Miksi toimistotyötä pidetään avaimena onneen?

Koska meille ei kriittisinä lapsuusvuosina kerrota, että miten luoda merkitystä omaan elämään tässä sairaassa ja äärimmäisen monimutkaisessa yhteiskunnassa, jossa selviytymiseen ihmisen dna ei sovellu. Ellei ole poikkeuksellisen valaistunut ja vähintään 120 äo:lla varustettu ihminen, niin "parhaaksi" vaihtoehdoksi jää: kunhan pääsee helpolla. Kun tuossa on peruskansalaisen viisauden huippu, niin ei ole ihme, että puolet on ylipainoisia ja syö masennuslääkkeitä.

Istumatyö vie hiljalleen terveyden. Nelikymppisten kävelystä ja ryhdistä erottaa jo runsaan istumisen. Ei kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Siisti sisätyö, saa vain istua läsöttää ja juoruta.

Ja meidän assistentti... anteex, unohdin taas tilata kahvit palaveriin. Tilannetta tasapainottaa se, että sama tyyppi unohtaamyös perua tilatut kahvit palaverin siirryttyä toiseen päivään.

Jostain kumman syystä monet tilaavat ja varaavat itse tarjoilunsa/palaverinsa. Kuten myös matkalippunsa ja hotellinsa.

Ei tarvitsisi olla edes toimistotyö, kunhan vain päivätyön saisin. Tietäisin aina, että illat ovat vapaat ja viikonloput erityisesti myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyö = siis kaikki toimistoissa tehtävä työ. Miksi se nyt rajoittuu sihteereihin? Meillä toimistossa ainakin minun lisäkseni on sihteereitä, kontrollereita, kirjanpitäjiä, ylintä johtoa, lakimiehiä, IT-asiantuntijoita...

'

Mitä kontrollerit tekevät? Kontrolloivatko he ja jos niin mitä tai ketä? Miksi tuollainen viertasperäinen nimitys?

Talouskontrolleri seuraa talouden toteumaa, tekee taloussuunnittelua, analysoi raportteja ja tekee esityksiä johdolle. Hr-kontrolleri seuraa henkilöstön riittävyyttä, osaamista, rekrytointia, siirtoja, hyvinvointia ja erilaisia projekteja. Työnkuva voi olla hyvin moninainen. Suomenkielistä nimitystä vastaavaan työhön on vaikea keksiä. Taloussuunnitelija ei kuvaa samaa, mitä kontrolleri.

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyössä on yleensä hyvät etenemismahdollisuudet.

Minä aloitin parikymppisenä sihteerinä, mutta olen edennyt siitä reskontranhoitajan, kirjanpitäjän, asiantuntijan ja controllerin kautta talouspäälliköksi. Olen saman ikäinen kuin ap eli 45 ja olisin kyllä jo ajat sitten vaihtanut alaa jos olisi pitänyt jäädä sihteeriksi. Miksi ihmeessä ap olet junnannut koko työurasi paikoillaan?

Minä junnaan mielelläni tässä sihteerin pestissäni, vaikka kysytty on useasti vastuullisempiinkin tehtäviin. En haluaisi vaihtaa mielenrauhaani ja työn joustavuutta siihen, että työasiat pyörii päässä vapaa-ajallakin ja vastuun ja rahan myötä joutuisi luopumaan myös vapaa-ajasta, ainakin jonkin verran. Työ on tosiaan kivaa ja siistiä sisätyötä mukavien ihmisten seurassa, tiedän olevani todella hyvä työssäni ja sillä olen ansainnut työtovereiden kunnioituksen, mikä myös lisää ihmisen hyvinvointia. Kuitenkin voin huoletta sulkea oven perässäni työpäivän päätteeksi ja samantien jättää kaikki työpähkinät mielestä.  Palkka ei toki ole iso, mutta lisineen n. 2300 bruttona, millä pienillä menoilla ja lapsettomana pärjää ihan hyvin. En vaihtaisi tätä mielenrauhaa mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset olevat tyhmiä: nähdään vain se fyysinen helppous. Ei ymmärretä, että lihaksia pitäisi käyttää. Istuminen syö selän, työn fyysinen helppous on juuri sen raskaus, mikä vie terveyden. Samoin surkea palkka unohdetaan usein, ainakin taloushallintopuolella; vastuuta on, mutta se ei näy palkassa.

