Lue keskustelun säännöt.
En jaksa enää ulkoiluttaa koiraa
07.10.2021 |
Koira on kasvanut pennusta aikuiseksi ja haluaa ulkoilemaan useita kertoja päivässä. Käyn toki pissattamassa koiran aina tarvittaessa mutta en jaksa enää arkisin tehdä pitkiä kävelylenkkejä tms. kun illat alkavat olla pimeitä ja on muutenkin itsenkin kanssa vähän vaikeaa. Kuinka haitallista koiralle on, jos käy vaan viikonloppuisin esim. kerran päivässä tunnin lenkillä? Tää on mun eka koira ja rakastan sitä paljon mutta en vaan pysty repeemään kaikkialle.
Kommentit (105)
Vieläkö te tälle trollille vaataatte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos se on rauhallista rotua oleva pieni tai kääpiökoira, tuo menettelee vielä, vaikkei optimaalista ole. Mutta jos on isompi rotu tai aktiivinen pieni (tyyliiin sheltti, jackrussell) niin kyllä pitäisi päästä useimpina päivinä ihan kunnon lenkille.
Itse taidat olla laiska pikkukoiran omistaja?
Kuten Tuire Kaimio on todennut, koira kuin koira tarvitsee koosta riippumatta vähintään tunnin liikuntaa päivässä, mieluummin lähemmäs kahta. Rodusta riippuen enemmänkin. VÄHINTÄÄN tunnin. JOKA HELVETIN IKINEN PÄIVÄ.
Eikä se liikunta voi olla mitään pallon heittoa sisällä. Koira on eläin, sen täytyy päästä maastoon missä lihakset ja tasapaino vahvistuvat ja nenä saa tehdä töitä. Jos koira saa tehdä riittävästi nenähommia maastossa (ei siis missään asfaltilla), sen muun aktivoimisen tarve on vähäisempää, koska sen aivot väsyy niistä metsän virikkeistä.
Koira on eläin. Se EI elä ihmisten rakkaudella. Sitäpaitsi ihminen, joka ei a) ymmärrä vittuakaan koiran perustarpeista ja b) viitsi niitä sille järjestää, EI rakasta koiraansa.
Itsekin olen ollut masentunut ja loppuun saakka uupunut, enkä olisi jaksanut lenkittää rakasta koiraani. Mutta koska minä oikeasti rakastin sitä, tiesin, että rakastavin teko mitä voin sille tehdä on pitkä lenkki joka päivä, tein sen.
Ja jännästi aloin huomata, että tunnin kävelyn jälkeen masennus aina hieman lieveni, vaikka olisin itkua vääntäen lähtenyt liikkeelle -ja useimmiten lähdin.
MInua koiraihmisenä on aina ihmetyttänyt, miksi epäliikunnalliset ei-ulkoilmaihmiset ylipäänsä ottavat koiria? Oli hirveä pettymys ensimmäisen koiran kanssa tutustua muihin koiranomistajiin, kun luulin että koiran kanssa pääsen tutustumaan lajitovereihini, eli liikunnallisiin ulkoilmaihmisiin. Mutta suurin osa on juuri noita, että "rakastan sitä kyllä ja sillä on paljon leluja ja uutta kynsilakkaa". Eivät siis ymmärrä yhtään, mikä koira eläimenä on.
Mutta selittäkää minulle, miksi ihmeessä otatte jatkuvaa ulkoilua vaativan lemmikin, jos ette tahdo liikkua ja olla ulkona? Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla ainut joka luki kokonaan tai ainakin ainut joka ymmärsi viestisi.Muista että ihminen menee aina koiran edelle. Hyvä että käytät koirasi kuitenkin päivittäin niillä useilla pienillä pissilenkeillä arkenakin. Ei tarvitse tehdä arkena mitään maratoonilenkkejä. Oikein hyvä että viikonloppuna koirasi saa pitempiäkin lenkkejä. P. S:Älä välitä näiden kommenteista jotka elävät koiraansa varten. Koira on ihmistä varten, eikä toisin päin.
Tunnin lenkki ei kyllä ole koiralle -eikä ihmiselle- pitkä. Se on ihan minimi päivän peruslenkki.
Viikonlopun pitkät lenkit on jotain kahdesta tunnista ylöspäin.
Eikä tämä ole mitään koiralle elämistä, minä ainakin ulkoilen koirattomana ihan yhtä paljon kuin koirallisena. Liikuntaa ja ulkoilua me ihmisetkin tarvitsemme.
