Kiinnostaako ketään täällä stoalainen filosofia?
Olen siis mies. Itse koen että tämä filosofian suuntaus on parantanut elämänlaatuani. Monet ihmiset kuvittelevat että stoalaisuus tarkoittaa sitä että ei koskaan näytä tunteitaan, tämä on harhaluuloa. Stoalainen voi näyttää tunteitaan, mutta kontrolloidusti. Ts. Saa itkeä, mutta älä anna itkun tehdä puolestasi irrationaalisia päätöksiä. Naura, mutta älä naura niin kauan että ihmiset pitävät sinua hulluna.
Onni löytyy kun on elämässä tarkoitus ja tekee sitä jatkuvasti parannellen suoritustaan.
Kommentit (27)
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko stoalaisuus filosofia vai elämäntapa?
Stoalaisesti voinee käyttäytyä (esim. hillitä tunteita ja olla ottamatta asioita henkilökohtaisesti) olematta varsinaisesti filosofiselta näkemykseltään stoalainen. Stoalaisuus voi siis olla pelkkä elämäntapa, mutta stoalaisuus on myös hyve-eettinen filosofinen kanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko stoalaisuus filosofia vai elämäntapa?
Sitä voisi hyvällä syyllä kutsua elämänfilosofiaksi. Filosofiaa se tietenkin on.
Miten stoalainen koulukunta ottaa kantaa epistemologisiin ja ontologisiin kysymyksiin?
Stoalaisuuden "ydin" mielletään varmaankin nykypäivänä käytännön filosofiaan kuuluvaksi eettiseksi näkemykseksi, joka ei ehkä niinkään ota kantaa teoreettisen filosofian epistemologisiin tai ontologisiin kysymyksiin. On ehkä mahdollista, että historiallisilla stoalaisilla oli myös kantoja teoreettisen filosofian kysymyksiin, mutta ne eivät ehkä yleensä kuulu siihen, mihin stoalaisuuden käsitteellä nykyään useimmiten viitataan.
Kyllä stoalaiset esittivät jo antiikissa sellaisia näkemyksiä, joita tänään kutsuttaisiin epistemologisiksi ja ontologisiksi. Yllä mainittu metafyysinen materialismi käy esimerkiksi jälkimmäisistä. Teoreettisen filosofian käsityksiksi voisi mainita vaikkapa, että stoalaiset kehittivät lauselogiikkaa sekä esittivät huomioita empiirisen tiedonhankinnan epävarmuudesta. Heidän todellisuuskäsityksensä oli deterministinen, ja aikakäsityksensä syklinen.
Eikös Seneca ollu stoalainen ja kertoi tämän suuren viisauden "herra anna minulle voimaa muuttaa asioita joita voin, ymmärtää asiat joita en voi, ja erottaa ne toisistaan"?
Vierailija kirjoitti:
Eikös Seneca ollu stoalainen ja kertoi tämän suuren viisauden "herra anna minulle voimaa muuttaa asioita joita voin, ymmärtää asiat joita en voi, ja erottaa ne toisistaan"?
Seneca oli roomalainen stoalainen, joo. Kyllä hän mainitsemaasi tapaan ajatteli, mutta nuo sanat eivät ole Senecan tyylisiä. Seneca ei ollut kristitty eikä rukoillut mitään herroja. Mutta välttämättömyyteen alistuminen ja todellisuuden deterministisen luonteen ymmärtäminen viisauden edellytyksenä kylläkin ovat stoalaisen ajattelun perusjuttuja.
Vierailija kirjoitti:
SK kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko stoalaisuus filosofia vai elämäntapa?
Stoalaisesti voinee käyttäytyä (esim. hillitä tunteita ja olla ottamatta asioita henkilökohtaisesti) olematta varsinaisesti filosofiselta näkemykseltään stoalainen. Stoalaisuus voi siis olla pelkkä elämäntapa, mutta stoalaisuus on myös hyve-eettinen filosofinen kanta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko stoalaisuus filosofia vai elämäntapa?
Sitä voisi hyvällä syyllä kutsua elämänfilosofiaksi. Filosofiaa se tietenkin on.
Miten stoalainen koulukunta ottaa kantaa epistemologisiin ja ontologisiin kysymyksiin?