Entä sitten, kun se pitkäaikainen työpaikka tekee konkan? Löydätkö samaa työtä riittävän läheltä asuntoasi? Saa omia vaatteita? Mikä etu tuo on? Jonkun mielestä haitta.

Jne.

Luettele sitten sellaisia töitä, jotka ovat hyvällä tavalla fyysisiä ja joissa ergonomia otetaan aina huomioon? Luulenpa, ettei niitä ole. Aika moni fyysinen työ kuluttaa tekijänsä loppuun. Ihmisetkin ovat erikokoisia. Se, mikä sopii Villelle ja Liisalle, ei ehkä sovikaan Matille ja Mirkulle, vaikka kuinka säädettäisiin pöytiä, tuoleja tai työkaluja. Aina on joku, jolle ne eivät sovi, mutta työt on silti tehtävä.

Mitä tulee vaatteisiin, niin jos joku ei tykkää panostaa niihin, niin senkus pitää univormun kaltaista vaatepartta työtään varten. Ei liene kiellettyä. Pääasia onkin se, että saa vaihdella, jos haluaa.  

Ja ihankuin luulisit, että kaikki muut kuin toimistotyöntekijät löytävät uuden työpaikan kotinsa luota, jos konkurssi tulee. 

Itse en halua tehdä (jatkuvasti) fyysistä työtä, enkä vuorotyötä, ja haluan osittaisen etätyömahdollisuuden (toisaalta myös lyhyempi työaika kävisi vaihtoehtona). En myöskään halua olla asiakkaiden kanssa tekemisissä koko työaikaani. Nämä speksit ei jätä ihan hirveästi muita vaihtoehtoja kuin toimistotyö, vai tuleeko ehdotuksia? Palkan en välttämättä tarvitse olla erityisen hyvä, mutta kyllä ihan vähintään pari tonnia pitäisi saada bruttona.

Sihteerin/assistentin töitä haetaan paljon, koska ne ovat isolle osalle se ensimmäinen askel toimistomaailmaan tai uudelle alalle. Lisäksi niistä kilpailee myös kokeneemmat, jotka haluavat pysyä assistenttitasolla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyö on siisti sisätyö. Normaalit työajat, ei varhaisia aamuja, myöhäisiä iltoja saatika yövuoroja. Liukuva työaika. Lounaat kaupungin ravintoloissa. Kahvia saa milloin haluaa ja vessaan pääsee silloin kuin siltä tuntuu. Saa pukeutua omiin vaatteisiin. 

Kyllähän toimistotyön edut peittoavat monen työn. 

Toimistotyötä voi tehdä virka-aikana ma-pe klo 8-16, joten illat ja viikonloput ovat aina vapaata aikaa. Töitä ei tarvitse ajatella sen jälkeen kun on kirjautunut ulos tietokoneelta ja työpaikalta ja laittanut lähtiessä työhuoneen oven lukkoon. Pomot luottaa siihen että hommat tulee tehtyä eikä töissä tarvitse olla missään erityisessä työasussa tai univormussa.

Ennen muinoin koulunkäyntiin kannustettiin sillä että pääsee siisteihin sisätöihin eikä mihinkään lapionvarsihommiin. 

Tämä riippuu kyllä todella paljon toimistotyöstä. Ehkä jollain sihteerillä onkin näin, mutta asiantuntijatyössä päivät venyy helposti iltaan ja viikonloppuunkin ja työstressit vievät yöunet.

Voi niitä asiantuntijan ja tutkijan töitäkin kellottaa järkevästi etenkin siinä vaiheessa kun kokoaa sitä materiaalia. Kirjoittamistyössäkin kannattaa varata riittävästi aikaa ja ajatella mistä jatkaa seuraavana päivänä eikä yritä väkisin runnoa sitä valmiiksi. Se määräaika eli deadline kannattaa huomioida riittäävän aikaisessa vaiheessa jotta ei tarvitse sitten ihmetellä viimeisenä iltana.