Itse asiassa jokainen voisi kohdella itseään, kuten Cesar Milan käskee kohtelemaan koiria: Liikuntaa, (itse)kuria ja hellyyttä, tässä järjestyksessä. Pysyy nuppi ja elämä kasassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla ainut joka luki kokonaan tai ainakin ainut joka ymmärsi viestisi.Muista että ihminen menee aina koiran edelle. Hyvä että käytät koirasi kuitenkin päivittäin niillä useilla pienillä pissilenkeillä arkenakin. Ei tarvitse tehdä arkena mitään maratoonilenkkejä. Oikein hyvä että viikonloppuna koirasi saa pitempiäkin lenkkejä. P. S:Älä välitä näiden kommenteista jotka elävät koiraansa varten. Koira on ihmistä varten, eikä toisin päin.
Kiitos ymmärtämisestä 🤗! Nyt tosiaan vaikee aika menossa, vaikea saada itseä ylös sängystäkään kun on paha masennuskausi päällä. Rakastan koiraani yli kaiken ja haluan sille vaan kaikkea hyvää.
ap
Sitten hilaat itsesi sängystä ylös ja viet sen koiran lenkille. Se on itsellesikin parasta. Et sinä ole maailman ensimmäinen masentunut. Itse olen ollut suljetullakin masennuksen takia, ja se olikin ainoa jakso jona joku muu hoito koirani. Niin ja kerran olin keuhkokuumeessa, koira oli silloinkin hoitolassa.
Jos on ottanut jonkun olennon hoitaakseen, se on hoidettava. Se on sinun velvollisuutesi. Joko hoidat itse tai järjestät jonkun muun hoitamaan tai annat olennon pois. Ethän sinä voi esim. jättää vauvan vaippoja vaihtamassa siksi, että masentaa. Samasta asiasta on kyse, siitä, että jättää ITSE vastuulleen ottamansa olennon perustarpeet tyydyttämättä. Lapsen laiminlyönti on tietysti vielä pahempi asia kuin koiran, mutta periaate on sama.
Naurettavaa tuollainen rakkaus, että "rakastan sitä ja tahdon sille kaikkea hyvää, mutta en ole valmis mitään tekemään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se ihmissellekään ole vaarallista jos ei joka päivä paljon kävele, eikä ole koirallekaan. Melkoista liioittelua nämä, että tästä syystä koirasta pitäisi luopua. Jos ei se nyt ole joku vilkas palvelus- tai paimenkoirarotu, tai osoita "pään hajoamisen" ja stressin merkkejä ilman jokapäiväistä pidempää lenkkiä, kyllä noin voi ihan hyvin elää eikä se ole eläinrääkkäystä.
Sitä paitsi, sitä tarpomista pimeässä ja huonoissa keleissä voi korvata esim. menemällä koirapuistoon ja antamalla koiran touhuta sielllä, tai aloiittaamalla joku koiraharrastus jossa koira saa virikkeitä ja vaihtelua. Kotonaki voi leikkiä ja tehdä vaikkaa tottelevaisuustreenejä, namien etsintää yms. niin ettei se koira vaan tylsisty toimettomana.
Joo mutta pitää sen koiran sentään pissillä päästä käymään. Ap:n mielestä sekään ei ole pakollista...
Aloituksesssa sanoi kyllä pissattavansa, pidempiä lenkkejä vaan arkisin jättäisi pois.
Tuo lisätieto että on masennusta on myös tärkeä. Ei masennuksen takia tarvitse luopua koirasta, se voi masentaa lisääkin. Jos on jossain vaiheessa niin masentunut ettei pysty mitenkään hoitamaan, voisi olla hyvä saada koira tilapäisesti esim. jollekin sukulaiselle ja ystävälle, ja takaisin sitten kun lääke- tai muu hoito saadaan toimimaan. Mutta jos pystyy ne 3 pissatustakin arkisin ja viikonloppuna kunnon lenkit, kyllä se joitain kuukausia menee ihan hyvin. Voi myös hyödyntää ulkoilutuspalveluja tarjoavia yhdistyksiä tai esim. naapuruston lapsia.
Ap:n koiraparka ei ole tainnut kunnon lenkkiä eläissään saada, koska hän kerran mainitsee että tunnin lenkki olisi se pitkä...
