Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Nainen miksi otat miehesi sukunimen

Vierailija
02.12.2014 |

Yli puolet avioliitoista päättyy eroon. On tosi kätevää pitää oma nimensä, eikä sitten tarvitse vaihtaa nimeään ja lasten nimiä eron jälkeen. Ja joo, oliko se kuopuksen isä nyt kuitenkin se naapurin Pertsa. Ehkä oli ehkä ei. Kun lapsetkin ovat äidin nimellä, niin ei tarvitse sitten sitäkään mietiskellä. Oikean nimisiä ovat kuitenkin. T. Nimim. kolme kertaa naimisissa, aina omalla nimellä ja lapsetkin äidin nimellä.

Kommentit (36)

Vierailija
21/36 |
02.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:55"][quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:48"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:41"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:37"]

Ihan huvikseni, vaihtelu virkisti :) Ei siinä sen syvällisempää taustalla ollut. Mulle sukunimi ei ole mikään identiteettikysymys. Se on vaan nimi.

[/quote]

Mutta etkö halua, että omat lapsesi olisivat sinun omalla sukunimelläsi?

[/quote]

Kuten sanoin, mulle sukunimi ei ole mitenkään tärkeä. Se on vaan nimi. Mies halus lapset nimilleen, mulle sillä ei ollut niin suurta merkitystä. Se sai jolle se oli tärkeämpää. Miksi olisin tapellut asiasta, joka ei merkkaa mitään?

Niin ja kyllä tää miehen sukunimi on mun ihan oma sukunimi. Minähän sen päätin omakseni ottaa, ihan itse. Tämän sukunimen minä olen valinnut ihan itse, tyttösukunimeä en. 

[/quote]

 

Tuo on täysin totta! Tyttönimeä ei kukaan saa itse valita. Se annetaan. Mutta avioituessa saa aivan täysin itse päättää oman sukunimensä.

[/quote]

 

Ja myös se mies saa miettiä kumman nimen ottaa! Sinun nimesi on yhtä hyvä kuin miehesi nimi! ap
[/quote]

On yhtä hyvä. Mutta sinä kysyit naisilta.

Vierailija
22/36 |
02.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies olisi ottanut mun nimen, mutta koska asutaan ulkomailla, on helpompi asioida hänen eikä meikän sukunimellä. Ja mieheni nimi sentään väntyy suomalaisenkin suuhun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/36 |
02.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä nainen ottaa miehen nimen tai sitten mies on munaton nössö t.Arjalainen Mies

Vierailija
24/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähdin lapseni kanssa turkkiin lomalle ilman hänen isäänsä. Lapsen sukunimi on isänsä. Ongelmia tuli tullitarkastuksissa ja pyysivät todistelemaan että olen lapsen äiti. Siinä vaiheessa päätin vaihtaa nimeni myös naimisiin kun mentiin.

Vierailija
25/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle oli itsestäänselvyys ottaa miehen sukunimi omani perään, ollaanhan sitä nyt yhtä perhettä. Ja osan omaa identiteettiäkin halusin säilyttää, siksi kaksiosainen sukunimi. Lapsilla miehen sukunimi, eli kaikilla perheessä kuitenkin löytyy se yhteinen nimi. En tosin suosittele tätä jos nimet on tyyliin 'virtanen-vatanen'

Vierailija
26/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sun logiikka:

Miksi aloittaa parisuhdetta kun kumminkin tulee ero

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Siksi koska tyttönimeni oli haukkumanimeni kouluaikoina. Halusin siitä eroon.

Vierailija
28/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 00:10"]

Siksi koska tyttönimeni oli haukkumanimeni kouluaikoina. Halusin siitä eroon.

[/quote]

P.S. Minä en eroa, eikä myöskään mieheni eroa minusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä ainakin halusin herättää kateutta koulukavereissa, jotka itse saivat avioliiton kautta nimekseen jonkun Meikäläisen tai Virtasen, hih ;)) Minä sain vähän komeamman nimen.

Vierailija
30/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:50"]

Miksi vanhempien valitsema sukunimi on yhtään parempi kuten edellinenkin sanoi??

[/quote]

Minulla ainakaan ei ole vanhempieni valitsema sukunimi vaan ihan lain määrämä eikä minulla vielä syntyessäni ollut pysyvää oikeutta ko. nimeen. Kun sen sitten koululaisena sain, niin olihan se kiva käyttää. Lapsillani on sitten jo ihan vanhempien valitsema sukunimi, kun oli oikeus valita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koska miehellä on yleisempi sukunimi ja näin kaikki eivät löydä kaikkea minusta heti googlettamalla.

