Mikä asia tarkoittaa mielestäsi päinvastaista, mitä sen kuuluisi tarkottaa?

Töissä liukuhihnatyössä vanhempi työntekijä sanoi "älä laita noin taajaan" (tavaraa hihnalle) , en tajunnut pitikö laittaa tiheämmin vai harvemmin... Yritin miettiä sitä sanan taajama kautta, mutta en tiedä mitä sekään tarkoittaa, talot ovat taajassa? En siis tehnyt mitään muutosta.

Tuo epäilen-sana. Nykyään ärsyttää kun puolisoni käyttää sitä luulla-sanana, mutta itse nykyään tajuan sen olevan "en usko"

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:48"]

Palaan siihen epäillä sanaan. "Epäilen, että Anna osaa lukea" -> olen sitä mieltä, että osaa. "Epäilen, että Anna osaisi lukea" -> olen sitä mieltä, että ei osaa. Näin minun mielestäni. Mieluummin positiivisessa lauseessa käyttäisin sanaa "luulen".

[/quote]

Sanoisin: "Epäilenpä, osaako Anna lukea". Siis siinä tapauksessa, että olisin sitä mieltä, että ei osaa.

[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 22:45"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 16:48"]

Palaan siihen epäillä sanaan. "Epäilen, että Anna osaa lukea" -> olen sitä mieltä, että osaa. "Epäilen, että Anna osaisi lukea" -> olen sitä mieltä, että ei osaa. Näin minun mielestäni. Mieluummin positiivisessa lauseessa käyttäisin sanaa "luulen".

[/quote]

Sanoisin: "Epäilenpä, osaako Anna lukea". Siis siinä tapauksessa, että olisin sitä mieltä, että ei osaa.

[/quote]

Mun mielestä nimittäin sekä "Epäilen, että Anna osaa lukea" että "Epäilen, että Anna osaisi lukea" kuulostaa siltä, että tod. näk. osaa. Toi jälkimmäinen vain kuulostaa siltä, että puhuja aikoo vielä sanoa jotain, esim. "Jos anna vaan uskaltaisi avata suunsa muiden kuullen."

-170-

Pienenä luulin että "sallittu mopoille" lisäkilpi tarkoittaa mopokieltoa

[quote author="Vierailija" time="06.12.2014 klo 00:32"]

[quote author="Vierailija" time="05.12.2014 klo 23:47"]

Konsultoi. Kuulostaa siltä, että neuvoo mutta tarkoittaakin, että pyytää neuvoa. Niin hämäävää.

[/quote]

Konsultoiminen ei minusta ikinä tarkoita neuvon pyytämistä.

[/quote]

Varmaan konsultteja palkkaavilla aloilla onkin noin. Lääketieteessä taitaa olla niinpäin, että on noloa pyytää neuvoa, joten puhutaan mieluummin konsultoimisesta, ja silloin se on paljon hienompaa toimintaa - missä tietysti on se vinha perä, että lääketieteen kaltaisilla aloilla useampi mielipide parempi, kun taas jossain muualla siitä tulee vain sotkua. Eli tärkeää käytäntöä on syytä kunnioittaa hienolla nimellä myös. Siellä ei myöskään ole konsultteja.

Konsulttia taas ei nimitetä neuvonantajaksi, koska on hienostuneempaa väittää toimintaa vuorovaikutteiseksi silloinkin kun se on neuvon ajamista läpi ilman mitään asiaperusteita.

Itse asiassa, nyt kun mietin, niin vinha perä tuo mieleen jotain ihan muuta. Likainen mielikuvitus?

 "Sotilaallinen liittoutumattomuus on Suomen paras turva"

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 09:12"]

Oma lehmä ojassa! Kun se tarkoittaa sitä, että itsekin hyötyy tilanteesta jotenkin. Mun aivot vaan menee ihan solmuun tuota pähkäillessä. 

[/quote]

Eiks se nimenomaan oo niin päin, että tilanteesta on itsellekin ongelmia?

