Mitä väliä mikä lukio?

Jossain pikkupaikkakunnalla on vain se 1-2 lukiota ja sielläkin ne huiput pärjäävät, keskinkertaiset ovat keskinkertaisia ja huonot menee rimaa hipoen. Pääkaupunkiseudulla se katsotaan, että on jotenkin "hienompaa" olla jossain eliittilukiossa jos sinne keskiarvo on riittänyt

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Kysyttiin kuitenkin tätä:

Jos saat tuntemattomasta pikkulukiosta "ällän paperit" tai saat ne jostain nimekkäämmästä lukiosta niin mikä ero?

Ei muu ero kuin että jatko-opiskelupaikassa voi olla joku luokkakaveri, jos on ns. eliittilukiosta. Pikkulukioon harvemmin osuu kahta huippua yhtä aikaa, joilla on vielä sama jatko-opiskeluhaave.

Kaveruksilla on usein samanlaiset mielenkiinnon kohteet ja siksi saattaa olla myös samanlaiset haaveet, vaikka olisivat pikkulukiosta. Oma poikani halusi Aaltoon ja sinne lähtivät myös hänen neljä ystäväänsä, jokainen omalle suosikkilinjalleen. 

Tietyissä lukioissa voi suorittaa yliopistokursseja osana lukio-opintoja (tai ainakin pystyi jokunen vuosi sitten, viimeisien muutosten vaikutuksia en tiedä). On valmis opiskelupaikka jatkossa, kun suoriutuu tarpeksi hyvin.

Teiniaikojen kavereistani yksi on alle 30-vuotiaiden miljonäärien listalla, muutama hänen kelkassaan hyvin pärjäävinä ekonomeina, yksi on tällä hetkellä tutkijana unelma-alallaan, toinen valmistui lääkäriksi, kolmas kieltenopettaja, neljäs biologian tohtori jne.

Kaikki käyneet pikkupaikkakuntien pienen lukion johon pääsee jokainen. Pikkupaikkakunnilla on vaikeampi päästä amikseen kuin siihen paikkakunnan ainoaan lukioon.

Jotkut meni amiksen kautta yliopistoon, nämäkin edenneet uralla hyvin.

Tällä palstalla nyt tuppaa kärjistymään asia kuin asia, ei kannata ottaa kovin vakavissaan.

Saman henkiset löytävät kyllä toisensa niissä tavallisissa pikkulukioissakin.

Vierailija kirjoitti:

Tietyissä lukioissa voi suorittaa yliopistokursseja osana lukio-opintoja (tai ainakin pystyi jokunen vuosi sitten, viimeisien muutosten vaikutuksia en tiedä). On valmis opiskelupaikka jatkossa, kun suoriutuu tarpeksi hyvin.

Uudessa LOPSissa kannustetaan yhteyttä kolmannelle asteelle, eli ei pitäisi rajoittua "tiettyihin lukioihin". Niillä korkeakouluopinnoilla ei kuitenkaan saa opiskelupaikkaa, se pitää hakea yhteishaussa niin kuin kaikki muutkin. Pääasiassa opintoja tarjotaan sellaisilta aloilta, joille on varsin helppo päästä muutenkin, ja missä on isot tasoerot lukiossa (eli matemaattis-luonnontieteellinen puoli).

Kovasti tapetilla ollut kielilukio muuttaa 2 vuoden päästä 100 metrin päähän AMK:sta, eikä ole nytkään siitä kaukana. Heillä tulee olemaan paljon yhteistyötä, esim. fysiikan kurssin voi suorittaa insinöörien mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Mutta onko Ressun ällät arvokkaampia kuin "heittämällä päästyn" lukion ällät?

Miten ne voisivat olla arvokkaampia? Lukeeko niissä jossain pienellä präntillä että ne on saatu Ressusta?

Kyllä se ihan normaalikokoisella fontilla lukee yo-todistuksessa.

Mutta kun ne jatko-opiskelupaikat jaetaan arvosanoista saatujen pisteiden perusteella eikä siinä katsella mitä siinä paperisessa todistuksessa lukee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sillä ole mitään väliä mistä olet paperit saanut. Mutta ihan fakta on että ns. hyvät lukiot ovat yleensä opisteluun kannustavampi ympäristö ja siellä on normaalia panostaa todella paljon opiskeluun ja varsinkin kirjoituksiin.

Esim. oma lapseni meni tunnettuun huippulukioon. Alussa hän löysäili siellä mutta kun kaikki muutkin alkoivat valmistautua kirjoituksiin hyvissä ajoin, oma lapsenikin "heräsi" siihen että nyt pitää alkaa lukea. Asetti sitten kavereiden tavoin tavoitteet korkealle ja teki niin paljon töitä että saavutti ne. Toisenlaisessa seurassa olisi voinut löysäillä läpi lukion. 

Mutta jokainen on ihan vapaa tekemään saman määrän töitä ja asettamaan tavoitteensa korkealla kävi sitten mitä lukiota vain.

Vaikuttaa siltä että lukiolla ei ollut tässä asiassa väliä vaan kaverit joita halusi matkia.