Noin vähällä liikunnalla ei koiran luusto, lihaksisto ja nivelet vahvistu. Koirasta tulee käytännössä aikapommi, varsinkin kun ap tuskin on ottanut koiraa terveestä rodusta ja hyvistä vanhemmista.
Varsinkin nuori koira tarvitsee runsaasti liikuntaa ja ennen kaikkea vaihtelevassa maastossa. Pelkkä asfaltilla kävely tai koirapuiston hiekalla säntäily ei riitä. Joten mars metsään, ap. Siellä se ihmisenkin mieli ihan tutkitusti paranee.
Kukaan sen sijaan ei ole toistaiseksi parantunut masennuksesta makaamalla kotona säälimässä itseään.
Meitä entisiä masentuneita on aika paljon, meitä kannattaisi kuunnella.
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä asia nostettu tässä ketjussa: mielenterveys ja kuinka eläinystävä voi olla avainasemassa elämästä selviämisessä. Tsemppiä vaan ap, kyllä asiat selviävät omalla painollaan ja ajallaan. Pidä huolta itsestäsi.
Ei ne kyllä valitettavasti selviä itsekseen eikä ventovieraiden tsemppaamisella. Ne selviää sillä, että masentunut itse päättää etsiä ne keinot, jotka juuri hänellä toimivat. Yleensä se ulkoilu auttaa hämmästyttävästi.
Sitäpaitsi jos ap kerran saa mentyä sinne pihalle (joka on masentuneena se suurin kynnys, saada vaatteet päälle ja itsensä ovesta ulos) niin kyllä siellä jaksaa olla ja rauhallisesti käveleskellä tunnin, pari. Kun on itsensä sinne saakka saanut.
Vaikeinta masentuneena on se liikkeelle lähtö. Sen takia vaan kiusaa itseään jos tekee useita pissalenkkejä päivässä, mutta ei yhtä pitkää. Kas kun se aikuinen koira pärjää kolmella ulkoilulla, jos yksi lenkki on sen kaksi tuntia, mutta jos kaikki on pelkkiä pissatuksia, saat käydä ulkona vähintään 4-5 kertaa...
t: entinen masentunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Useampi kommentoinut sitä, että arkisin saattaa olla vain pissatuslenkkejä ja viikonloppuna sitten senkin edestä eli pitkiä lenkkejä / tuntien ulkoiluja metsässä / koirapuistossa.
Näin iso ero liikunnan määrässä EI ole koiralle hyväksi! Jos yhtäkkiä lähdetään revittelemään, niin ei koiran kroppa sitä välttämättä kestä eli voi tulla kolotuksia, nivelvaivoja yms. Eli mahdollisimman tasainen liikunnan määrä: jos arkisin on rankempaa niin kasvattaa lenkkien pituutta viikonloppua kohden tasaisesti. Mutta ei tosiaankaan kylmiltään mihinkään koirapuistoon riehumaan tms!
Ap:lle: keksi koiralle päivittäin edes jotain aivojumppaa (koirille on ostettavissa älypelejä yms, piilota herkkuja kämppään jne). Ja yritä kuitenkin päivässä yksi vähän pidempi keikka tehdä pihalla hissukseen (esim. aluksi 15 min ja kasvata vähitellen), koira kuitenkin kaipaa sitä haistelemista. Ja lisäksi voit ihan rahalla ostaa jonkun lenkittämään koiran pitemmästi vaikka pari kertaa viikossa.
Ei ulkona tunteja oleminen tarkota mitään revittelyä! Meillä käytiin lyhyempiä lenkkejä arkisin, mutta viikonloppuisin tykättiin retkeillä ja oltiin paljon metsässä. Koirat sai mennä mielensä mukaan, joko istuskeltiin (ahmivat mustikoita) ja ihmeteltiin tai sitten käveltiin. Tärkeintä oli saada raitista ilmaa ja hengähtää luonnossa. Vanha koira ei jaksanut enää kilometriä pidempää kävellä, mutta hän kulkikin sitten repussa tyytyväisenä. Koiran ehdoilla ehdottomasti ja koiraa kuunnellen.
Jos koira on tottunu arkisin käymään pihalla vaan niillä pissatuslenkeillä, niin onhan se iso ero, jos viikonloppuna ollaan pari tuntia metsässä putkeen. Vaikka ois välillä taukojakin. Ja jos puhutaan siis ihan yleisesti eli nuoremmista koirista, joilla ei oo rajoitteita ja energiaa piisaa.