[/quote]

No ei ole!!! Jos otetaan esimerkiksi tällainen tapaus. Henkilö asuu hiekkatien varrella ja haluaisi että tie asfaltoidaan. Hän alkaa ajamaan asiaa aktiivisesti, tietenkin sanomatta, että hän itse hyötyy asiasta. Kun tie sitten on saanut sen asfalttipinnan on tämä aloittaja saanut tahtonsa läpi ja hyötynyt asiasta itsekin. Äärimmäisessä tapauksessa hän on saanut jopa jotain etua asfalttiyrityksestä. Aloittajalla saattaa olla yhteyksiä ko. firmaan ja sieltä on luvattu jotain taloudellista etua, jos tie asfaltoidaan ja työ tilataan tältä firmalta.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:39"]

Kipukynnys. En vain saa sitä järkeiltyä, miten päin matala ja korkea kipukynnys menevät. Aina sekaisin. Logiikkani on tämän pähkäilyssä sama kuin aeimmin ketjuun osallistuneella liki- ja kaukonäköisellä. Minuun sattuu erittäin helposti, minulla on siis ... kipukynnys? Siis tuleeko se kipu helposti kynnyksestä yli, jolloin on matala kipukynnys ja vastaavasti jos kestää kovaa kipua, kynnys on korkea.

[/quote]

Just noin. Kipukynnys on matala, jos tuntee kipua helposti.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:21"] [quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"] Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:) [/quote] Sulla on sata omenaa. Lisätäänpä siihen toinen puolikas eli sata. Onko se 200 joku kokonainen vai? Matikantunnilla opettaja selitti tätä puolet enemmän juttua niin, että suomenkielessä puolet enemmän, kerran enemmän ja kaksi kertaa enemmän tarkoittaa samaa eli 100 % enemmän. [/quote] Mistä päättelet, että "toinen puolikas eli sata"? Kyllähän sen puolikkaan täytyy olla puolet siitä määrästä, joka jo on tiedossa. Jos joku sanoo, että lisääpä kolmasosa omenoita, et kai silloinkin päättele että "kolmasosa elikkä sata"? [/quote] Vaikka itsekin miellän tuon puolet enemmän niin, että se on alkuperäisestä määrästä todellakin sen 50%, niin tässä on ihan netistä kopsattua tekstiä aiheesta (kun alko ihteesäki ärsyttää!!) : "Matemaatikkojen ja kansanihmisten puoli Puoli-sanan kansanomainen käyttö määriä koskevassa vertailussa perustuu yksinkertaiseen logiikkaan. Kuvitellaan, että A sanoo B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) vähemmän.” Näin sanoessaan A kuvittelee B:n rahojen olevan kahdessa arvoltaan yhtä suuressa kasassa. Sitten hän toteaa, että hänen rahakasansa arvo on yhtä suuri kuin B:n kumman tahansa rahakasan arvo. Kuvitellaan, että A sanoisi B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) enemmän.” Tässä tapauksessa A kääntää edellä kuvatun suhteen, relaation, toisin päin. Nyt hän jakaa omat rahansa kahteen arvoltaan yhtä suureen kasaan ja toteaa, että kumpi tahansa niistä vastaa arvoltaan B:n rahojen muodostamaa kasaa. Kansankielen lausekkeet ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” voidaan esittää myös matemaattis-formaalisesti kahtena yksinkertaisena kaavana. Jos A:n rahat merkitään x:llä ja B:n rahat y:llä ja jos A:lla on rahaa ”puolta vähemmän” kuin B:Ilä, on tilanne kuvattavissa yhtälöllä x = y/2. Tilannetta, jossa A:lla on rahaa ”puolta enemmän” kuin B:llä, vastaa yhtälö x = 2y. Kansankielen lauseke ”puolta enemmän” ilmaistaan matematiikan kielessä hiukan toisin: lausekkeella ”kaksi kertaa niin paljon kuin”. Lauseketta ”puolta enemmän” on joskus tulkittu matematiikan kannalta niin, että sillä tarkoitettaisiin samaa kuin matemaattisesti täsmällisellä lausekkeella ”puolitoista kertaa enemmän kuin”. Toden perään ei lausekkeella ”puolta enemmän” ole matematiikassa tällaista merkitystä. Lauseke ”puolitoista kertaa enemmän” (x = y + 1/2y) on tietysti erisisältöinen asia kuin kansankielen lauseke ”puolta enemmän”." Ota tästä ny sit selkoo.........

[/quote]

Tähän voitaisiin vielä sotkea se, mitä tarkoitetaan sanalla "enemmän". Jos minulla on kolme karkkia ja sinulla viisi karkkia, sinulla on kaksi karkkia enemmän. Mutta jos minulla on kolme karkkia ja sinulla kaksi kertaa enemmän, onko sinulla 3 x 2 = 6 karkkia vai 3 + 3 x 2 = 9 karkkia?

