Miksi olet avoliitossa etkä avioliitossa?
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 22:18"]
Haluan pitää oman omaisuuteni.
[/quote]
?? Mihinkäs sun omaisuutesi naimisiinmennessä katoaa? Mulla ainakin on kaikki tallessa, samoin miehellä. Oot varmaan kuullut avioehdosta ja siitäkin että kummallakin voi olla aviossakin omat pankkitilit ja omaa omaisuutta?
En näe syytä vaivautua. Itse häät seremonioineen vaivaannuttaisivat, ja juhlien järjestäminen on kallista ja työlästä touhua. En ylipäätään käsitä, miksi ihmiset tekevät eron siinä, ollaanko avo- vai avioliitossa. Itse en näe mitään eroa. Saman miehen kanssa olen ollut jo pian neljännesvuosisadan ja lapsikin on jo aikuinen. On kosittu monta kertaa, mutta ajatuskin ahdistaa, joten ei kiitos mulle tuota.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:09"]
Haluaisin naimisiin, mutta naiseni ei suostu ottamaan sukunimeäni.
[/quote]
No sillälailla. Miksi se muka on tärkein asia?
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:55"]
Itse häät seremonioineen vaivaannuttaisivat, ja juhlien järjestäminen on kallista ja työlästä touhua. En ylipäätään käsitä, miksi ihmiset tekevät eron siinä, ollaanko avo- vai avioliitossa.
[/quote]
Varmaan sataan kertaan kerrottu, mutta mitään "seremonioita" ei tarvita, maistraattivihkiminen on sama kun kävis pankissa suunnilleen. Juhlia ei ole missään säädetty pakollisiksi järjestää. Juridisesti on eroa onko avio- vai avoliitossa, esim. perintökaari.
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 22:06"]En tiedä mitä se yksi i siinä muuttaisi.
[/quote]
Me ajatellaan mieheni kanssa samalla tavalla. Meillä ei ole kiire. Ollaan alle 25v niin kerkeää tuon myöhemminkin. Tällä hetkellä ainoa syy olisi että saisimme kaikki saman sukunimen.
Ehkä sitten jos otetaan asuntolainaa yms
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 23:13"]miehellä on ulosottovelkoja, siksi on yksinkertaisempaa pysyä juridisesti mahdollisimman erillään. Katsotaan sitten, kun on saanut ne maksettua. Ei tuo ole kyllä kosinutkaan, varmaan samasta syystä että haluaa selvittää talousasiansa ensin. Haluan kyllä jossain vaiheessa mennä naimisiin.
[/quote]
Sama vika täällä
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 23:24"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 22:50"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 22:48"]
Ei oo kosittu eikä mies vastaa mun kosintoihin. Ollaan niin vanha pari jo, että ajatus romanttisista, rakkaudentäyteisistä häistä on varmaan meidän osalta jo mennyttä, joten parempi kai jatkaa tässä avoliitossa vaan.
[/quote]
Aika surullista :/
[/quote]
No siltä se varmaan kuulostaa, mutta en osaa ajatella itseäni menemässä "näyttävästi" naimisiin, koska ei enää olla sellaisia pus pus -rakastuneita ja söpöjä niinkuin nuorempana. Voisihan sitä mennä kahdestaankin maistraatissa, mutta se tuntuisi liian arkiselta. Niin sitten ei mennä ollenkaan.
[/quote] "Sitovampihan" se maistraattivihkiminen on kuin jonkun papin sanat mihin monikaan suomlainen ei enaa usko.
[/quote]
Kyllä ne juridisesti on aivan yhtä sitovia, ei mitään eroa.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:52"]
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 22:18"]
Haluan pitää oman omaisuuteni.
[/quote]
?? Mihinkäs sun omaisuutesi naimisiinmennessä katoaa? Mulla ainakin on kaikki tallessa, samoin miehellä. Oot varmaan kuullut avioehdosta ja siitäkin että kummallakin voi olla aviossakin omat pankkitilit ja omaa omaisuutta?
[/quote]
Velkojen osalta ei ole ihan yhtä yksioikoista.
Me päätimme että ei millään, ei kellään ulkopuolisella taholla ole mitään tekemistä sen kanssa että me haluamme olla yhdessä. Vapaaehtoisesti yhdessä, joka päivä. Jo 30 vuotta.
Mies ei ole oikein halunnut. Siis sanoo haluavansa, mutta ei vielä.
Yli kymmenen vuotta oltu yhdessä, eikä tässä asiassa ole edistytty. :(
[quote author="Vierailija" time="30.11.2014 klo 23:01"]
No siltä se varmaan kuulostaa, mutta en osaa ajatella itseäni menemässä "näyttävästi" naimisiin, koska ei enää olla sellaisia pus pus -rakastuneita ja söpöjä niinkuin nuorempana. Voisihan sitä mennä kahdestaankin maistraatissa, mutta se tuntuisi liian arkiselta. Niin sitten ei mennä ollenkaan.
[/quote]
Me mentiin miehen kanssa kahdestaan maistraatissa naimisiin ja se oli kyllä kaikkea muuta kuin arkista! Oltiin juhlavaatteet päällä tietenkin ja mentiin viikonlopuksi häämatkalle. Oli ihan mahtava fiilis kun tiesi olevansa naimisissa oman rakkaansa kanssa.
