Voiko anoreksia ja bulimia olla samaan aikaan?
Eli tilanne se että olen pudottanut yli 30kg painoa reilussa vuodessa. Alkuun se oli viatonta, ajattelin pudottavani ehkä 10kg raskauskiloja pois. No sen saavutettua sainkin lisää motivaatiota, jolloin dieettini tiukentui pikkuhiljaa koko ajan enemmän ja enemmän. Lopulta aloin skippailemaan syömisiä lihomisen pelossa, tuntuu että nykyään painon tarkkailu hallitsee koko ajan elämää ja varon jokaista suupalaa mitä syön. Syön päivässä aamupalan ja töissä lounaan, loppu ilta menee yleensä pelkällä proteiinirahkalla, koska en uskalla syödä esim toista lämmintä ruokaa kun pelkään lihovani. Lisäksi käyn useampana päivänä viikossa salilla tai lenkillä, ja kauheasti alkaa ahdistamaan jos en kerkeä käydäkään.
Arkisin menee näin, mutta viikonloppuisin ahminkin sitten niin paljon että saan itseni ihan ähkyyn ja tulee paha olo, jolloin olen nyt alkanut käymään oksentamassa. Äsken taas kävi näin. Tästä seuraa tietysti kauhea morkkis, kun sorruin ahmimaan ja lisää pelkoa lihomisesta. Ja pakko käydä salilla huomen aamulla.
Olen alkanut miettimään että olenkohan ihan terve enää, kellekään en ole uskaltanut tästä avautua, mutta toki lähipiirini on alkanut epäilemään myös anoreksiaa sillä olen laihtunut 92kg -> 61kg. Rasvaprosentti oli inbody mittauksessa 16,5%, kuukautiset on kohta 2kk myöhässä, voiko sekin johtua tästä..
Kommentit (11)
Syömishäiriö voi olla sekamuotoinen.
Voi olla, bulimareksiasta puhutaan. Nimellä ei oikeastaan ole väliä, sinulla joka tapauksessa on syömishäiriö.
Eikö tuo ole hyvinkin tavallista, että jos hirveän pitkään pitää liian tiukkaa linjaa, sitten alkaa tulla niitä ahmimiskohtauksia. Ja sehän on hyvä asia: kehosi yrittää pitää huolta, että ruokaa tulee tarpeeksi, vaikka tiukka yliminä vaatisi jatkamaan liian ankaraa linjaa. Olis syytä koettaa tasoittaa tuota syömistä ja syödä viikolla vähän enemmän. Entistä ankarampi linja ahmimisen jälkeen ei ole oikea ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole hyvinkin tavallista, että jos hirveän pitkään pitää liian tiukkaa linjaa, sitten alkaa tulla niitä ahmimiskohtauksia. Ja sehän on hyvä asia: kehosi yrittää pitää huolta, että ruokaa tulee tarpeeksi, vaikka tiukka yliminä vaatisi jatkamaan liian ankaraa linjaa. Olis syytä koettaa tasoittaa tuota syömistä ja syödä viikolla vähän enemmän. Entistä ankarampi linja ahmimisen jälkeen ei ole oikea ratkaisu.
No olen yrittänyt, mutta lihomisen pelko on niin vahva että en vain pysty.. Ja ahminnan jälkeen kierre vaan pahenee kun morkkiksissani syön seuraavana päivänä entistä vähemmän. Monet ihmiset ympärilläni ovat selkeästi kateellisia suuresta laihtumisestani, ja toivoisivat että lihoisin takaisin. Siinä lisää motivaatiota saada pitämään itseni hoikkana. Ap
Bulimia on nykyään tosi yleistä. Puhdasta anoreksiaa on yleensä vain alussa niillä, jotka eivät osaa tai usko osaavansa oksentaa. Anorektikko sitten sairastuu muita helpommin siihen bulimiaan. Itse en onneksi ikinä oppinut tuote oksentamista. Siihen kannattaa hankkia apua heti, opettaa aivot heti irti siitä. Voit ihan varata lääkäriajan itsellesi, vaikka yksityiselle niin näet minkä alan lääkäri ja minkä näköinenkin on sinua vastassa. Kyllä ne ymmärtää ja tahtovat auttaa. Pääset eteenpäin sitten eikä syömiset ja oksentamisen ja liikunnat rajoita koko elämää. Hae apua heti.
Bulimia on pitemmän päälle varma keino lihoa. Yritä saada syöminen tasapainoon. Selvitä, paljonko kaloreita päivässä voit syödä lihomatta ja laihtumatta, ja syö sen verran.
Helpommin toki sanottu kuin tehty, mutta et voi jatkaa noin. sairastut, kehosi menee sekaisin, laihdut liikaa tai sitten rupeat lihomaan bulimian takia, aineenvaihdunta menee pilalle, menetät lihaksia, hampaat kärsivät, saat rytmihäiriöitä...
Syömishäiriöltä kuulostaa, ihan sama mikä niistä. Valtaosa syömishäiriöistä on jollain tavalla epätyypillisiä tai sekamuotoisia.
Jos asut pk-seudulla, pyydä perusterveydenhuollosta lähete ulfåsaan
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/psykiatriakesku…
Ja herkkupäivän jälkeen paino on yleensä noussut 2-3kg, tietenkin nesteitähän ne vaan on mutta ne vaan ahdistaa. Tuntuu että ne eivät lähde jos en pidä tosi tiukkaa linjaa, ja menee monta päivää että saan ne pois. Ja kierre on taas valmis. Ap
Itselläni alkoi myös anoreksialla, mutta en oppinut oksentamaan. Ahmiminen tuli kuvioihin ja syömishäiriö muuttui sekamuotoiseksi. Minäkin suosittelen varaamaan ajan ykstyiseltä. Sieltä saa asiantuntevaa apua nopeammin kuin julkiselta puolelta. Ja on tosi hyvä, että tiedostat itse tilanteesi. Sulla on kaikki mahdollisuudet parantua kunhan tartut nyt heti asiaan! Tsemppiä :)
En olisi uskonut että minä, 27v kolmen lapsen äiti ja vieläpä kokki ammatiltani, sairastun syömishäiriöön, sillä tiedän ravitsemusasioista kuitenkin aika paljon. Ap
Perus bulimia.