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 13:55"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 09:26"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 09:12"]

Oma lehmä ojassa! Kun se tarkoittaa sitä, että itsekin hyötyy tilanteesta jotenkin. Mun aivot vaan menee ihan solmuun tuota pähkäillessä. 

[/quote]

Eiks se nimenomaan oo niin päin, että tilanteesta on itsellekin ongelmia?

[/quote]

No ei ole!!! Jos otetaan esimerkiksi tällainen tapaus. Henkilö asuu hiekkatien varrella ja haluaisi että tie asfaltoidaan. Hän alkaa ajamaan asiaa aktiivisesti, tietenkin sanomatta, että hän itse hyötyy asiasta. Kun tie sitten on saanut sen asfalttipinnan on tämä aloittaja saanut tahtonsa läpi ja hyötynyt asiasta itsekin. Äärimmäisessä tapauksessa hän on saanut jopa jotain etua asfalttiyrityksestä. Aloittajalla saattaa olla yhteyksiä ko. firmaan ja sieltä on luvattu jotain taloudellista etua, jos tie asfaltoidaan ja työ tilataan tältä firmalta.

[/quote]

Juuri näin, ajatellaanpas vaikka poliitikoita. Kuinkahan paljon tämä yksikin rouva pelasi itselleen ääniä Porin suunnalta, kun pelasi hätäkeskuksen siirron Poriin. Siinäpä, jos missä oli rouvalla oma lehmä ojassa.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:21"] [quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"] Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:) [/quote] Sulla on sata omenaa. Lisätäänpä siihen toinen puolikas eli sata. Onko se 200 joku kokonainen vai? Matikantunnilla opettaja selitti tätä puolet enemmän juttua niin, että suomenkielessä puolet enemmän, kerran enemmän ja kaksi kertaa enemmän tarkoittaa samaa eli 100 % enemmän. [/quote] Mistä päättelet, että "toinen puolikas eli sata"? Kyllähän sen puolikkaan täytyy olla puolet siitä määrästä, joka jo on tiedossa. Jos joku sanoo, että lisääpä kolmasosa omenoita, et kai silloinkin päättele että "kolmasosa elikkä sata"? [/quote] Vaikka itsekin miellän tuon puolet enemmän niin, että se on alkuperäisestä määrästä todellakin sen 50%, niin tässä on ihan netistä kopsattua tekstiä aiheesta (kun alko ihteesäki ärsyttää!!) : "Matemaatikkojen ja kansanihmisten puoli Puoli-sanan kansanomainen käyttö määriä koskevassa vertailussa perustuu yksinkertaiseen logiikkaan. Kuvitellaan, että A sanoo B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) vähemmän.” Näin sanoessaan A kuvittelee B:n rahojen olevan kahdessa arvoltaan yhtä suuressa kasassa. Sitten hän toteaa, että hänen rahakasansa arvo on yhtä suuri kuin B:n kumman tahansa rahakasan arvo. Kuvitellaan, että A sanoisi B:lle: ”Minulla on rahaa puolta (puolet) enemmän.” Tässä tapauksessa A kääntää edellä kuvatun suhteen, relaation, toisin päin. Nyt hän jakaa omat rahansa kahteen arvoltaan yhtä suureen kasaan ja toteaa, että kumpi tahansa niistä vastaa arvoltaan B:n rahojen muodostamaa kasaa. Kansankielen lausekkeet ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” voidaan esittää myös matemaattis-formaalisesti kahtena yksinkertaisena kaavana. Jos A:n rahat merkitään x:llä ja B:n rahat y:llä ja jos A:lla on rahaa ”puolta vähemmän” kuin B:Ilä, on tilanne kuvattavissa yhtälöllä x = y/2. Tilannetta, jossa A:lla on rahaa ”puolta enemmän” kuin B:llä, vastaa yhtälö x = 2y. Kansankielen lauseke ”puolta enemmän” ilmaistaan matematiikan kielessä hiukan toisin: lausekkeella ”kaksi kertaa niin paljon kuin”. Lauseketta ”puolta enemmän” on joskus tulkittu matematiikan kannalta niin, että sillä tarkoitettaisiin samaa kuin matemaattisesti täsmällisellä lausekkeella ”puolitoista kertaa enemmän kuin”. Toden perään ei lausekkeella ”puolta enemmän” ole matematiikassa tällaista merkitystä. Lauseke ”puolitoista kertaa enemmän” (x = y + 1/2y) on tietysti erisisältöinen asia kuin kansankielen lauseke ”puolta enemmän”." Ota tästä ny sit selkoo.........

