Ystävälläni erittäin lihava mies ja silti rakastaa sitä, en ymmärrä
Ihmettelen ystävääni jolla on erittäin, varmaankin sairaalloisen lihava mies ( yli 170 kg ) ja silti se sitä rakastaa ja tykkää kehua sitä kun puhutaan miehistämme. Ystäväni on itse ihan normaalipainoinen ja voin sanoa että kauniskin. Joskus ärsyttää kun se puhuu siitä minuuttikaupalla miten ihana ja huomaavainen se on jne...mietin voisiko syynä olla se että hän häpeää ja inhoaa tilannettaan ja yrittää noin kehumalla saada näyttämään siltä että kaikki on heillä hyvin? Pelkään jos tuo homma menee vielä pitemmälle niin jossakin välissä se romahtaa. Kerran yritin puhua ystävälleni miehensä painosta , otin asia esille sillai leikin ja huumorin varjolla ja en ole koskaan nähnyt ystävääni niin suuttuneena, naama ja ilmeet ja kaikki muuttui´. Sanoi että ulkonäköseikoilla ei ole mitään väliä parisuhteessa ja sain käyttää kaikki osaamiseni että sain hänet rauhoittumaan. Mahtoi sattua syvälle? Nyt joku tietysti kysyy mitä asia minulle kuuluu mutta eiks aika outoa, eiks vaan?
Kommentit (38)
Sinun ja miehesi suhde perustuu siis vain ja ainoastaan ulkonäköön. Onnea vain teille, tyhjäpäiset tulevat rupsahtajat.
Kylläpä olet ollut todella moukkamainen ystävä. En ymmärrä miksi sinun on pitänyt väkisin ottaa se hänen miehensä paino puheenaiheeksi. Sehän kun ei ole sinun asiasi. Ystäväsi on varmasti ihan tietoinen siitä ilman että sinun piti saada sanoa siitä hänelle. Eli halusit loukata ystävääsi, päästä hiukan nakertamaan hänen onneaan. Miksi?
Mikä tuossa on ihmeellistä? Kyllähän niillä sairaalloisen lihavilla siinä TV sarjassakin on melkein aina puoliso. Ei kaikki ihmiset ole pinnallisia vaikka sinä oletkin. Miksi ihmettelet sen sijaan, että uskoisit mitä hän on jo sinulle sanonut kehuessaan kuinka ihana se mies on? Hän on selvästi onnellinen ja umpirakastunut.
Aika löyhästi käytät termiä ystävä, sinä et nimittäin tuon käytöksesi perusteella ole sellainen tälle naiselle jolla on ylipainoinen mies.
Miltäpä sinusta tuntuisi jos ystäväsi laskisi leikkiä sinun miehesi jostakin ei niin mairittelevasta ominaisuudesta? Olisiko se hauskaa?
Tosi rakkaus pysyy vaikka ihmisen ulkonäkö muuttuu ja tulee sairauksia. Ei kaikilla ole ulkonäkökeskeistä elämää ja rakkaus riippuvainen ulkonäöstä.
Ystäväsi on havainnut sinun nuivan asenteen häntä ja puolisoaan kohtaan. Sinulle hän selittelee, ei itselleen.
Kenenkään kaverisi puolison paino ei kuulu sinulle ollenkaan, eikä sinun sitä tule ottaa puheeksi.
Kyllä minäkin hermostuisin kovasti, jos rakastamani ihmisen ulkonäköä alettaisiin arvostelemaan. Varsinkin jos kyseessä on sairaalloinen ylipaino, sillä se itsessään on jo sairaus siinä missä esimerkiksi anorexia. Hän on varmasti ihan tarpeeksi huolissaan miehensä terveydestä ilmankin sun arvosteluasi hänen ylipainosta.
Jos joku kehtaisi arvostella puolisoni ulkonäköä niin hän olisi entinen ystävä välittömästi.
Aika monella lähipiirin naisella on mies, johon en pitkällä tikullakaan koskisi, etenkin niihin kusipäisimpiin. Mutta, jos he pitävät tuollaisen yksilön kanssa parisuhteessa olosta, niin mitäpä se minulle kuuluu.
Alkoi harmittamaan ystävän puolesta.
Oikein inhottaa Ap:n kaltaiset ihmiset, jotka ajattelee täysin pinnallisesti.
Itse arvostan enemmän mukavia ihmisiä, kuin pinnallisesti kauniita. Ap:n ystävällä on sentään arvot kohdillaan, kun taas itse Ap:lla ei.