Stoalaisuuden "ydin" mielletään varmaankin nykypäivänä käytännön filosofiaan kuuluvaksi eettiseksi näkemykseksi, joka ei ehkä niinkään ota kantaa teoreettisen filosofian epistemologisiin tai ontologisiin kysymyksiin. On ehkä mahdollista, että historiallisilla stoalaisilla oli myös kantoja teoreettisen filosofian kysymyksiin, mutta ne eivät ehkä yleensä kuulu siihen, mihin stoalaisuuden käsitteellä nykyään useimmiten viitataan.
Kyllä stoalaiset esittivät jo antiikissa sellaisia näkemyksiä, joita tänään kutsuttaisiin epistemologisiksi ja ontologisiksi. Yllä mainittu metafyysinen materialismi käy esimerkiksi jälkimmäisistä. Teoreettisen filosofian käsityksiksi voisi mainita vaikkapa, että stoalaiset kehittivät lauselogiikkaa sekä esittivät huomioita empiirisen tiedonhankinnan epävarmuudesta. Heidän todellisuuskäsityksensä oli deterministinen, ja aikakäsityksensä syklinen.
Niin varmaan, mutta näkisin, että tuo on enemmänkin historiallisten stoalaisten kuvailua, kun taas nykypäivän ajattelijoita kuvailtaessa stoalaisuudella minun käsitykseni mukaan viitataan useimmiten lähinnä intohimoja kaitseviin eettisiin näkemyksiin tai elämäntapoihin.
Esimerkiksi jos jotain ajattelijaa tai teosta kuvaillaan nykypäivänä newtonilaiseksi, niin varmaankin tarkoitetaan useimmiten sitä, että hänen ajatuksensa pohjautuu Newtonin klassisen mekanistiseen käsitykseen ja luonnonlakien esittämiseen yhtälöinä, tai jotakin tämän suuntaista. Newtonilaisuudella harvemmin viitataan esimerkiksi pyrkimykseen valmistaa viisasten kivi, tai henkilön uskomusta kykyynsä tulkita Raamatun profetioita. Historiallinen Newton saattoi pitää näitä jopa tärkeämpänä osana maailmankatsomustaan ja elämäntyötään kuin nykyaikana newtonilaiseksi leimautunutta mekaniikka ja tutkimusta, mutta newtonilaisuudella ei kuitenkaan puheessa yleensä tarkoiteta koko historiallisen Newtonin ajatusmallin omaksumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös Seneca ollu stoalainen ja kertoi tämän suuren viisauden "herra anna minulle voimaa muuttaa asioita joita voin, ymmärtää asiat joita en voi, ja erottaa ne toisistaan"?
Seneca oli roomalainen stoalainen, joo. Kyllä hän mainitsemaasi tapaan ajatteli, mutta nuo sanat eivät ole Senecan tyylisiä. Seneca ei ollut kristitty eikä rukoillut mitään herroja. Mutta välttämättömyyteen alistuminen ja todellisuuden deterministisen luonteen ymmärtäminen viisauden edellytyksenä kylläkin ovat stoalaisen ajattelun perusjuttuja.
AA on käsittääkseni lisänny tuon uskonnollisen sävyn tuohon.
Onko aloittajalla epäaitoutta? Teetkö tunteiden vallassa siis tyhmiä asioita?
Stoalaisesti voinee käyttäytyä (esim. hillitä tunteita ja olla ottamatta asioita henkilökohtaisesti) olematta varsinaisesti filosofiselta näkemykseltään stoalainen. Stoalaisuus voi siis olla pelkkä elämäntapa, mutta stoalaisuus on myös hyve-eettinen filosofinen kanta.
Stoalaisuuden "ydin" mielletään varmaankin nykypäivänä käytännön filosofiaan kuuluvaksi eettiseksi näkemykseksi, joka ei ehkä niinkään ota kantaa teoreettisen filosofian epistemologisiin tai ontologisiin kysymyksiin. On ehkä mahdollista, että historiallisilla stoalaisilla oli myös kantoja teoreettisen filosofian kysymyksiin, mutta ne eivät ehkä yleensä kuulu siihen, mihin stoalaisuuden käsitteellä nykyään useimmiten viitataan.