Asioita, joita on kamalaa tehdä krapulassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä. Mun työ ei ole fyysistä, mutta ihan mahdoton saada ajatuksia pysymään kasassa ja hommia tehtyä, kun päätä särkee, vapisuttaa, kuvottaa, vituttaa.

Tämä. Olen ollut kerran elämässäni krapulassa töissä ja kokemus oli niin karmea, että en ole kokeillut enää uudestaan.

Kamalaa on myös herätä tulikuumasta teltasta tai jostain vieraasta paikasta, jossa on liian kuuma.

Yök mitkä takautumat tuli nuoruuden festarireissuista!

Jyskyttävä päänsärky, missä oli bajamaja, hirvee jono, hyi hlvtti mikä haju. Ah, niitä nuoruusmuistoja.

Vierailija kirjoitti:

Krapula on ihanan itseriittoinen tila. Inhorealismia, joo, mutta joskus oikeasti nautin siitä, ei jaksa murehtia isoja ongelmia ollenkaan, keskittyy vaan siihen, että oksettaako vai pskattaako, mehu maistuu taivaalliselta. -Silloin kun saa käydä sen läpi yksin kotona ja rauhassa.

Totta. Muistan kun olin yhdessä vaiheessa keskivaikeasti masentunut, niin mietin että ei juomisen paras puoli ole humala vaan krapula. Se fyysinen kauhea olo vie huomion pois psyykkisestä olosta ja muista murheista täysin. Tosiaan vaan keskittyy kunkin hetken fyysisiin tuntemuksiin ja yrityksiinn parannella oloa juomalla, syömällä, katsomalla jotain rauhoittavaa netistä tai telkusta yms. 

Ei tule kyllä heti mieleen mitä vois tehdä krapulassa, koska kaikki on kamalaa. Sitä odottaa vaan sängyssä sikiöasennossa että olo paranisi.

Kaikki mikä vaatii henkistä tai fyysistä ponnistelua tai sosiaalisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä. Mun työ ei ole fyysistä, mutta ihan mahdoton saada ajatuksia pysymään kasassa ja hommia tehtyä, kun päätä särkee, vapisuttaa, kuvottaa, vituttaa.

Jos pystyy juomaan kahvia, saati tekemään töitä niin se olotila ei ole krapulaa nähnytkään.

Ei mulle tule enää 15 vuoden suurkulutuksen jälkeen ollenkaan semmoisia darroja etten mihinkään pystyisi. Nuorena oli, pahimmillaan vaan makasin vessan lattiialla tärisemässä ja kouristeluoksentamassa välillä. Eikä auttanut loiventavakaan koska minkään juominen, edes veden, aiheutti heti oksentamisen. Nykyään voin sammua sohvalle ja seuraavana päivänä päätä vähän särkee ja vituttaa. Otan loiventavan ja buranan ja aika pian on muuten ok olo, mutta aivot ei oikein toimi, ei pysty keskittymään mihinkään.

Mulla on huonoja uutisia sinulle. Vanhetessa krapulat vaan pahenevat ja tulevat jo pienestä määrästä alkoholia. Tämä varmaan yksilöllistä, mutta alkaa 40v jälkeen.

Kamalaa on kankkusessa, kun vihdoin pääset liikkeelle esim. kauppaan ja vastaan kävelee joku pirteä, hel___tin puhelias tuttu, joka itse on täynnä energiaa ja puhtia. Omassa mielessä takoo vaan, ei v lähtis nyt jo menee.

Siivoaminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä. Mun työ ei ole fyysistä, mutta ihan mahdoton saada ajatuksia pysymään kasassa ja hommia tehtyä, kun päätä särkee, vapisuttaa, kuvottaa, vituttaa.

Jos pystyy juomaan kahvia, saati tekemään töitä niin se olotila ei ole krapulaa nähnytkään.

Ei mulle tule enää 15 vuoden suurkulutuksen jälkeen ollenkaan semmoisia darroja etten mihinkään pystyisi. Nuorena oli, pahimmillaan vaan makasin vessan lattiialla tärisemässä ja kouristeluoksentamassa välillä. Eikä auttanut loiventavakaan koska minkään juominen, edes veden, aiheutti heti oksentamisen. Nykyään voin sammua sohvalle ja seuraavana päivänä päätä vähän särkee ja vituttaa. Otan loiventavan ja buranan ja aika pian on muuten ok olo, mutta aivot ei oikein toimi, ei pysty keskittymään mihinkään.