Katsos me ihmiset ei olla täydellisiä. Esim. säkin ap olet v-mäisen kuuloinen akka, mutta ilmeisesti joku suakin jaksaa katsella, ainakin jonkin aikaa, kunnes alat ikää myöden rupsahtaa.
Jollekin tärkeämpää on, että on luotettava, huumorintajuinen ja hyväntuulinen kumppani. Joku muu arvostaa vain vatsalihaksia ja muuta pinnallista kuten rahakukkaron vahvuutta.
Kyllähän tuo kertoo jostakin ongelmasta, mutta voisiko se ongelma olla sillä miehellä eikä niinkään parisuhteessa? Jos on noin sairaalloisen lihava niin pakkohan siellä taustalla on olla jotakin syvää henkistä ongelmaa. Vaikka parisuhde olisi maailman paras niin ei se sua paranna jos olet sisimmältäsi rikki. Korkeintaan voisit ystävääsi kehoittaa hankkimaan miehelleensä apua esim. mielenterveyspalveluista. Surullistahan tuo on jos pitää tuollaista kokea ja näkea,siinä on himuiset terveysriskit ja varmasti läheiset , ystäväsi mukaan lukien ovat huolissaan. Voisit yrittää kauniisti ja asiallisesti puhua ystävällisesi ja etsiä valmiiksi joitakin mielenterveyspalvelujen yhteystietoja ja voisitte hyvässä hengessä yhdessä tehdä suunnitelman ystäväsi miehen auttamiseksi. Tällä tavalla osoittaisit välittäväsi ystävästäsi niin kuin varmasti alkuperäisen kirjoituksesi ajatus olikin. Olet vain vain huolissasi. Aina saa apua tarjota vaikka aihe ei herkullisin olisikaan vaan joskus on pakko, mielestäni tuommoinen osoittaa vaan suurta välittämistä ja olisi sitä todellista ystävyyttä.
Ymmärrän aloittajaa täysin. Mitä ap sille mitään mahtaa, kun on tunnevammainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tuo kertoo jostakin ongelmasta, mutta voisiko se ongelma olla sillä miehellä eikä niinkään parisuhteessa? Jos on noin sairaalloisen lihava niin pakkohan siellä taustalla on olla jotakin syvää henkistä ongelmaa. Vaikka parisuhde olisi maailman paras niin ei se sua paranna jos olet sisimmältäsi rikki. Korkeintaan voisit ystävääsi kehoittaa hankkimaan miehelleensä apua esim. mielenterveyspalveluista. Surullistahan tuo on jos pitää tuollaista kokea ja näkea,siinä on himuiset terveysriskit ja varmasti läheiset , ystäväsi mukaan lukien ovat huolissaan. Voisit yrittää kauniisti ja asiallisesti puhua ystävällisesi ja etsiä valmiiksi joitakin mielenterveyspalvelujen yhteystietoja ja voisitte hyvässä hengessä yhdessä tehdä suunnitelman ystäväsi miehen auttamiseksi. Tällä tavalla osoittaisit välittäväsi ystävästäsi niin kuin varmasti alkuperäisen kirjoituksesi ajatus olikin. Olet vain vain huolissasi. Aina saa apua tarjota vaikka aihe ei herkullisin olisikaan vaan joskus on pakko, mielestäni tuommoinen osoittaa vaan suurta välittämistä ja olisi sitä todellista ystävyyttä.
Siinä meillä toinen,samanlainen! Asia ei kuulu teille pätkääkään! Ihan varmasti kannattaa lähteä tarjoamaan mielenterveyspalveluita!
Ei tarvitsisi enää mennä kylään!
Hävetkää!
Ystävälläni on rikas, komea, hullu, raivopäinen, törkeä ja sikaidioottipettäjä mies, ymmärrätkös miksi sitä sitten on syytä hänen niin kovasti ja palavasti rakastaa ...??!! ...
Vaikeissakin asioissa pitää auttaa ja ottaa asiat rohkeasti esille! Silmien ummistaminen ja "tuo ei kuulu minulle" ei auta yhtään. Rohkesti vaan menet ystävällesi puhumaan hänen miehestään ja tarjoat mielenterveyspalvelujen nettisivuja yms. Hän kyllä lopulta ymmärtää ja tajuaa että tuo tilanne johtaa vaan surulliseen lopputulokseen. Parhaat ystävät on niitä jotka auttavat ei niin mielekkäissä asioissa myös, sellaista ystävää minä arvostaisin.
on outoa kyllä