Erityislasten (nepsy yms) vanhemmat, miten onnistuu matkustelu lapsen kanssa?
Olisiko vinkkejä? Meillä on ollut kaikki matkustelu jäissä kun lapsi menee pois tolaltaan vieraista nukkumapaikoista ja silloin kukaan ei nuku. Ja syö vain jos ei ole mitään hälinää tai ääniä eli missään ravintolassa ei syö palastakaan. Haluaisin kuitenkin edes jonnekin edes joskus päästä, ennen lasta matkailu oli rakkain harrastus. Olisiko vinkkejä? Vai onko syytä haudata toiveet matkustelusta kokonaan?
Kommentit (21)
Kun saa lapsen pitää hyväksyä että elämä muuttuu, joutuu luopumaan paljosta, lapsen etu on tärkeintä, jos lapsi on poissa tolaltaan kun ei saa nukkua omassa sängyssä, niin silloin tehdään vaan päivä reissuja. Lapset kasvavat, nepsyillä kehitys on hitaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen pitää hyväksyä että elämä muuttuu, joutuu luopumaan paljosta, lapsen etu on tärkeintä, jos lapsi on poissa tolaltaan kun ei saa nukkua omassa sängyssä, niin silloin tehdään vaan päivä reissuja. Lapset kasvavat, nepsyillä kehitys on hitaampaa.
Kyllä olen hyväksynyt, että elämä muuttuu. Lapsi on viisi, eikä edes omalle mökille reissut onnistu kun lapsi ei siellä nuku ja kun ei nuku niin mistään ei tule mitään. Hyväksyn että en pääse ulkomaille jne mutta päiväreissutkaan ei tahdo onnistua kun lapsi ei syö piknikillä, kahvilassa, ravintolassa tms. Ap
Me ei matkusteltu kun lapsi oli pieni. Ravintolassa syötiin kaksin.
Nyt aikuisenakaan lapsi ei pidä matkustamisesta, ja haluaa kotiinsa yöksi. Syödään yhdessä ravintolassa, tosin mikään ennakkoluuloton kokeilija hänestä ei tullut (koostumussyöjä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen pitää hyväksyä että elämä muuttuu, joutuu luopumaan paljosta, lapsen etu on tärkeintä, jos lapsi on poissa tolaltaan kun ei saa nukkua omassa sängyssä, niin silloin tehdään vaan päivä reissuja. Lapset kasvavat, nepsyillä kehitys on hitaampaa.
Kyllä olen hyväksynyt, että elämä muuttuu. Lapsi on viisi, eikä edes omalle mökille reissut onnistu kun lapsi ei siellä nuku ja kun ei nuku niin mistään ei tule mitään. Hyväksyn että en pääse ulkomaille jne mutta päiväreissutkaan ei tahdo onnistua kun lapsi ei syö piknikillä, kahvilassa, ravintolassa tms. Ap
Voisiko sitä piknik syömistä harjoitella ensin kotona useita kertoja, kun onnistuu ja on kivaa, siirtää syömisen pihalle, sitten taas vähän pidemmälle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen pitää hyväksyä että elämä muuttuu, joutuu luopumaan paljosta, lapsen etu on tärkeintä, jos lapsi on poissa tolaltaan kun ei saa nukkua omassa sängyssä, niin silloin tehdään vaan päivä reissuja. Lapset kasvavat, nepsyillä kehitys on hitaampaa.
Kyllä olen hyväksynyt, että elämä muuttuu. Lapsi on viisi, eikä edes omalle mökille reissut onnistu kun lapsi ei siellä nuku ja kun ei nuku niin mistään ei tule mitään. Hyväksyn että en pääse ulkomaille jne mutta päiväreissutkaan ei tahdo onnistua kun lapsi ei syö piknikillä, kahvilassa, ravintolassa tms. Ap
Voisiko sitä piknik syömistä harjoitella ensin kotona useita kertoja, kun onnistuu ja on kivaa, siirtää syömisen pihalle, sitten taas vähän pidemmälle?
On harjoiteltu muutama vuosi jo kun meillä on oma pihakin, ei syö ulkona mitään, vähän mehua juo. Ap
Nosto. Samaan kaipailen vinkkejä. Etenkin Pohjois-Pohjanmaa ja lähialueet.
Alle kouluikäinen lapsi kyseessä. Matkaaminen autolla ainakin kohtuu lähialueelle, yöpyminen ja syöminen muualla todennäköisesti onnistuu ok. Muulla kulkuvälineellä kuin autolla ei (äänet, odottaminen> kuormitus> raivokohtaukset/jumittaminen tilanteeseen/tunteeseen). Kaipaan ehdotuksia kohteista, joissa voi touhuta sekä ulkona että sisällä ilman isompia ihmismääriä/lapsimääriä ja joissa on selkeät aidatut/rajatut alueet, jossa lapsi voi liikkua itsenäisesti ilman rajoittamista (ei vaaran tajua, säntäilee kiinnostuksen kohteiden perään kuin yksivuotias).
