Työttömille pitäisi tarjota mahdollisuus rakentaa vaatimaton hökkeli korpeen ja antaa pala maata sitä varten
Miksi valtio ei voisi sallia köyhille hökkelin rakentamista omalle maalleen ja elannon hankkimista omasta maasta ja metsästä? Jos ei haluaisi valtion tarjoamia töitä, niin pitäisi olla vaihtoehto muuttaa korpeen ja elää siellä omavaraisesti. Valtiolla on kyllä maita tarjota jos olisi halua tällaiseen.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain metsässä ilman sähköä, kaivoa, teitä, kauppoja ja muita palveluita? Kuinka monen uskot haluavan lähteä sinne korpeen?
Näin toimittiin sodan jälkeen. Tuli asutusalueita keskelle korpea, tai itse asiassa pikemminkin rämeitä, joille raivattiin pellot, rakennettiin omin käsin rintamiestalo, navetta ja kaivettiin kaivo. Ei ollut kunnallistekniikkaa eikä sähköjä. Parin vuosikymmenen päästä muuttivat asukkaat Ruotsiin.
Tämä.
Suuri osa tiloista oli elinkelvottomia 60- luvulle tultaessa.
Jos pientilallisuus ei elättänyt 60- luvun elinkustannuksilla, kuinka se elättäisi nyt?
Omavaraishippitanskalaismaajusseilu onnistuu niiltä, jotka ovat tehneet hyvän työuran ja säästäneet pesämunan, voivat tehdä hyvän koulutuksen ja työuransa turvin tuottavaa etätyötä/osa-aikatyötä, sekä vaatii vielä hyvinvointiyhteiskunnan selkänojakseen.
Oikeasti on ihmisiä, jotka tulevat tänäkin päivänä toimeen tuollaisilla tiloilla hyvin pienillä tuloilla. Työttämyyskorvaus ja toimeentulotuki riittäisi mainiosti, kun ruokaan menisi vähän rahaa eikä tarvittaisi kalliita muotivaatteita ja merkkilaukkuja. Mutta liikkuminen vaatisi autoa, sillä viimeinen julkinen kulkuneuvo ajoi linjaa 1990-luvun puolivälissä.
On toki.
Mutta vain niin kauan, kuin ne tuet juoksevat.
Ja sieltä syrjäisestä mökistä sitten työllistymismahdollisuudet ovat olemattomat.
Toki monenlaista elämäntapaintiaania maahamme mahtuu, mutta ei siitä massatyöttömyyden ratkaisuksi ole.
Käytännössä rakennusmääräykset ja jätevesiä koskevat pykälät tekevät tuollaisen vaatimattoman mökin tekemisen mahdottomaksi.
Budjetti on jo ylitetty, ennen kuin kivijalka on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain metsässä ilman sähköä, kaivoa, teitä, kauppoja ja muita palveluita? Kuinka monen uskot haluavan lähteä sinne korpeen?
Näin toimittiin sodan jälkeen. Tuli asutusalueita keskelle korpea, tai itse asiassa pikemminkin rämeitä, joille raivattiin pellot, rakennettiin omin käsin rintamiestalo, navetta ja kaivettiin kaivo. Ei ollut kunnallistekniikkaa eikä sähköjä. Parin vuosikymmenen päästä muuttivat asukkaat Ruotsiin.
Tämä.
Suuri osa tiloista oli elinkelvottomia 60- luvulle tultaessa.
Jos pientilallisuus ei elättänyt 60- luvun elinkustannuksilla, kuinka se elättäisi nyt?
Omavaraishippitanskalaismaajusseilu onnistuu niiltä, jotka ovat tehneet hyvän työuran ja säästäneet pesämunan, voivat tehdä hyvän koulutuksen ja työuransa turvin tuottavaa etätyötä/osa-aikatyötä, sekä vaatii vielä hyvinvointiyhteiskunnan selkänojakseen.
Oikeasti on ihmisiä, jotka tulevat tänäkin päivänä toimeen tuollaisilla tiloilla hyvin pienillä tuloilla. Työttämyyskorvaus ja toimeentulotuki riittäisi mainiosti, kun ruokaan menisi vähän rahaa eikä tarvittaisi kalliita muotivaatteita ja merkkilaukkuja. Mutta liikkuminen vaatisi autoa, sillä viimeinen julkinen kulkuneuvo ajoi linjaa 1990-luvun puolivälissä.
Auto on erittäin huono investointi, jonka ostohintaa ei saa koskaan takaisin ja se tuottaa monenlaisia juoksevia menoja. Ei työttömän kannatta ainakaan autoa hankkia vaan asua kaupungissa, jossa matkat voi tehdä kävellen ja polkupyörällä.
Maalla se auto vain on oltava, olit työtön, eläkkeellä tai töissä.
Idealistit haluavat siivota vanhat autonromut pois maanteiltä, helvetti, täällä ne ovat elinehto!
Missäs valtio jakaa niitä palkkatöitä, menen heti maanantaina töihin.
Mitä ap:lla on tarjota meille, jotka haluamme töihin mutta joita ei kutsuta edes haastatteluihin? Esimerkiksi koska olemme viiskymppisiä tai kuuskymppisiä. Oliko niitä töitä tarjolla meille?
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain metsässä ilman sähköä, kaivoa, teitä, kauppoja ja muita palveluita? Kuinka monen uskot haluavan lähteä sinne korpeen?