Mulla on huonoja uutisia sinulle. Vanhetessa krapulat vaan pahenevat ja tulevat jo pienestä määrästä alkoholia. Tämä varmaan yksilöllistä, mutta alkaa 40v jälkeen.

Mä olen 47. Mulla krapulat on lieventyneet lähes olemattomksi 40 jälkeen.... Jossain 35 v paikkeilla alkoi lieventyä. Juon päivittäin, arkitissuttelu 6 pint-koon olutta ja viikonloppuna parina päivänä sammumiseen asti eli pullo kirkasta ja muutama kalja. Kai sitä on toleranssia kertynyt.

Joku moni lapsineen perhe kampeaa kylään. Tottakai oma vika, kun on silti edellisenä päivänä/päivinä dokannut vaikka on ollut tiedossa, että on kylään tulijoita.

Kamalaa ois krapulassa, kun ois pakko juoda kahvia.

Vierailija kirjoitti:

Siivoaminen

Mulle siivoaminen krapulassa on terapeuttista. Siinä tavallaan siivoaa sen krapulan ja morkkiksen pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Krapula on ihanan itseriittoinen tila. Inhorealismia, joo, mutta joskus oikeasti nautin siitä, ei jaksa murehtia isoja ongelmia ollenkaan, keskittyy vaan siihen, että oksettaako vai pskattaako, mehu maistuu taivaalliselta. -Silloin kun saa käydä sen läpi yksin kotona ja rauhassa.

Totta. Muistan kun olin yhdessä vaiheessa keskivaikeasti masentunut, niin mietin että ei juomisen paras puoli ole humala vaan krapula. Se fyysinen kauhea olo vie huomion pois psyykkisestä olosta ja muista murheista täysin. Tosiaan vaan keskittyy kunkin hetken fyysisiin tuntemuksiin ja yrityksiinn parannella oloa juomalla, syömällä, katsomalla jotain rauhoittavaa netistä tai telkusta yms. 

Mulle taas fyysiset oireet on darrassa pieni sivuseikka, kauheinta on se ahdistus ja itseinho ja pahimmillaan täysi toivottomuus mitä se aiheuttaa. Mitään muuta ei kykene ajattelemaankaan kuin negatiivisia asioita itsestään ja elämästään.

Vierailija kirjoitti:

Krapula on ihanan itseriittoinen tila. Inhorealismia, joo, mutta joskus oikeasti nautin siitä, ei jaksa murehtia isoja ongelmia ollenkaan, keskittyy vaan siihen, että oksettaako vai pskattaako, mehu maistuu taivaalliselta. -Silloin kun saa käydä sen läpi yksin kotona ja rauhassa.

Tää. Mä itseasiassa juon vaan, että saisin maata krapulassa seuraavana päivänä :D

Kaikki asiat.

Ei voi kattoa telkkaa,mutta ei voi olla hiljasessa huoneessa.Aivoissa menee tuhat ajatusta jokasuuntaan ja pienetki äänet tuntuu tykin laukaukselta ja meinaa saada sydärin heti. Eikä oikein tiedä onko unessa vai hereillä yms.

Jos nousee ylös ,jalat tärisee ja heittää päässä niin että meinaa kaatua, vettä pitää juoda silmät kii kahdella kädellä muovimukia pidellen,pikku hörppyinä.

Tuota se on ekat 20-30 tuntia  ku lopettaa pidemmän ryypyn.

Jos pitää mennä käymään ulkona ja tuntuu kuin kaikki tuijottaa sinua ja tietävät mitä teit eilen, vaikka olisit vain tissutellut yksin kotona kalsareissa.

Heräsin kerran maanantaiaamuna kaverin sohvalta 15 minuuttia ennen töiden alkua. Työpaikka oli lähellä, joten ehdin kyllä sinne, mutta oli aika masentavaa aloittaa työpäivä krapulassa, janoisena ja nälkäisenä, eilisen vaatteissa ja meikit levinneenä. Lisäksi mulla oli morkkis, koska olin tavannut edellisenä iltana erään miehen ja käyttäytynyt typerästi sen nähden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä. Mun työ ei ole fyysistä, mutta ihan mahdoton saada ajatuksia pysymään kasassa ja hommia tehtyä, kun päätä särkee, vapisuttaa, kuvottaa, vituttaa.

