kilpailivat koko ajan otsanahka stressistä kireänä kenellä on hienoimmat projektit. Koko ajan piti olla hienoja ilmiöoppimisprojekteja joista saisi hienoja kuvia portfolioihin ja lisää sulkia hattuihin. Itse en siihen halunnut mukaan, viihdyin ryhmässä jossa oli rennompi meininki mutta sellaista en enää löytänyt.

Muksut olisivat mun mielestä oppineet eniten leikin kautta vuorovaikutusta kuin tuntikausia suunniteltujen nukketeatteriesitysten kautta. Oli koomista kun kerran sanoin että huomenna sitten on vaan leikkipäivä, ja lastenhoitaja oli aivan kauhuissaan tehnyt omalla ajalla jonkin tunnekasvatusprojektin koska "pitää sitä joka päivä jotain toimintaa olla!". Lapset oli stressaantuneita ja ahdistuneita jatkuvasta ohjelmasta."

Täällä toinen ex-ope, jonka mielestä lapsille pitäisi antaa enemmän leikkiaikaa. Sekä työntekijät, että lapset ovat väsyneet jatkuviin projekteihin. Valitettavan moni työntekijä on ostanut sen ajatuksen, että joka päivä pitäisi toteuttaa jotain pitkäkestoista projektia vaikka ne samat asiat lapset oppisivat paremmin leikin kautta. Tätä en vaan uskaltanut aina sanoa ääneen.

Meidän päiväkodissa oli paljon tunnetaitojaprojekteja eli tunteita käsiteltiin eri keinoin. Minusta nämäkin asiat lapsi oppii leikkiessä. Siellähän se lapsi oikeasti pääsee kohtamaan pettymyksiä, kauteutta, iloa surua yms. En sano, että joku nukketeatteri olisi huono asia, lapsi ei niistä oppisi ja mitään vastaavia projekteja ei saisi olla, mutta se arki päiväkodeissa on niin hektistä muutenkin. Siksi välillä olisi ihan hyvä ottaa rennommin. Väitän, että osan kiireestä luovat työntekijät itse hienoilla suunnitelmillaan ja projekteillaan.  Ymmärrän sen, että vasu ja ylempi taho näitä myös jossain määrin vaatii.

Pari vuotta sitten ainakin meidän kaupungissa rummutettiin täysillä vapaan leikin tärkeyttä ja oikein vanhempainillassa korostettiin, miten tärkeää se on. Mihin tämä vapaan leikin tärkeys on nyt unohdettu?

No, vapaan leikin voi myös sitoa näihin projekteihin, jolloin se projekti toteuttaa niin sanotusti itse itsensä leikin kautta. En oikeasti ymmärrä, miksei muutenkin leikkiä hyödynnetä enemmän oppimisen tukena, koska se helpottaa myös henkilökuntaa pitkässä juoksussa.

Tämän lisäksi olen huomannut, että nykyään suurin osa lapsista tarvitsee tukea leikkiin, ja vähintään sen aikuisen taustalle havainnoimaan leikin kulkua ja tarvittaessa puuttumaan siihen, koska muuten se menee täysin överiksi huutamiseksi ja riehumiseksi, mikä kuormittaa niin lapsia kuin aikuisiakin.

Vapaalla meikillä on toki paikkansa, niille lapsille jotka osaavat leikkiä.

Turhan usein vain näkee sitä riehumista, huutamista ja täysin turhia konfliktitilanteita, kun pienellä suunnittelulla saataisiin leikki tukemaan oppimista ja siitä saataisiin oikeasti toimiva työkalu päivittäisiin touhuihin.

Ja minähän olen siis vaan lähihoitaja, luulisi tämän ajatuksen olevan lto:lle ihan peruskauraa.