Tää em. on siis ihan yleinen ongelma, eläinlääkäreiltäkin tästä kuullut myös.
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä asia nostettu tässä ketjussa: mielenterveys ja kuinka eläinystävä voi olla avainasemassa elämästä selviämisessä. Tsemppiä vaan ap, kyllä asiat selviävät omalla painollaan ja ajallaan. Pidä huolta itsestäsi.
Tää ketju ansaitsis tästä kruunun.
Tuollainen lässytys ei ihan aidosti auta yhtään ketään koskaan missään. Tai no, ehkä siitä tulee lässyttäjälle hyvä mieli, kun on niin hyvä ja myötätuntoinen ihminen.
Terapeutit, psyk.hoitajat, psykiatrit, kaikki ne lässyttää kun eivät muuta osaa, ja vertaistukiryhmissä lässytetään toisillemme ja ryvetään surkeudessa. Mikään siitä ei auta.
Se auttaa, että masentunut ymmärtää että aikuisena ihmisenä on itse vastuussa itsestään ja niistä jotka on hoidettavakseen ottanut. Että tämä masennus on nyt minun taakkani tässä elämässä, heitä selkään ja kanna. Ja sitten alkaa tehdä joka päivä jotain aktiivista, millä itseään parantaa.
Toisin sanoen, se vanha kunnon "niskasta kiinni ottaminen" on ainoa, mikä toimii. Ainoa vaan että siihen prosessiin voi mennä vuosia. Ja meneekin.
Entinen vakavasti ja pitkään masentunut, ja sen vuoksi aika tavalla muitakin masentuneita ja niiden enemmän tai vähemmän toimivia selviytymisstrategioita nähnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tärkeä asia nostettu tässä ketjussa: mielenterveys ja kuinka eläinystävä voi olla avainasemassa elämästä selviämisessä. Tsemppiä vaan ap, kyllä asiat selviävät omalla painollaan ja ajallaan. Pidä huolta itsestäsi.
Tottakai on tärkeä asia se, että eläimillä voi olla iso apu masentuneen elämässä.
MUTTA se ei silti tarkoita, että masentunut ihminen voi laiminlyödä sen eläimen huolenpidon. Jos eläimestä ei pysty huolehtimaan kunnolla, niin eläimestä pitää tällöin luopua.
P.s. Kenellä tahansa eläimen omistajalla tulee päiviä, jolloin eläimestä huolehtiminen on haastavaa (esim. kuume, mahatauti, ongelmia jaksamisessa jne). Koira kyllä pärjää sen muutaman päivän vähemmällä lenkityksellä, mutta ei se todellakaan voi olla jatkuva tilanne.
Voisko koiralle hommata jonkun juoksumattoa vastaavan jutun kotiin? Oon jossain youtube videossa nähnyt koiran juoksentelemassa tollasella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisko koiralle hommata jonkun juoksumattoa vastaavan jutun kotiin? Oon jossain youtube videossa nähnyt koiran juoksentelemassa tollasella.
Tommonen:
Vierailija kirjoitti:
Voisko koiralle hommata jonkun juoksumattoa vastaavan jutun kotiin? Oon jossain youtube videossa nähnyt koiran juoksentelemassa tollasella.
Tommonen:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei huvita meitäkään koiran ulkoiluttaminen sateella ja pimeässä (pakkasella ei onneksi halua edes pitkään kävellä), mutta koiran ulkoiluttaminen onkin velvollisuus, joka hoidetaan vaikka olisi mikä tilanne.
Kiireisinä päivinä eli noin kolmena päivänä viikossa käydään vain kolmella 15 minuutin pissatuslenkillä eli n. 1,5 km kävelyä. Muina päivinä noiden pissatuslenkkien lisäksi 30-60 min kävely ja 20 min pallonheittoa ja jotain aarteen etsintää sekä kerran viikossa yleensä on metsäretki- tai mökkeilypäivä eli ollaan luonnossa 3-4 h.