Jos pystyy juomaan kahvia, saati tekemään töitä niin se olotila ei ole krapulaa nähnytkään.

Ei mulle tule enää 15 vuoden suurkulutuksen jälkeen ollenkaan semmoisia darroja etten mihinkään pystyisi. Nuorena oli, pahimmillaan vaan makasin vessan lattiialla tärisemässä ja kouristeluoksentamassa välillä. Eikä auttanut loiventavakaan koska minkään juominen, edes veden, aiheutti heti oksentamisen. Nykyään voin sammua sohvalle ja seuraavana päivänä päätä vähän särkee ja vituttaa. Otan loiventavan ja buranan ja aika pian on muuten ok olo, mutta aivot ei oikein toimi, ei pysty keskittymään mihinkään.

Mulla on huonoja uutisia sinulle. Vanhetessa krapulat vaan pahenevat ja tulevat jo pienestä määrästä alkoholia. Tämä varmaan yksilöllistä, mutta alkaa 40v jälkeen.

Mä olen 47. Mulla krapulat on lieventyneet lähes olemattomksi 40 jälkeen.... Jossain 35 v paikkeilla alkoi lieventyä. Juon päivittäin, arkitissuttelu 6 pint-koon olutta ja viikonloppuna parina päivänä sammumiseen asti eli pullo kirkasta ja muutama kalja. Kai sitä on toleranssia kertynyt.

Eihän siinä tule krapulaa kun aina on vähän promilleja. Toleranssia on itselläkin mutta krapuloista on iän myötä tullut hirveitä. Ensin oksettaa ja sitten joutuu valvomaan. Lisänä pelkotiloja, vapinaa, hikoilua ja palelua. Pe-la ottamisesta alkaa kokonaan toipua vasta keskiviikkona. Hullua että noin kova aine on ainoa laillinen päihde.

Krapulassa on kauheaa kaikki. Itselle ei mikään kahvinkeitto tule edes mieleen. Makaan vain koko päivän ja oksennan. Ehkä illalla voin syödä esim leivän.

Tällainen olo tulee jo kuuden kaljan jälkeen. Juon sattuneesta syystä äärimmäisen harvoin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä. Mun työ ei ole fyysistä, mutta ihan mahdoton saada ajatuksia pysymään kasassa ja hommia tehtyä, kun päätä särkee, vapisuttaa, kuvottaa, vituttaa.

Jos pystyy juomaan kahvia, saati tekemään töitä niin se olotila ei ole krapulaa nähnytkään.

Ei mulle tule enää 15 vuoden suurkulutuksen jälkeen ollenkaan semmoisia darroja etten mihinkään pystyisi. Nuorena oli, pahimmillaan vaan makasin vessan lattiialla tärisemässä ja kouristeluoksentamassa välillä. Eikä auttanut loiventavakaan koska minkään juominen, edes veden, aiheutti heti oksentamisen. Nykyään voin sammua sohvalle ja seuraavana päivänä päätä vähän särkee ja vituttaa. Otan loiventavan ja buranan ja aika pian on muuten ok olo, mutta aivot ei oikein toimi, ei pysty keskittymään mihinkään.

Mulla on huonoja uutisia sinulle. Vanhetessa krapulat vaan pahenevat ja tulevat jo pienestä määrästä alkoholia. Tämä varmaan yksilöllistä, mutta alkaa 40v jälkeen.

Juu huomattu on. Eilen lähti hiukan lapasesta, meitä oli hyvä porukka ja mentiin laulamaan karaokea ja tuli otettua pari drinkkiä liikaa. Tänään ihan järkky olo.

Vierailija kirjoitti:

Krapulassa on kauheaa kaikki. Itselle ei mikään kahvinkeitto tule edes mieleen. Makaan vain koko päivän ja oksennan. Ehkä illalla voin syödä esim leivän.

Tällainen olo tulee jo kuuden kaljan jälkeen. Juon sattuneesta syystä äärimmäisen harvoin.

Tuo on jännä että selvinpäin kahvi tuoksuu ja krapulassa se haisee etovalta.