Kaappaus keittiössä - ”en mä syö päivän aikana mitään”

Olen ollut alipainonen ja ylipainoinen ja normaalipainoinen elämäni aikana. Ja aina olen elänyt noin. Samoin mieheni. Sori vaan.

Minä olen aina syönyt iltapainotteisesti, jos vain olen itse päässyt vaikuttamaan ateriarytmiini. Aamupala ei ole koskaan maistunut, ja lounaankin skippaan helposti. Verensokeri pysyy vakaana eikä olo ole huono, ja ruokahalu heräilee vasta joskus puolen päivän jälkeen. Muutenkin vuorokausirytmini on iltapainotteinen: luontainen nukkumisaikani olisi klo 00-08.

En ole koskaan ollut ylipainoinen, en edes normaalipainon ylärajoilla. Luulen, että paino pysyy parhaiten normaalina, jos noudattaa oman kehonsa rytmiä eikä mitään ulkoa pakotettuja aikatauluja.

Mies juo aamulla kahvit, käy töissä, tulee kotiin, juo kahvia, menee juoksulenkille ja syö sitten vasta. On hoikka ja erittäin hyvässä kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ne kittaakin kaljaa päivän mittaan, niin johan kiloja kertyy. 

Niinhän juopot tekee, että juovat päivän ja lopuksi mässäävät ruokaa.

Kivan tuntuinen pariskunta. Veikkaan, että perheen äidillä on ollut jo pitkään jonkin asteinen masennus. Kiva, kun oli onnistunut löytämään miesystävän itselleen.

Ex-työkaveri, silmämääräisesti n. 30 kg ylipainoinen aina kiukkuinen keski-ikäinen nainen, väitti aina, ettei hän syö mitään koko työpäivän aikana, siksi käytti lounastuntinsa aina johonkin muuhun, esim. somettamiseen työpöydän ääressä.

Todellisuudessa hän söi noin 3-4-5-6 kertaa sen kahdeksan tunnin päivän aikana siinä työpöytänsä ääressä. Tosin vain karjalanpiirakkaa, viinirypäleitä, appelsiinia, jotain pientä (en tiedä mitä) jostain rapisevasta pussista yms. plus tietysti se jokapäiväinen useamman energiajuoman litkiminen.

Ensimmäistä kertaa eläissäni näin omin silmin ihmisen, joka ei omasta mielestään syö koskaan mitään, silti käsi kävi koko ajan jollain rapisevalla pussilla. Uskomatonta mutta totta.