[/quote]

Tähän voitaisiin vielä sotkea se, mitä tarkoitetaan sanalla "enemmän". Jos minulla on kolme karkkia ja sinulla viisi karkkia, sinulla on kaksi karkkia enemmän. Mutta jos minulla on kolme karkkia ja sinulla kaksi kertaa enemmän, onko sinulla 3 x 2 = 6 karkkia vai 3 + 3 x 2 = 9 karkkia?

[/quote]

Meinaatteko jauhaa tästäkin seuraavat 6 vuotta? Asia on täysin selvä, puolet enemmän on +50% ei +100%.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:11"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:42"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:28"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 12:21"] [quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 11:15"] Kuvittele 100 kpl omenoita. Kuvittele siihen omenoita vielä puolta enemmän. Saitko mielikuviisi 150 vai 200 omenaa? Mun mielestä tulos olis 150, mutta jotkut vääntää sen 200 kappaleeseen, vaikka sehän olis sit 2 kertaa enemmän alkuperäisestä määrästä. Hih, hauska ketju btw:) [/quote]  [/quote]

[/quote]

Tähän voitaisiin vielä sotkea se, mitä tarkoitetaan sanalla "enemmän". Jos minulla on kolme karkkia ja sinulla viisi karkkia, sinulla on kaksi karkkia enemmän. Mutta jos minulla on kolme karkkia ja sinulla kaksi kertaa enemmän, onko sinulla 3 x 2 = 6 karkkia vai 3 + 3 x 2 = 9 karkkia?

[/quote]

Meinaatteko jauhaa tästäkin seuraavat 6 vuotta? Asia on täysin selvä, puolet enemmän on +50% ei +100%.

[/quote]

No se nyt on varmaan selvää kaikille keskusteluun osallistuneille, mutta miksi yhteenlaskussa "enemmän" lisätään alkuperäisen päälle, mutta kertolaskussa "enemmän" ei lisätä alkuperäisen päälle, vaan kerrotaan alkuperäistä?

"lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa.

Miksi tämän vanhan ketjun päiväys on 3.12. ????

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:28"]

"lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa.

[/quote]

Lukuunottamatta, ei oteta lukuun eli huomioon seuraavaa.

Poissulkematta, ei suljeta pois eli jätetä laskuista seuraavaa.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:29"]

Miksi tämän vanhan ketjun päiväys on 3.12. ????

[/quote]

Mistä tiedät, että tämä on vanha? Samoista asioista on keskusteltu ennenkin, eri ketjuissa.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:28"]

"lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa.

[/quote]

Lukuunottamatta, ei oteta lukuun eli huomioon seuraavaa.

Poissulkematta, ei suljeta pois eli jätetä laskuista seuraavaa.
[/quote] eli onko se että "kaikki pitivät ruoasta lukuunottamatta minä" sitä että tykkään tuosta vai en

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:28"] "lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa. [/quote] Lukuunottamatta, ei oteta lukuun eli huomioon seuraavaa. Poissulkematta, ei suljeta pois eli jätetä laskuista seuraavaa. [/quote] eli onko se että "kaikki pitivät ruoasta lukuunottamatta minä" sitä että tykkään tuosta vai en

[/quote]

No tietysti sitä että et tykkää. En kyllä tajua mikä tuossa on epäselvää.

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:33"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:28"]

"lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa.

[/quote]

Lukuunottamatta, ei oteta lukuun eli huomioon seuraavaa.

Poissulkematta, ei suljeta pois eli jätetä laskuista seuraavaa.
[/quote] eli onko se että "kaikki pitivät ruoasta lukuunottamatta minä" sitä että tykkään tuosta vai en

Sinä et pitänyt ruoasta, kaikki muut pitivät.
[/quote]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:38"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:33"]

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:30"][quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 14:28"] "lukuunottamatta" "poissulkematta" en tiedä vieläkään mitä ne meinaa. [/quote] Lukuunottamatta, ei oteta lukuun eli huomioon seuraavaa. Poissulkematta, ei suljeta pois eli jätetä laskuista seuraavaa. [/quote] eli onko se että "kaikki pitivät ruoasta lukuunottamatta minä" sitä että tykkään tuosta vai en

[/quote]

No tietysti sitä että et tykkää. En kyllä tajua mikä tuossa on epäselvää.
[/quote] mut se kuulostaa jos joku sanoo että kaikki piti esityksestä poissulkematta minua. Että tykkäs.