Näin toimittiin sodan jälkeen. Tuli asutusalueita keskelle korpea, tai itse asiassa pikemminkin rämeitä, joille raivattiin pellot, rakennettiin omin käsin rintamiestalo, navetta ja kaivettiin kaivo. Ei ollut kunnallistekniikkaa eikä sähköjä. Parin vuosikymmenen päästä muuttivat asukkaat Ruotsiin.
Tämä.
Suuri osa tiloista oli elinkelvottomia 60- luvulle tultaessa.
Jos pientilallisuus ei elättänyt 60- luvun elinkustannuksilla, kuinka se elättäisi nyt?
Omavaraishippitanskalaismaajusseilu onnistuu niiltä, jotka ovat tehneet hyvän työuran ja säästäneet pesämunan, voivat tehdä hyvän koulutuksen ja työuransa turvin tuottavaa etätyötä/osa-aikatyötä, sekä vaatii vielä hyvinvointiyhteiskunnan selkänojakseen.
Oikeasti on ihmisiä, jotka tulevat tänäkin päivänä toimeen tuollaisilla tiloilla hyvin pienillä tuloilla. Työttämyyskorvaus ja toimeentulotuki riittäisi mainiosti, kun ruokaan menisi vähän rahaa eikä tarvittaisi kalliita muotivaatteita ja merkkilaukkuja. Mutta liikkuminen vaatisi autoa, sillä viimeinen julkinen kulkuneuvo ajoi linjaa 1990-luvun puolivälissä.
Auto on erittäin huono investointi, jonka ostohintaa ei saa koskaan takaisin ja se tuottaa monenlaisia juoksevia menoja. Ei työttömän kannatta ainakaan autoa hankkia vaan asua kaupungissa, jossa matkat voi tehdä kävellen ja polkupyörällä.
Maalla se auto vain on oltava, olit työtön, eläkkeellä tai töissä.
Idealistit haluavat siivota vanhat autonromut pois maanteiltä, helvetti, täällä ne ovat elinehto!
Voihan maaseudullakin asua taajama-aluella kuten kirkonkylässä eikä pelkän metsän keskellä. Autottomuus ei ole mitään maailmanparannusideologiaa vaan taloudellista ajattelua, sillä autosta säästyneet rahat voi sitten käyttää kaikkeen muuhun. Aivan kuten jos ei polta tupakkaa tai juo viinaa, nekin rahat voi käyttää omiin harrastuksiin, ruokaan ja vaatteisiin ilman että tarvitsisi hankkia merkittävästi enemmän rahaa. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.
Ai saa meinaat niinko nää rintamamiestalot, tos on maata ja rakenna siihen talos....
Vierailija kirjoitti:
Jaaha, tällainen työkkäreiden kyykytysherja tänään.
Entäs jos vaihdetaan työttömän tilalle maahanpyrkijä?
Olisko tulijoita?
Silloinhan matalapalkkaisen kannattaisi jättäytyä työttömäksi jotta saisi sen maapalan ja luvan rakentaa ilmaiseksi. Ei tuossa ole järkeä, AP:lla ikäänkuin mielikuva, että työttömyys on pysyvä status.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millä mielellä tämä aloitus on tehty, mutta sanon vain oman kokemukseni.
Minulla oli nuorena opiskelujeni aikana mahdollisuus joko muuttaa vuokralle kaupunkiin tai ostaa hylätty maatila syrjästä. Ostin sen maatilan.
Asumiskulut oli ihan minimaaliset. Polttopuut tuli omasta metsästä. Koneet oli valmiina tallissa. Oli aivan ihanaa katsella aamu-usvaa omalla pellolla kun teki opiskelutöitä tuvassa tulen räiskyessä leivinuunissa. Minulla kävi usein kavereita kylässä koska oli tilaa.
Kun valmistuin ja sain töitä, myin tilan paremmalla hintaa kuin olin sen ostanut. Olinhan laittanut pihaa ja parannellut paikkaa niin että se näytti taas asutulta. Säästin tuossa varmaan 50 000 verrattuna että olisin asunut vuokralla kaupungissa.
Ei tuollainen ole kaikille, mutta minulle nuo olivat ihan parhaita vuosia. Kaikki oli niin hyvin. En ihan ymmärrä, miksi kaupungista pois muuttoon suhtaudutaan välillä niin kuin johonkin statuskysymykseen.
Kävi hyvin, mutta olisihan VOINUT käydä myös hyvin huonosti - talo olisi ollut homeessa, olisi tullut jotain tuhoja mitä vakuutus ei suostukaan korvaamaan... Varmaan sen takia isoon ostoon suhtaudutaan vakavasti, että riskit ovat suuremmat, ja nuorella ihmisellä ei lisäksi useimmiten ole oikein kokemusta ja käsitystä esimerkiksi tilanpidosta vielä. Mutta on myös totta, että usein "varmempi" ratkaisu tuottaa jopa paljon enemmän tappiota, se ei vaan kirpaise niin paljon kun jäytää kukkaroa pikkuhiljaa.
Auto on erittäin huono investointi, jonka ostohintaa ei saa koskaan takaisin ja se tuottaa monenlaisia juoksevia menoja. Ei työttömän kannatta ainakaan autoa hankkia vaan asua kaupungissa, jossa matkat voi tehdä kävellen ja polkupyörällä.