Jospa ei lähdettäisi sille linjalle, että kyseenalaistetaan ammattitaitoa, jos pikkuisen kritisoi jotain toimintamallia. Tottakai myös sitä vapaata leikkiä valvotaan ja tuetaan. En missään kohdassa ole väittänyt, että vapaa leikki tarkoittaisi sitä, että kasvattaja ei voisi olla missään määrin mukana havainnoimassa ja tukemassa lapsia. Se mitä haluan sanoa on, että lapsen päiväkotipäivät ovat tosi aikataulutettuja. On ruokailua, ulkoilua, lepohetkeä ja erilaisia järjestettyjä ohjelmahetkiä. En edes uskaltanut käyttää sanaa "tuokio" koska aina joku repii pelihousunsa siitä sanasta. Näille kaikille hetkille on toki paikkansa ja ovat tärkeä osa lapsen päivää, mutta samalla kun tohon iskee vielä erilaisia projekteja, niin vähän sitä leikkiaikaa tosiasiassa jää. Ja kyllä, projektiin voi sisältyä myös leikkiä, mutta se riippuu siitä, miten ne on sunniteltu. Yleensä siihen ympätään niin paljon kaikkea muutakin. Milloin on aikaa pitkäkestoiselle leikille? Sen leikin rakenteluun menee kuitenkin aina oma aikansa. Välillä voidaan jatkaa leikkiä myös myöhemmin, mutta kyllähän se leikki aina katkeaa, kun se joudutaan keskeyttämään vaikka siirtymän takia. Kyllä itsestäni ainakin tuntui, että päivät olivat yhtä siirymää ja muistan kuinka lapset usein sanoivat, että haluaisivat vaan rauhassa leikkiä. Siitä tämä oma ajatus lähti.

Projektiin ei tarvitse "sisältyä" leikkiä, vaan leikki voi olla koko projektin päätarkoitus. Itse esimerkiksi heti muokkaisin noi älyttömät "tuokiot" leikin keskelle sisältyviksi, innostaviksi leikkiin kuuluviksi kokonaisuuksiksi, jolloin ei tarvitsisi sitä jatkuvaa "istu nyt paikallasi, nyt hiljaa, ssshhh, nyt kuunnellaan" rumbaa edes läpikäydä kertaakaan päivän aikana.

Ja kyllä, en tajua miten osa lto:sta on ihan pihalla näistä uusista lapsilähtöisistä, leikkiin perustuvista menetelmistä.

Se ei ole vapaata leikkiä, jos kasvattaja keskeyttää lasten rakentaman leikin ennalta suunnitellulla toiminnalla. Minä puhuin lapsen oikeudesta pitkäkestoiseen vapaaseen leikkiin eli leikkiin, missä he saavat itse suunnitella ja toteuttaa haluamaan leikkiä ilman, että kasvattaja siihen puuttuu muuten kuin ristiriitatilanteissa ja auttamalla ujoja lapsia leikkiin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

Mä lopetin ltona siksi, että päiväkodin työntekijät kilpailivat koko ajan otsanahka stressistä kireänä kenellä on hienoimmat projektit. Koko ajan piti olla hienoja ilmiöoppimisprojekteja joista saisi hienoja kuvia portfolioihin ja lisää sulkia hattuihin. Itse en siihen halunnut mukaan, viihdyin ryhmässä jossa oli rennompi meininki mutta sellaista en enää löytänyt.

Muksut olisivat mun mielestä oppineet eniten leikin kautta vuorovaikutusta kuin tuntikausia suunniteltujen nukketeatteriesitysten kautta. Oli koomista kun kerran sanoin että huomenna sitten on vaan leikkipäivä, ja lastenhoitaja oli aivan kauhuissaan tehnyt omalla ajalla jonkin tunnekasvatusprojektin koska "pitää sitä joka päivä jotain toimintaa olla!". Lapset oli stressaantuneita ja ahdistuneita jatkuvasta ohjelmasta."

Täällä toinen ex-ope, jonka mielestä lapsille pitäisi antaa enemmän leikkiaikaa. Sekä työntekijät, että lapset ovat väsyneet jatkuviin projekteihin. Valitettavan moni työntekijä on ostanut sen ajatuksen, että joka päivä pitäisi toteuttaa jotain pitkäkestoista projektia vaikka ne samat asiat lapset oppisivat paremmin leikin kautta. Tätä en vaan uskaltanut aina sanoa ääneen.