519

Ne matkittavat kaverit vain ovat juuri siellä huippulukiossa keskimäärin erilaisia kuin heikommassa lukiossa. Sehän tässä juuri oli se pointti. Jos menee helposti massan mukana niin kannattaa valita se massa niin että se pyrkii mahdollisimman korkealle.

Vain, jos pystyy kulkemaan sen massan mukana. Seiskan oppilas lähinnä kärsisi ysipuolen lukiossa.

No se seiskan oppilas ei sinne pääsisikää. Mutta kyse on sen oman potentiaalin täysimittaisesta käytöstä. Kannustava ympäristö saa usein käyttämään sen oman potentiaalin paremmin kuin vähemmän kannustava ympäristö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Mutta onko Ressun ällät arvokkaampia kuin "heittämällä päästyn" lukion ällät?

Ei ole. Ällä on ällä kirjoittipa sen missä lukiossa tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Kysyttiin kuitenkin tätä:

Jos saat tuntemattomasta pikkulukiosta "ällän paperit" tai saat ne jostain nimekkäämmästä lukiosta niin mikä ero?

Ei muu ero kuin että jatko-opiskelupaikassa voi olla joku luokkakaveri, jos on ns. eliittilukiosta. Pikkulukioon harvemmin osuu kahta huippua yhtä aikaa, joilla on vielä sama jatko-opiskeluhaave.

Ei niistä lukiokavereista yliopistossa ole hyötyä. Yliopisto on se paikka missä kannattaa verkostoitua.

Hyvässä lukiossa on paremmat opettajat, hyvä työrauha ja innostava ilmapiiri.

Sieltä saa ne ällät paljon helpommalla plus paljon hyviä kontakteja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Mutta onko Ressun ällät arvokkaampia kuin "heittämällä päästyn" lukion ällät?

Ei. Koska yo-kirjoitukset ovat valtakunnallinen koe. Kaikille samalla kertaa kirjoittajille koe ja vastausten arvostelu on sama.

Mammat katsoneet liikaa jenkkisarjoja, ja ovat nyt sitten berze hiessä lastensa koulujen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukoissa on eroja, joihinkin lukioihin pääsee heittämällä ja Ressun lukioon vaditaan 9.5 keskiarvo.

Kysyttiin kuitenkin tätä:

Jos saat tuntemattomasta pikkulukiosta "ällän paperit" tai saat ne jostain nimekkäämmästä lukiosta niin mikä ero?

Ei muu ero kuin että jatko-opiskelupaikassa voi olla joku luokkakaveri, jos on ns. eliittilukiosta. Pikkulukioon harvemmin osuu kahta huippua yhtä aikaa, joilla on vielä sama jatko-opiskeluhaave.

Ei niistä lukiokavereista yliopistossa ole hyötyä. Yliopisto on se paikka missä kannattaa verkostoitua.

Minulle on ollut hyötyä kontakteista jotka solmin kirkon kerhossa kolmivuotiaana. Ja alakoulun koulukavereista. Esikoinen sai ekan työpaikkansa yläkoulun kaverinsa äidin firmasta. Ja niin edelleen.

Minulla oli korona-aikaan toinen lapsi Ressun lukiossa, toinen painotusluokalla kaupungin peruskoulussa.

Ressussa kaikki toimi, oli turvallista, kaikki tiesi mitä teki, opetus pyöri.

Peruskoulussa mentiin kaaoksesta toiseen, opetus seisoi viikkotolkulla, mikään ei toiminut, oli sydän syrjällään mitä siellä oikein tehdään.

Eliittilukioiden oppilaiden todistukset eivät ole lähtökohtaisesti arvokkaampia kuin muiden lukioiden, mutta ne ovat keskimääräisesti parempia. Olennainen kysymys onkin, että missä määrin tätä selittää eliittikoulujen oppilaiden korkeampi lähtötaso.

Teoriassa on helppo keksiä tapoja, joilla eliittikoulujen piirteet voisivat vaikuttaa positiivisesti opiskelumenestykseen, kuten pätevämpi henkilökunta ja hallinto tai parempi ilmapiiri, mutta itse en ainakaan ole tietoinen näiden vaikutusta Suomen lukioissa tutkivista tutkimuksista. Silläkin riskillä, että saatan paljastua huonosti tietoiseksi, voisin väittää, että tällaisen tutkimuksen puute vaikuttaa erittäin epäilyttävältä lukioiden näennäisesti tärkeän yhteiskunnallisen roolin huomioon ottaen.

Kuten sanottu, eliittilukioilla voi olla myös sellaisia vaikutuksia oppilaan elämään, jotka eivät näy suoraan opiskelutuloksissa. Eliittilukioiden oppilaat ovat varmaankin keskimäärin korkeammassa sosiaalisessa asemassa kuin muiden koulujen oppilaat, ja korkeamman sosiaalisen aseman omaavilla kavereille ja kontakteilla voisi ainakin teoriassa kuvitella olevan merkitystä yksilön menestyksen kannalta.

Kaiken kaikkiaan mielestäni hyvin kiinnostava aihe.