Tällä hetkellä tulee mieleen lähinnä: 1. Mökkeily ilman naapureita ja välitöntä vesistöä tai muuta vaaraa. Aidattu/umpinainen terassi. Yhden aikuisen taloudelle tämä on aika hintava. 2. Leikkipuistot, joissa aita ympärillä (käytännössä vain päiväkotien pihat ja nekin vain aukioloaikojen ulkopuolella). 3. Onko kenelläkään kokemuksia Rokua Health & Spa hotellista vilkkaan nepsy-lapsen kanssa? Ilmeisesti paikka juuri kuntoutukseen suunnattu alunperin. 4. Kalajoella Kotieläinpiha HuliVili kohtuu rauhallinen ympäristö. 5. Limingassa Lännen tila kohtuu rauhallinen ympäristö vilkkaimpien aikojen ulkopuolella. 6. Oulun ympäryskuntien Liikenneleikkipuistot vilkkaimpien aikojen ulkopuolella.
Ideoita ja ehdotuksia?
Eihän lapsen ehdoilla ihan noin eletä. Lähdette ja lapsi sopeutuu. Uskomatonta curling - vanhemmuutta.
ei nepsyjä voi niputtaa yhteen. meillä onnistuu todella hyvin. pitää vain puhua etukäteen suunnitelmista matkakohteissa ja sitten pysyä niissä suunnitelmissa. Tai jos ei ole suunnitelmia, niin sitten pysyä siinä tavassa matkustaa. jos on jotain vakavampaa oireilua, niin tietenkin lapsen kanssa pitää sitten etukäteen alkaa puhua matkasta ja siitä mitä siellä voi tapahtua (tyyliin: jos juna tulee myöhässä vaihtoasemalle, niin sitten emme ehdi käydä ostamassa ransikiksia aseman ravintolasta, vaan pitää siirtyä heti vaihtojunaan. Jos musossa a on pitkä jono, niin sitten menemme ensin museoon b) jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun saa lapsen pitää hyväksyä että elämä muuttuu, joutuu luopumaan paljosta, lapsen etu on tärkeintä, jos lapsi on poissa tolaltaan kun ei saa nukkua omassa sängyssä, niin silloin tehdään vaan päivä reissuja. Lapset kasvavat, nepsyillä kehitys on hitaampaa.
Kyllä olen hyväksynyt, että elämä muuttuu. Lapsi on viisi, eikä edes omalle mökille reissut onnistu kun lapsi ei siellä nuku ja kun ei nuku niin mistään ei tule mitään. Hyväksyn että en pääse ulkomaille jne mutta päiväreissutkaan ei tahdo onnistua kun lapsi ei syö piknikillä, kahvilassa, ravintolassa tms. Ap
Ei se lapsi kuole vaikka ei päivään syö. Eihän lapsi voi edes sopeutua ja oppia, kun ei anneta mahdollisuutta. Lopettakaa paapominen.
Vierailija kirjoitti:
Eihän lapsen ehdoilla ihan noin eletä. Lähdette ja lapsi sopeutuu. Uskomatonta curling - vanhemmuutta.
Toimii ehkä ns. normaalien lasten kanssa mutta esim. nepsylasten kanssa ei. Tai no, voihan sitä lähteä ja pilata kaikkien loma.
Myönnän, ettei kokemusta omista nepsylapsista ole, mutta kaverien lasten perusteella yleensä luonnossa harva menee ylikierroksille. Tietysti jos syöminen tai nukkuminen ei suju, on aika tiukat raamit.
Vierailija kirjoitti:
ei nepsyjä voi niputtaa yhteen. meillä onnistuu todella hyvin. pitää vain puhua etukäteen suunnitelmista matkakohteissa ja sitten pysyä niissä suunnitelmissa. Tai jos ei ole suunnitelmia, niin sitten pysyä siinä tavassa matkustaa. jos on jotain vakavampaa oireilua, niin tietenkin lapsen kanssa pitää sitten etukäteen alkaa puhua matkasta ja siitä mitä siellä voi tapahtua (tyyliin: jos juna tulee myöhässä vaihtoasemalle, niin sitten emme ehdi käydä ostamassa ransikiksia aseman ravintolasta, vaan pitää siirtyä heti vaihtojunaan. Jos musossa a on pitkä jono, niin sitten menemme ensin museoon b) jne.
Juuri näin, jokainen on yksilönsä. Toinen lievä nepsy, hänen kanssaan olisi vaikka voinut lähteä vuodeksi maailmanympärysmatkalle, eikä olisi ollut milläänsäkään. Hänelle uusiin paikkoihin sopeutuminen ollut siis vauvasta lähtien helppoa. Tosin oli huono nukkumaan, joten vanhemmille olisi ollut raskasta matkustaa, mutta lasta itseään ei siis paikan vaihtuminen haitannut yhtään.