Meidän päiväkodissa oli paljon tunnetaitojaprojekteja eli tunteita käsiteltiin eri keinoin. Minusta nämäkin asiat lapsi oppii leikkiessä. Siellähän se lapsi oikeasti pääsee kohtamaan pettymyksiä, kauteutta, iloa surua yms. En sano, että joku nukketeatteri olisi huono asia, lapsi ei niistä oppisi ja mitään vastaavia projekteja ei saisi olla, mutta se arki päiväkodeissa on niin hektistä muutenkin. Siksi välillä olisi ihan hyvä ottaa rennommin. Väitän, että osan kiireestä luovat työntekijät itse hienoilla suunnitelmillaan ja projekteillaan.  Ymmärrän sen, että vasu ja ylempi taho näitä myös jossain määrin vaatii.

Pari vuotta sitten ainakin meidän kaupungissa rummutettiin täysillä vapaan leikin tärkeyttä ja oikein vanhempainillassa korostettiin, miten tärkeää se on. Mihin tämä vapaan leikin tärkeys on nyt unohdettu?

No, vapaan leikin voi myös sitoa näihin projekteihin, jolloin se projekti toteuttaa niin sanotusti itse itsensä leikin kautta. En oikeasti ymmärrä, miksei muutenkin leikkiä hyödynnetä enemmän oppimisen tukena, koska se helpottaa myös henkilökuntaa pitkässä juoksussa.

Tämän lisäksi olen huomannut, että nykyään suurin osa lapsista tarvitsee tukea leikkiin, ja vähintään sen aikuisen taustalle havainnoimaan leikin kulkua ja tarvittaessa puuttumaan siihen, koska muuten se menee täysin överiksi huutamiseksi ja riehumiseksi, mikä kuormittaa niin lapsia kuin aikuisiakin.

Vapaalla meikillä on toki paikkansa, niille lapsille jotka osaavat leikkiä.

Turhan usein vain näkee sitä riehumista, huutamista ja täysin turhia konfliktitilanteita, kun pienellä suunnittelulla saataisiin leikki tukemaan oppimista ja siitä saataisiin oikeasti toimiva työkalu päivittäisiin touhuihin.

Ja minähän olen siis vaan lähihoitaja, luulisi tämän ajatuksen olevan lto:lle ihan peruskauraa.

Jospa ei lähdettäisi sille linjalle, että kyseenalaistetaan ammattitaitoa, jos pikkuisen kritisoi jotain toimintamallia. Tottakai myös sitä vapaata leikkiä valvotaan ja tuetaan. En missään kohdassa ole väittänyt, että vapaa leikki tarkoittaisi sitä, että kasvattaja ei voisi olla missään määrin mukana havainnoimassa ja tukemassa lapsia. Se mitä haluan sanoa on, että lapsen päiväkotipäivät ovat tosi aikataulutettuja. On ruokailua, ulkoilua, lepohetkeä ja erilaisia järjestettyjä ohjelmahetkiä. En edes uskaltanut käyttää sanaa "tuokio" koska aina joku repii pelihousunsa siitä sanasta. Näille kaikille hetkille on toki paikkansa ja ovat tärkeä osa lapsen päivää, mutta samalla kun tohon iskee vielä erilaisia projekteja, niin vähän sitä leikkiaikaa tosiasiassa jää. Ja kyllä, projektiin voi sisältyä myös leikkiä, mutta se riippuu siitä, miten ne on sunniteltu. Yleensä siihen ympätään niin paljon kaikkea muutakin. Milloin on aikaa pitkäkestoiselle leikille? Sen leikin rakenteluun menee kuitenkin aina oma aikansa. Välillä voidaan jatkaa leikkiä myös myöhemmin, mutta kyllähän se leikki aina katkeaa, kun se joudutaan keskeyttämään vaikka siirtymän takia. Kyllä itsestäni ainakin tuntui, että päivät olivat yhtä siirymää ja muistan kuinka lapset usein sanoivat, että haluaisivat vaan rauhassa leikkiä. Siitä tämä oma ajatus lähti.

