Minkä ikäisenä jouduitte 1. kerran kuulemaan seksuaalissävytteisiä kommentteja?
Kommentit (64)
11v näin ensimmäisen monista itsensäpaljastelijoista, samoihin aikoihin perhetuttu mies kysyi koko perheen kuullen: joko on karvat alkaneet kasvamaan.
10 v. Olin pitkä ikäisekseni tytöksi.
10 vuotiaana luokan pojat puristelivat, sulloivat johonkin komeroon tms ja lääppivät väkisin ja puhuivat seksuaaliseen sävyyn. Kehityin jo melko varhain, rinnat kasvoivat ja sekös sai pojat kiinnostumaan. Yhä aikuisiällä pidän vartaloani yhdentekevänä, minua on hyväksikäytetty vahvassa humalassa ja melkein raiskattu, mutta nämä asiat eivät tunnu minusta edes pahalta. Epämiellyttävältä vain. Liekö nuoruuteni kokemuksilla vaikutusta asiaan, en tiedä.
Olin 6-vuotias kun isän ryyppykaveri sanoi minusta että tulen särkemään monta sydäntä. Oli aika osuva ennustus.
Mulla tuli niin itku. Voimia teille kaikille, jotka ootte saatte kokea vaikeita asioita. Niin minäkin. Ala-asteella kaikki alkoi.
Käyn terapiassa, ja toivon, että pääsen psyyken ongelmista joskus eroon.
Joskus ala-asteikäisenä. Olen mies.
Oon niin ruma ja ällöttävä, että eipä oo kellekään tullut koskaan mieleen sanoa mulle mitään seksuaalissävytteistä itsestäni.
T.20v
Isälläni oli ikävä tapa puhua ylipäätään seksuaalisesti sävyttyneitä juttuja ja kuulin niitä siis ihan pienestä pitäen. Ne eivät olleet siis minusta, vaan ylipäätään naisista, seksistä, huorista ja muusta mukavasta, mikä toki kuuluu alle alakouluikäisen elämään :/ Opin muun muassa kommentoimaan naisten ulkonäköä, esim. persettä, kuten oli "opetettu". Vasta myöhemmin tajusin, ettei se ole sopivaa. :(
Ekan kerran, kun minua on henkilökohtaisesti fyysisesti ahdisteltu, olin 8- tai 9-vuotias. Tulin kuvataidekerhosta kotiin, kun miesjoukko tuli vastaan, ja yksi heistä työnsi minut porttikongiin ja näytti penistään. Olin kauhuissani enkä uskaltanut tehdä tai sanoa mitään. Mies nauraa räkätti inhottavasti, mutta sen kaveri onneksi esteli ja veti kaverinsa pois. Juoksin sydän kurkussa kotiin, missä en uskaltanut kertoa mitään. Muistan, että oli pimeä vuodenaika ja kuunpimennys sinä iltana.
Kyllä musta tuntuu, että jo ennenkun oon edes ymmärtänyt mistä on kyse. Ja oon elänyt sentään ihan normaalin turvatun lapsuuden.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2014 klo 23:58"]
Isälläni oli ikävä tapa puhua ylipäätään seksuaalisesti sävyttyneitä juttuja ja kuulin niitä siis ihan pienestä pitäen. Ne eivät olleet siis minusta, vaan ylipäätään naisista, seksistä, huorista ja muusta mukavasta, mikä toki kuuluu alle alakouluikäisen elämään :/ Opin muun muassa kommentoimaan naisten ulkonäköä, esim. persettä, kuten oli "opetettu". Vasta myöhemmin tajusin, ettei se ole sopivaa. :(
Ekan kerran, kun minua on henkilökohtaisesti fyysisesti ahdisteltu, olin 8- tai 9-vuotias. Tulin kuvataidekerhosta kotiin, kun miesjoukko tuli vastaan, ja yksi heistä työnsi minut porttikongiin ja näytti penistään. Olin kauhuissani enkä uskaltanut tehdä tai sanoa mitään. Mies nauraa räkätti inhottavasti, mutta sen kaveri onneksi esteli ja veti kaverinsa pois. Juoksin sydän kurkussa kotiin, missä en uskaltanut kertoa mitään. Muistan, että oli pimeä vuodenaika ja kuunpimennys sinä iltana.
[/quote]
Kauhea isä.
[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 18:03"]
Jotain 10v huitteilla. Yhden pojan ällöttävä isä heitti juttua. Suunnilleen saman ikäisenä yhden tuttavaperheen poika (n. 14v varmaan siihen aikaan) halusi yläkerrassa kovasti halailla minua ja mun piti istua hänen sylissä jne. Oltiin koko perhe siellä kylässä, muistan, että häpesin jotenkin tosi paljon, tajusin jotenkin mistä on kyse vaikken tiennyt mistä on kyse. Muistan että yritin jututtaa poikaa niinkuin en tajuaisi mitä tekee, kyselin kaikkea seinällä olevista julisteista. En ole ikinä kertonut asiasta kellekään.