Vierailija
32/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:55"][quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:51"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:48"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:41"]

[quote author="Vierailija" time="02.12.2014 klo 23:37"]

Ihan huvikseni, vaihtelu virkisti :) Ei siinä sen syvällisempää taustalla ollut. Mulle sukunimi ei ole mikään identiteettikysymys. Se on vaan nimi.

[/quote]

Mutta etkö halua, että omat lapsesi olisivat sinun omalla sukunimelläsi?

[/quote]

Kuten sanoin, mulle sukunimi ei ole mitenkään tärkeä. Se on vaan nimi. Mies halus lapset nimilleen, mulle sillä ei ollut niin suurta merkitystä. Se sai jolle se oli tärkeämpää. Miksi olisin tapellut asiasta, joka ei merkkaa mitään?

Niin ja kyllä tää miehen sukunimi on mun ihan oma sukunimi. Minähän sen päätin omakseni ottaa, ihan itse. Tämän sukunimen minä olen valinnut ihan itse, tyttösukunimeä en. 

[/quote]

 

Tuo on täysin totta! Tyttönimeä ei kukaan saa itse valita. Se annetaan. Mutta avioituessa saa aivan täysin itse päättää oman sukunimensä.

[/quote]

 

Ja myös se mies saa miettiä kumman nimen ottaa! Sinun nimesi on yhtä hyvä kuin miehesi nimi! ap
[/quote]Ai Matoniemi?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun mielestä perheellä kuuluu olla sama nimi. Itselläni oli koko lapsuuden eri nimi kun muulla perheellä, mulla äiti piti isäni nimen vaikka meni itse uusiin naimisiin ja tietysti otti uuden miehen nimen. Mun tyttönimi on tosi harvinainen, sitä ei ole kuin muutamalla ihmisellä, ja aina sitä sai jokapaikassa selitellä, ja isäkin ja sen uusi, jo edesmennyt akka alkoholisteja, ja isän sisarukset suurimmaksi osaksi ihan pöpejä, joten ei mulla ollut tyttönimeen mitään sen kummempaa sidosta, eikä se ollut mun identiteetti, se oli vaan se mikä muistutti aina että en ollut isäpuoleni tytär, ja sisaruksillani oli eri isä.

Itse en mennyt naimisiin esikoisen isän kanssa, mutta lapselle laitettiin isänsä nimi, kun minä sitten myöhemmin menin naimisiin, esikoiselle muutettiin sama nimi kun mulla ja miehelläni, ja nyt on pikkuveljetkin samannimisiä, ei tarvi esikoisen selitellä kenellekään oudolle että miks sulla on eri sukunimi. Ja tällä alueella selittelyä aiheuttaisi myös ruotsinkielinen sukunimi suomenkielisellä. Hauskinta on se että oudot ihmiset ovat sanoeet esikoista mieheni näköiseksi, on niin isänsä näköinen että... :)

Vierailija
34/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on mieheni sukunimi. Mutta jos ei olisi, pitäisin erittäin tärkeänä,  että lapsilla olisi isänsä nimi. Kas kun se äiti on yleensä 100%:n varmuudella äiti, mutta isä on sitten se, mitä nimi kertoo :)

Vierailija
36/36 |
03.12.2014 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="03.12.2014 klo 00:23"]

Mun mielestä perheellä kuuluu olla sama nimi. Itselläni oli koko lapsuuden eri nimi kun muulla perheellä, mulla äiti piti isäni nimen vaikka meni itse uusiin naimisiin ja tietysti otti uuden miehen nimen. Mun tyttönimi on tosi harvinainen, sitä ei ole kuin muutamalla ihmisellä, ja aina sitä sai jokapaikassa selitellä, ja isäkin ja sen uusi, jo edesmennyt akka alkoholisteja, ja isän sisarukset suurimmaksi osaksi ihan pöpejä, joten ei mulla ollut tyttönimeen mitään sen kummempaa sidosta, eikä se ollut mun identiteetti, se oli vaan se mikä muistutti aina että en ollut isäpuoleni tytär, ja sisaruksillani oli eri isä.

Itse en mennyt naimisiin esikoisen isän kanssa, mutta lapselle laitettiin isänsä nimi, kun minä sitten myöhemmin menin naimisiin, esikoiselle muutettiin sama nimi kun mulla ja miehelläni, ja nyt on pikkuveljetkin samannimisiä, ei tarvi esikoisen selitellä kenellekään oudolle että miks sulla on eri sukunimi. Ja tällä alueella selittelyä aiheuttaisi myös ruotsinkielinen sukunimi suomenkielisellä. Hauskinta on se että oudot ihmiset ovat sanoeet esikoista mieheni näköiseksi, on niin isänsä näköinen että... :)

[/quote]

Niin, ja minä menen vain kerran naimisiin. Ollaan jo sen verran vanhojakin, että en usko että jaksettaisiin erota vaikka haluttaisiinkin.