Projektiin ei tarvitse "sisältyä" leikkiä, vaan leikki voi olla koko projektin päätarkoitus. Itse esimerkiksi heti muokkaisin noi älyttömät "tuokiot" leikin keskelle sisältyviksi, innostaviksi leikkiin kuuluviksi kokonaisuuksiksi, jolloin ei tarvitsisi sitä jatkuvaa "istu nyt paikallasi, nyt hiljaa, ssshhh, nyt kuunnellaan" rumbaa edes läpikäydä kertaakaan päivän aikana.

Ja kyllä, en tajua miten osa lto:sta on ihan pihalla näistä uusista lapsilähtöisistä, leikkiin perustuvista menetelmistä.

Tässä on menty vähän ääripäästä toiseen eli tuokiot ja istuttaminen koetaan nyt hirveänä mörkönä. Toki riippuu lapsen iästä, mutta paikallaan istumisessa ja kuuntelemisessa ei ole mitään pahaa. Varsinkaan siellä lähempänä eskari-ikää. Lapsi ei siitä mene rikki, että hän istuu hetken ja kuuntelee. Toki leikki on lapsen ominaisin tapa toimia ja oppia, mutta esimerkiksi sadun kuunteleminen on tärkeää lukemisen oppimisen kannalta.

Oli ammatti kuin ammatti,  niin naiset valittavat kaikesta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse nostin kytkintä alalta kun meidän päiväkotiin tuli tämä 2 opea+hoitaja systeemi. Ei jaksanut yksin pyörittää koko ryhmää kun opettajilla oli koko ajan kissanristiäisiä. Tsemppiä vaan hoitajille.

Tämä! Ilmiönä nykyisin vähän joka alalla: ylikoulutetaan porukkaa, joita ei sitten kiinnosta enää varsinainen työ, vaan suunnittelu ja palaverien pitäminen sekä lisäkoulutukset ja seminaarit. Alemman palkkaluokan puurtajat joutuvat tekemään varsinaisen työn, tässä tapauksessa lasten kaitsemisen. Ja kustannussyistä ihan liian pienellä miehityksellä.

Ja vali vali... Seuraava hoitaja kirjoittaa "ei oo suunnitteluaika"!! No ei varmasti olekaan jos istuu toisen lepparisa ollessa tunnin omalla kännykällä. Se on sama hetki, jolloin usein opeilla työvuoro luettelossa Sak-aikamutta hoitajilla pitkittynyt ruokatunti/kahvitauko...🤔

Mitä ihmettä sinä sepustat?? Ehdin kahville keskimäärin 3 päivänä viikossa ja istahdan siellä silloin sen 10-15min joka minulle sallittakoon varsinkin kun en sinne edes päivittäin ehdi.

Ja lepparissa meillä on sadun lukijan lisäksi aina toinenkin kasvattaja vaikka ns pärjäisi yksinkin, koska lapsilla valtava läheisyyden kaipuu ja silloin silittelemme heitä.

Ruoka on siinä lasten kanssa samaan aikaan, keskeytyen lukuisia kertoja kunnes olet saanut lautasesi tyhjäksi.

Kaikenlaisia..

Mulla ei työssä edes ole minkäänlaisia taukoja. Ei niin minkäänlaisia. Jos on hyvä päivä ja käy tuuri niin ehdin istahtaa ja syödä 5-10 ilman että täytyy nousta ylös ja mennä palvelemaan asiakkaita, koko ajan pitää kuitenkin olla kytiksellä ja jopa vessassa pitää käydä stressillä ja vauhdilla. En liioittele vaan tämä on 100% totuus ravintola-alalla monessa hommassa.

Repikää siitä.

Sentään pääset sinne vessaan joten ole tyytyväinen!