[/quote]
Nyt tuli muuten mieleen, että mulla oli vastaavanlainen kokemus, mutta nuorempana, ehkä 6-vuotiaana. Minua muutamia vuosia vanhempi, silloin ehkä 13-vuotias tuttavaperheen poika halusi leikkiä kanssani ja olin otettu kun iso poika halusi leikkiä kanssani. PIsti huoneensa oven yläkerrassa kiinni, halusi leikkiä lääkäriä, ja piti näyttää kaikkea, tai siis kaikki. Muistan, kun olin hämmentynyt ja asiasta jäi epämukava olo. En kertonut kellekään. Olin liikkeellä isäni kanssa, josta kerroin aiemmin (rasvaisia seksijuttuja yleisesti viljelevä). Ei olisi tullut mieleenkään kertoa.
Tosi huolestuttavaa nyt itse äitinä se yhdistävä asia näissä kertomuksissa, että melkein kukaan ei ole kertonut kellekään aikuiselle näistä asioista mitään :( toivoisin niin, että omat lapset kertoisivat, jos jotain tällaista tapahtuu, mutta näköjään häpeä on jotenkin sisäänkirjoitettu ihmiseen, kun tapahtuu jotain mikä loukkaa itsemääräämisoikeutta.
Alle kouluikäisenä perhetuttujen vähän vanhempi poika ytitti repiä housujani pois koska halusi kuulemma nähdä ja koskea häpyä. En tiennyt mikä tuo 'häpy' on, mutta tilanne oli todella pelottava. Ala-asteella sitten luokan pojat harrastivat pakolla nylkyttämistä, hyppäsivät päälle tai painoivat seinää vasten ja nylkyttivät. Noloa ja ahdistavaa. Lisäksi vanhempien ukkojen rivot ja tungettelevat kommentit ym.
6 v. olen kuullut jo kommentteja. Ja ekaluokalla pienen kyläkoulun puheopettaja (kiertävä) piti yläkerran vanhassa opettajanasunnossa puheopetusta. No, mulla ei edes ollut puhevikoja, mutta olemattoman s-vian se mulle määritti. Sinne sitten piti aina mennä ja äijä odotteli perimmäisessä huoneessa mairea hymy naamalla. Oli mun hiuksien sukimista ja puhumista jostain gasellimaisista muodoista. Vihjailuja. Se tuntui epämiellyttävältä mutten tajunnut silloin kertoa kellekään. Jälkikäteen olen miettinyt että hyi hitto. Jos oma tyttöni joutuisi sellaiseen, kyllä toivon että hän kertoisi minulle. 13-vuotiaana kuuskymppinen päivänsankari kouri rinnoistani kesken juhla-aterian kaikkien nähden. Ja kukaan ei saanut sanotuksi mitään! Jatkoivat vain syömistä. Ei helkkari noita tapauksia.
Olin 11v., kun kaverin veli (useamman vuoden vanhempi) koitti hiplailla. 13-14-vuotiaana törmäsin ensimmäistä kertaa myös itsensäpaljastajaan ja samoihin aikoihin eräs mies alkoi junassa ahdistella. Juna-juttu oli ahdistavin kokemus. Mies oli kännissä, tuli istumaan viereeni ja seposti kaikkea pervoa ja koitti kähmiä. Täysi juna, eikä kukaan aikuinen puuttunut tilanteeseen!! Onneksi sain kammettua itseni sen tyypin vierestä ja pääsin turvaan.
Kyllä jotkut äijät on ihan urpoja. Eivät tajua.
Nämä on ihan kamalia.
Itse muistan lähinnä sen, että joillain aikuisilla miehillä oli tapana katsoa "oudosti" eli samalla tavalla kuin aikuista naista. Tai jotenkin merkitsevästi. Olin hiljainen lapsi ja tarkkailin ihmisiä ja joistain miehistä sai vain todella oudon viban. Pysyttelin tarkoituksella aina heistä kaukana, enkä jäänyt mihinkään kahden kesken. Ja hyvä niin kun näitä lukee.
Olin 9v. kun silloinen isäpuoleni kehui rintojani ja halusi kosketella. Sitä ennen ainoastaan kopeloi alapäätäni.
9-vuotias olin myös kun naapurin 13-vuotias poika huuteli pitkin pihaa että tulee panemaan mua. Naapurin isot pojat sitten kyllä hakkasivat sen pojan.
En muista, että olisin sellaisia lapsena tai teininä kuullut.