Sain tietää pettämisestä, kerronko?
Olen siis saanut tietää, että entinen isäpuoleni petti äitiäni silloin kun olivat yhdessä. Tapahtumasta aikaa ainakin 10v, ja ovat eronneetkin jo viisi vuotta sitten. Äiti ja ex-isäpuoli ovat edelleen pakon edestä tekemisissä silloin tällöin (ei ole yhteistä lasta).
Toisaalta itselläni tulee syyllinen olo siitä, että "valehtelen"/jätän kertomatta, mutta toisaalta taas, mitä äitini sillä tiedolla enää tekisi. Tulisi vain paha mieli. Toisaalta taas haluaisin ehkä itse tietää vastaavassa tilanteessa, en tiedä.
Äitini kanssa olemme läheisiä, isäpuolta kohtaan ei ole mitään lojaliteettia. Ei mitään riitaa, mutta emme joulun toivotuksia enempää ole tekemisissä.
Kertoisitteko?
Kommentit (34)
Erosivatko pettämisen takia ja äitisi luulee että et tiedä pettämisestä.
Totuushan pitäisi aina kertoa mutta onko äitisi eronnut juuri pettämisen tai muun luottamuspulan takia?
Kyllä äidin pitää tietää asia, muuten mies käyttää edelleen äitisi luottamusta valheellisesti hyväkseen. Eli pettää tavallaan vieläkin äitisi luottamusta.
Kertoisin. Voisi olla entistä tyytyväisempi, että tyyppi on ex.
Voiko tämä ex joskus käyttää kiusaamismielessä hyväkseen sitä, että tiedät? Kertoen äidillesi, että sinäkin tiesit muttet kertonut, yhteisestä salaisuudestanne?
Vaikea juttu.
Luultavasti en itse kertoisi tuossa tilanteessa. Ovat eronneetkin, niin eipä tuo mihinkään vaikuttaisi. Paitsi äitisi olisi luultavasti vihainen/surullinen.
Vierailija kirjoitti:
Niin kuulin siis mieheltä itseltään, kun tunnusti umpijurrissa jonkun aikaa sitten (hänessä alkoholistin vikaa). Että pitää varmasti paikkansa eikä äiti tiedä.
Mutta oikeassa olette, mitäpä noista enää. Ei kai sillä aiheuttaisi kuin pahaa mieltä kaikille. Tuntuu vaan siltä, kuin pettäisin äitini luottamuksen salaamalla moista.Ap
Minä en olisi edes tekemisissä viinaan menevän äitisi exän kanssa. Älä kerro äidillesi muuta kuin että kännissä oli taas kerran ja horisi niitä näitä.
Leave it.
Mitä äitisi tai sinä hyötyisitte siitä, että kerrot pettämisestä?
Ei mitään syytä kertoa, ei ole sinun asiasi herättää uusia kaunoja muiden edesmanneisiin suhteisiin. Et varmaan halua olla riidankylväjä. Eri asia on, jos äitisi kysyy suoraan, silloin voi kertoa, koska muutoin joutuisi valehtelemaan. Yksi kypsän ihmisen taitoja on muuten olla kysymättä sellaisesta asiasta, johon ei halua kuulla vastausta.
Vierailija kirjoitti:
Niin kuulin siis mieheltä itseltään, kun tunnusti umpijurrissa jonkun aikaa sitten (hänessä alkoholistin vikaa). Että pitää varmasti paikkansa eikä äiti tiedä.
Mutta oikeassa olette, mitäpä noista enää. Ei kai sillä aiheuttaisi kuin pahaa mieltä kaikille. Tuntuu vaan siltä, kuin pettäisin äitini luottamuksen salaamalla moista.Ap
Eli ehkä mies haluaisi, että äitisi kuulisi, koska kertoi sinulle. Ihan sontatyyppi. Itse ajattelen niin, etten haluaisi tietää, jos ex on pettänyt. Saamme nyt asiat hoidettua sovussa ja mieluummin olen tietämätön kuin, että vanhoja tunteita nousisi esille. Toisaalta jos asia joskus nousisi esille tai äitisi vaikka epäilisi oliko suhde sittenkään niin huono, kertoisin varmaan, että tämä sontatyyppi yritti keventää omaa oloaan avautumalla ja tosiaankin suhde oli huono. Itse en loukkaantuisi, jos tiedon on saanut kuitenkin vasta eron jälkeen. Suuttuisin, jos jollain olisi ollut tieto liiton aikana, muttei kertonut.
Tunnet äitisi parhaiten, joten osaat ehkä aavistaa, miten asian ottaisi.
Kamalia salailevia epäluotettavia ihmisiä ketju täys.
Suurinpiirtein siten, että jos mieheni (nykyinen eikä mikään ex) pettäisi minua nyt (eikä joskus vuosia sitten) niin tahtoisin tietää esimerkiksi siskoni, veljeni, isäni, äitini tai parhaan ystäväni tietävän asiasta. Kenenkään puolitutun tai tuntemattoman en tahtoisi tästä huolehtivan puolestani enkä myöskään omien lasten. Pettäminen joko ei ole kovin vakavaa jos siitä ei jää kiinni (hyvässä suhteessa se muuten kyllä paljastuisi normiälyisten ihmisten kesken) tai sitten minuakaan ei kiinnosta puolisoni tekemiset jos en tulisi huomanneeksi eikä sillä pettämiselle olisi edes vaikutuksia suhteeseen. Se, miksi pettämistä ei tule huomattua, ei mielestäni kuulu ulkopuolisille. Eikä sekään miten siihen suhtaudutaan jos tilanne on tiedossa. Läheiset ovat eri asia koska tuntevat sinut ja tilanteesi luultavasti paremmin ja voivat ola tukenasi. Meistä ei kumpikaan petä, mutta itse olen kyllä sellainen pas kiainen, että en itsestäni uskalla olla ollenkaan varma jatkossa. Kaksi kertaa olen pettänyt nuorena pienten lasten äitinä noin 6 v välillä. En jäänyt kiinni, mutta eipä mies noin vanhasta enää välittäisikään. Rakastan miestäni varmasti. Näkäkulmastani ei kovin hetkauttaisi jos paljastuisi miehen harrastaneen jonkun toisenkin kanssa seksiä. Ei se välttämättä kerro muusta kuin heikommasta itsehillinnästä, siitä taitaa minunkin kohdallani olla kyse. Jollekin väliaikapanolle ei välttämättä tarvitse olla sen kateellisempi kuin jollekin ensirakkaudelle, joka selittämättä jätti ja särki sydämen kauan sitten. Ei se niiiiin kamalaa ole vaikka kamalaa onkin. Mun mies kyllä tietää, että saatan helposti sortua virheisiin, mutta ei hänen itseään siitä täydy syyttää. Tuskinpa kiittäisi jos sille nyt vuosien päästä joku naapurin Ella vinkkaisi, että vaimosi ei silloin kerran mennytkään siskolleen yöksi vaan nukkui jonkun ihastuksen sängyssä vaihteeksi kerran.
Ei kuulu sulle ja ei kuulu sulle.
Lisäksi: ei kuulu sulle.
Hankala tilanne sun kannalta. Onko todennäköistä, että asia tulisi äitisi korviin muuta kautta ja hän saisi tietää, että tiesit, muttet kertonut?