T. Ei ole vain 1x kun veret valuneet housuihin, kun ei vessaan pääse, koska lapset jäisivät yksin.

" Tämä menee nyt hiukan aiheen vierestä,mutta kirjoitan silti.

Monissa kommenteissa täällä valitetaan sitä ,että sijaisia ei saa. Ja se pahentaa Tottakai tilannetta entisestään. Oletteko ikinä miettineet MIKSI juuri teidän päiväkoti ei tunnu saavan sijaista?

Ehkä joku arvasikin...Kyllä, olen itse päiväkoteja kiertävä sijainen. Päiväkodeista/varhaiskasvatuksesta minulla on vuosien kokemus ,olen vain (toistaiseksi) tykästynyt kiertämään ja sijaistamaan. Mutta Mutta..

Minä ja todella monet muut kaltaiseni sijaiset olemme huomanneet ,

että sijaisten kohtelu on mennyt vain huonommaksi kokoajan.

Se on suorastaan irvokasta kun ajattelee nykyistä tilannetta.

En missään tapauksessa halua tietenkään mitään erityistä kuninkaallisen vastaanottoa! Ei ei...mutta juuri tälläkin viikolla huomasin JÄLLEEN, että minua ei tervehditä (tai minun HUOMENTA heittoon ei vastata mitään ,ei mitään ),

katsotaan kuin halpaa makkaraa.

Kun esittelen itseni oman ryhmäni aikuiselle ,minua katsotaan päästä varpaisiin ja takaisin ja todetaan ehkä ' ai jaa' , 'Jaaha' ja perään huokaisu... Tulee kaikinpuolin tunne, että olen RIESA ja tulin vain tielle... Pahinta on , että juuri mitään päivän ohjelmasta,aikataulusta ,ryhmityksestä,lapsista yms ei kerrota.

Olen usein huomannut kuinka ryhmän muut aikuiset suunnittelevat ,keskustelevat päivän kulusta ja ohjelmasta ,mutta sijainen jätetään täysin ulkopuolelle.

Tuntuu dorkalta käydä kysymässä erikseen jotain aikatauluun ja/tai siirtymätilanteisiin liittyvää,johon oleellisesti sijainen kuitenkin kuuluu.

Sijainen on sinä päivänä teidän työporukan TASAVERTAINEN JÄSEN.

Sijaiset on aina paikalla kutsuttuna,pyydettynä ,toivottuna.

Ja koittakaa ymmärtää, sijaiset EIVÄT OLE ajatuksen lukijoita tai ennustajia.

Yritämme auttaa parhaamme mukaan.

Kaikkein pahinta on yleisesti ottaen v.mäinen kohtelu. Ei tervehditä ,mitään ei kerrota,katsotaan nenänvartta pitkin ja vastaukset/kommentit on äänensävyltään tyyliin ' pitikö ton tulla tänne sähläämään'

Tiedättekö mikä on ainakin pääkaupunkiseudulla totuus päiväkodeista vs sijaisten saatavuus ?

Hyvät, mukavat talot saa AINA ainakin sen yhden sijaisen.

Aina.

Ei meitä sijaisia NIIN vähän ole. Mukaviin taloihin ,joissa on asiallinen ja tasavertainen kohtelu ,menee mielellään takaisin. Näiden talojen tilauksia suorastaan 'kyttää' listalta. Sijaisilla on muuten keskenään hyvin tehokas 'puskaradio '. Tiedoksi vaan...

Kukaan sijainen ei todellakaan vaadi erityiskohtelua,ei sinne päinkään. Mutta kukaan sijainen EI HALUA tuntea olevansa riesa,turhake ,tiellä ja joku 'tyyppi vaan ' jota on se yksi päivä nyt siedettävä.."

Kirjoitit täyttä asiaa.

Meillä ainakin arvostetaan kun sijainen tulee auttamaan lasten kanssa.

Varsinkin jos on hyvä sijainen joka on oikeasti kiinnostunut olemaan lasten kanssa,

eikä vaan istu jossain kännyä selaillen (sellaisiakin on).