Nuorempana tuli pidettyä häätkin, joten siihen ei toisella kierroksella ollut enää tarvetta. Onneksi ei miehelläkään.
Ja teille, joilla on jo lapset: Älkää nyt viitsikö nolata itseänne pitämällä isoja häitä kun vahinko on jo tapahtunut!
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 11:25"]
Me päätimme että ei millään, ei kellään ulkopuolisella taholla ole mitään tekemistä sen kanssa että me haluamme olla yhdessä. Vapaaehtoisesti yhdessä, joka päivä. Jo 30 vuotta.
[/quote]
Niin juuri. Moni ei ymmärrä, että avioliitto on pohjimmiltaan yhteiskunnallinen instituutio, jolla kontrolloidaan ja säädellään ihmisiä.
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 11:11"]
[quote author="Vierailija" time="01.12.2014 klo 10:55"]
Itse häät seremonioineen vaivaannuttaisivat, ja juhlien järjestäminen on kallista ja työlästä touhua. En ylipäätään käsitä, miksi ihmiset tekevät eron siinä, ollaanko avo- vai avioliitossa.
[/quote]
Varmaan sataan kertaan kerrottu, mutta mitään "seremonioita" ei tarvita, maistraattivihkiminen on sama kun kävis pankissa suunnilleen. Juhlia ei ole missään säädetty pakollisiksi järjestää. Juridisesti on eroa onko avio- vai avoliitossa, esim. perintökaari.
[/quote]
Ei pahemmin kiinnosta maallinen mammona. Olen tottunut tulemaan toimeen vähällä ja kaikki mitä meiltä jää, menee joka tapauksessa yhteiselle lapselle. Se paljon puhuttu leskeneläkekin on vain määräaikainen lisätulo. Miksi näitä perintöasioita näin korostetaan? Mitä se lohduttaa, jos puolison kuollessa saa talon ja tavarat? Jokainen huone ja jokainen esine vain muistuttaa menneestä elämästä. Omituisen materialistista ajattelua, joka vain vahvistaa ajatustani siitä, että avioliitto ei ole mitään muuta kuin taloudellinen sopimus. Joka sitten puetaan romanttisen krääsän valeasuun.
Kihloissa on oltu jo yli 18 vuotta ja yhteisiä lapsiakin kohta kolme. Ei olla saatu aikaiseksi - tosiaan haluaisimme järjestää isot hienot juhlat ja siihen menisi kamalasti rahaa, jota nyt takataskussa ei liiemmälti ole... ja noh, välillä on ollut tilanne sellainen ettei kumpikaan ole enää ollut varma liiton jatkuvuudesta ja siksi ehkä ollaan tultu varovaiseksi avioitumista ajatellen.
Omaisuutta meillä ei juurikaan ole, ja vuokralla asutaan että sen puolesta ei ole ongelmaa pahimman sattuessa. Ja lasten tunnustus nyt ei ole kauhean iso vaiva ollut, muistaakseni toisen lapsen kanssa e itarvinnut edes lastenvalvojalle asti mennä vaan hoidettiin ihan postitse paprut tunnustuksesta.
Ehkä tässä vielä sitä koeaikaa vietetään..
Miehellä ilmeisesti jonkin sortin sitoutumiskammo. Yhdessä asuttu 4 vuotta ja vakuuttaa että tahtoo elää loppu elämänsä kanssani, mutta naimisiin meno tuntuu pelottavan :D
Me ollaan molemmat jo oltu naimisissa tahoillamme kertaalleen. Meillä ei ole yhteisiä lapsia, eikä tule. Tällä hetkellä asumme vuokralla, vuokrasopimuksessa on minun nimeni, eikä aikomuksena ole ostaa yhteistä omistusasuntoa. Meillä ei siis ole mitään yhteistä omaisuuttakaan.
Jos naimisiin mennään, tehdään se vähän ennen kuin toinen täyttää 50 vuotta, leskeneläkkeen takia. Mutta tuokin on todella iso "jos".
Ei ole kosittu enkä minäkään ole. Takana vuosia melkein 15. Ei tästä kumpikaan ole minnekään lähdössä, on virallinen paperi tai ei. Suostuisin toki kosintaan, mutta pääasia on että saan viettää elämääni mieheni kanssa. Jos menemme naimisiin, häät ovat varmasti todella pienet ja simppelit. Meille meidän parisuhde on jotenkin tosi yksityinen emmekä ole mitään julkisia halauspussaus-tyyppejä. Ei sillä että naimisiin meno sellaista vaatisi, mutta meille jotkut 200 hengen häät olisi ihan kauhistus.
Mua huvittaa ihmiset, jotka lässyttää etteivät ole sen takia menneet naimisiin, kun se ei ole ollut sallittua kuin vaan heteroille. Tekopyhää paskaa suoraan sanottuna:D:D
Kävin jo kerran naimisissa 30 vuotta. Siellä ei ollu kivaa. Tulin pois. Avoliitto passaa oikein hyvin tällaisillle 5-kymppisille, niinkuin me ollaan. Ei yhteisiä lapsia, ei asuntolainoja ja yhteistä omaisuutta.