Toinen vähän enemmän nepsy ja meni pienenä aivan sekaisin paikan vaihdoksesta. Vieraassa paikassa nukkuminen oli vaikeaa jo vauvana. Ja jos mentiin jonnekin, illat piti rauhoittaa totaalisesti, ettei lapsi mennyt aivan sekaisin.
Mutta toinenkin on ajan myötä muuttunut. Nyt alakoululaisen nauttii matkustamisesta.
Mutta lapset, nepsytkin, ovat yksilöitä. Jollakin toisella matkustaminen ja rutiinista poikkeaminen saattaa olla vaikeaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän lapsen ehdoilla ihan noin eletä. Lähdette ja lapsi sopeutuu. Uskomatonta curling - vanhemmuutta.
Toimii ehkä ns. normaalien lasten kanssa mutta esim. nepsylasten kanssa ei. Tai no, voihan sitä lähteä ja pilata kaikkien loma.
Mun esikoiseni ei ole edes nepsy, vaan ihan muuten vain joustamaton yksilö. Kun hän oli pieni, oli täysin mahdotonta tehdä asioita eri järjestyksessä kuin mihin hän oli orientoitunut. Sitten usein käytännössä hän istui toisen vanhemman kanssa autossa kun toinen vanhempi ja sisarukset pitivät hauskaa. Ei siinä huudatuksessa ole mitään mieltä, koska ei lapsi huutamalla sopeudu.
Ainostaan lähteminen on ollut joskus hankalaa. Sekin unohtuu nopeasti kun on mielekästä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
ei nepsyjä voi niputtaa yhteen. meillä onnistuu todella hyvin. pitää vain puhua etukäteen suunnitelmista matkakohteissa ja sitten pysyä niissä suunnitelmissa. Tai jos ei ole suunnitelmia, niin sitten pysyä siinä tavassa matkustaa. jos on jotain vakavampaa oireilua, niin tietenkin lapsen kanssa pitää sitten etukäteen alkaa puhua matkasta ja siitä mitä siellä voi tapahtua (tyyliin: jos juna tulee myöhässä vaihtoasemalle, niin sitten emme ehdi käydä ostamassa ransikiksia aseman ravintolasta, vaan pitää siirtyä heti vaihtojunaan. Jos musossa a on pitkä jono, niin sitten menemme ensin museoon b) jne.
Tämä. Otsikon kysymykseen, erittäin hyvin sujuu. Meidän nepsy oikein odottaa reissuihin lähtemistä ja on vielä normaaliakin rauhallisempi esim. juna-matkalla/autossa tms. Katselee maisemia ja kuuntelee musiikkia, nauttii myös matkasta, ei vain kohteeseen pääsystä. Heti kun oppi kellonajat, halusi toki tietää moneltako lähdetään mutta ei stressaa siitä ollenkaan. Itse sanoisin että heti kun hahmottaa aikaa, valmistelut, kalenterin katsominen, säätiedotusten katsominen, pakkaaminen jne. auttaa joitakin keskittymään. Ei toki toimi kaikillle.
Eiköhän sinne lomakohteeseen mahdu pari nepsyä lumihiutaleineen ja kädettömine vanhempineen.
Jos lapsi ei kestä muutoksia, niin hän on kotona toisen vanhemman kanssa. Toinen vanhempi voi sillä aikaa matkustaa. Miksi kiduttaisitte lasta jollain sellaisella, mihin hänen ei ole pakko lähteä.
Onhan lapsi toimintaterapiassa ja kuntoutuksessa? Koulun alkuun on enää lyhyt aika ja tuolla menolla hän kieltäytyy kouluun menemisestä ensimmäisen viikon jälkeen. Koulussa on kaikkia niitä asioita, mitä lapsesi vihaa. Ja ovathan diagnoosit kunnossa? Muuten koulu ei pysty tarjoamaan mitään erityisjärjestelyitä, koska opetuksen järjestäjän ei ole niitä pakko rahoittaa.
Minkä ikäinen lapsi? Autolla vai julkisilla? Mahtuuko suostuuko rattaisiin? Voisi sinne mennä lepäämään ja rajata ärsyke kuormitusta virikkeistä. Lähde ensin yhdeksi yöksi. Valitse majoitus esim . asunto, pieni hotelli, mökki. Asunnossa plussaa kun voi itse laitaa tai lämmittää ruokaa. Ruokasi valitse jotain tuttua, jos joku valmisruoka yleensäkin uppoaa tarjoa sitä. Aamu ja ilta tuttu aamupala. Nukkuisiko paremmin vieressä? Perillä jotain lasta kiinnostavaa tekemistä, mutta ei liikaa. Rankkaa aikuisille, mutta vähitellen lapsi voi tottua.
Ei kyllä onnistu välttämättä edes tavallisten lasten kanssa, on oleminen niin hankalaa reissussa, että ei vain kannata. Sitten kun lapsi on yli kymmenen niin voi harkita.