Selkeästi huomaa koirasta, että jos on kolme kiireistä päivää peräkkäin, niin koiralle iskee illalla energianpurkutarve eli juoksee sisällä matot mykkyrälle ja muuta ärsyttävää. Toisaalta metsäretkipäivän jälkeen yleensä ihan valmis nukkumaan jo seitsemältä ja haluaa illan viimeiseltä pissalenkiltäkin nopeasti sisälle.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla ainut joka luki kokonaan tai ainakin ainut joka ymmärsi viestisi.Muista että ihminen menee aina koiran edelle. Hyvä että käytät koirasi kuitenkin päivittäin niillä useilla pienillä pissilenkeillä arkenakin. Ei tarvitse tehdä arkena mitään maratoonilenkkejä. Oikein hyvä että viikonloppuna koirasi saa pitempiäkin lenkkejä. P. S:Älä välitä näiden kommenteista jotka elävät koiraansa varten. Koira on ihmistä varten, eikä toisin päin.
Pieni korjaus ajatus juoksuusi. Jos koira ei ole tottunut pidempiin lenkkeihin viikolla voi viikonlopun pidemmät lenkit olla koiralle haitallisia. Lisää aiheesta. Esim. https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/2ca59d64-24bb-4abf-b745-8d08…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla ainut joka luki kokonaan tai ainakin ainut joka ymmärsi viestisi.Muista että ihminen menee aina koiran edelle. Hyvä että käytät koirasi kuitenkin päivittäin niillä useilla pienillä pissilenkeillä arkenakin. Ei tarvitse tehdä arkena mitään maratoonilenkkejä. Oikein hyvä että viikonloppuna koirasi saa pitempiäkin lenkkejä. P. S:Älä välitä näiden kommenteista jotka elävät koiraansa varten. Koira on ihmistä varten, eikä toisin päin.
Pieni korjaus ajatus juoksuusi. Jos koira ei ole tottunut pidempiin lenkkeihin viikolla voi viikonlopun pidemmät lenkit olla koiralle haitallisia. Lisää aiheesta. Esim. https://www.iltalehti.fi/perheartikkelit/a/2ca59d64-24bb-4abf-b745-8d08…
Artikkelista. Koirat kipeytyvät yhtäkkisestä kovasta liikunnasta ihan niin kuin ihmisetkin. Tämä näkyy myös Yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä.
Kun Hyytiäinen kyselee omistajalta koiran lenkitystottumuksista, käy ilmi, että viikolla lenkit jäävät lyhyiksi. Viikonloppuna taas otetaan reippailusta kaikki irti.
Tämä on Hyytiäisen mukaan tavallinen tarina. Viikolla monelle ei arkikiireiden lomassa jää kovinkaan paljon aikaa koiran ulkoiluttamiseen nopeita pissatuslenkkejä lukuun ottamatta.
– Sitten tulee lauantai. Lähdetään luonnonpuistoon tai metsään - ja sitten kävellään.
Tai sitten pääsääntöisesti asfaltilla kävelevä kotikoira päätyy syyslomalaisten kanssa Lappiin vaeltamaan. Muutos on hurja.
– Pinta, rasituksen laatu ja määrä muuttuvat kertalaakista. Yhtäkkiä rasituksessa tulee piikki, josta koira voi joutua toipumaan seuraavan viikon. Kunnes seuraavana viikonloppuna piikki tulee taas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko koiralle hommata jonkun juoksumattoa vastaavan jutun kotiin? Oon jossain youtube videossa nähnyt koiran juoksentelemassa tollasella.
Tommonen:
Kävisköhän tommonen meidän sialle? Sais vähän vauhtia siihenkin karjuun.
Koiran ulkoilutus on velvollisuus joka on hoidettava säästä tai olosta huolimatta, kun koira kerran itsellä on. Itse kärsin kroonisista jalkavaivoista ja kipujaksojen aikana kävely tuntuu kidutukselta, mutta niistä huolimatta koira saa aina kunnon pitkät lenkit joka päivä. Jos koiran hoitoon ei ap kykene niin vie koira takaisin kasvattajalle tai etsi uusi koti. Mielenterveysongelmat ei ole tekosyy laiminlöydä eläintä.
No niin, ap. Kuten viesteistä on tullut selkeästi ilmi, lopeta se itsesäälissä kieriskely ja ota itseäsi niskasta kiinni. Vaatteet päälle vaan ja ulos koiran kanssa lenkille. Mielellään tunti kerrallaan 2-3 kertaa päivässä niin olet osoittanut olevasi koirasi arvoinen. Hopihopi!
Mee kuule ite piikille. Toi koiruus on ihan syytön ap:n mielenterveysongelmiin.