Se on usein aivan sama, miten aikatauluttaa omia hommiaan, kun ad-hoc-töitä tulee koko ajan ja monesti aikautaulu on asap. Olisikin helppoa, jos voisi vaan pistää kalenteriin, että tuossa teen tuota ja tuossa tuota, ja kaikki uudet voisi vaan pistää jonon jatkoksi siihen, kun kalenterissa on seuraavan kerran työaikana tilaa. Mutta kun suunnittelet jotain, niin aina tulee jotain muuta joka menee ohi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyössä on yleensä hyvät etenemismahdollisuudet.

Minä aloitin parikymppisenä sihteerinä, mutta olen edennyt siitä reskontranhoitajan, kirjanpitäjän, asiantuntijan ja controllerin kautta talouspäälliköksi. Olen saman ikäinen kuin ap eli 45 ja olisin kyllä jo ajat sitten vaihtanut alaa jos olisi pitänyt jäädä sihteeriksi. Miksi ihmeessä ap olet junnannut koko työurasi paikoillaan?

Minä junnaan mielelläni tässä sihteerin pestissäni, vaikka kysytty on useasti vastuullisempiinkin tehtäviin. En haluaisi vaihtaa mielenrauhaani ja työn joustavuutta siihen, että työasiat pyörii päässä vapaa-ajallakin ja vastuun ja rahan myötä joutuisi luopumaan myös vapaa-ajasta, ainakin jonkin verran. Työ on tosiaan kivaa ja siistiä sisätyötä mukavien ihmisten seurassa, tiedän olevani todella hyvä työssäni ja sillä olen ansainnut työtovereiden kunnioituksen, mikä myös lisää ihmisen hyvinvointia. Kuitenkin voin huoletta sulkea oven perässäni työpäivän päätteeksi ja samantien jättää kaikki työpähkinät mielestä.  Palkka ei toki ole iso, mutta lisineen n. 2300 bruttona, millä pienillä menoilla ja lapsettomana pärjää ihan hyvin. En vaihtaisi tätä mielenrauhaa mihinkään.

Mulla on talouspäällikkönä palkka 5500 brutto ja ei määritelty mitään työaikaa tai -paikkaa. Minäkin olen lapseton ja pienillä kuluilla joten jää paljon sukanvarteen ja sijoituksiin. Työnteon olen suunnitellut lopettavani ehkä kymmenen vuoden päästä 55-vuotiaana, silloin on tarpeeksi rahaa säästössä loppuelämäksi. En ole pahemmin stressannut työssäni, kirjanpitäjät ja sihteerit tekee käytännön työt ja minä kerään vaan tiedot valmiiseen excel-pohjaan.

Mietin kyllä töitä myös vapaa-ajalla, vaikkapa lenkillä ollessani, mutta en koe että se olisi mitenkään pois vapaa-ajastani. Päinvastoin, kun keksin miten jonkun asian voi tehdä yksinkertaisemmin, lisää se vapaa-aikaani. Olen aamuvirkku ja aloitan työnteon yleensä jo aamukuudelta, käyn aamupäivän aikana tunnin kävelyllä koiran kanssa ja lopettelen sitten kun olen saanut hommat tehtyä eli viimeistään puolilta päivin. Ei minusta olisi enää istumaan toimistolla 8-16. Kesäisin lähden mökille jo torstaina ja teen perjantaina vaan pakolliset työt läppärillä laiturin nokassa.

Mun ystävä on kiinteistösihteeri. Aika helpolta työ vaikuttaa, hyvä palkka ja nyt kun on ollut etänä niin tyyliin voi laittaa safkaa ja jalkakylpyjä ns työajalla. Voi pitää lounastauon ja lähteä salille sinä aikana. Kyllä mä vaatemyyjänä (plus vuorotyö) haaveilen tollasesta duunista välillä. Kukaan ei hengitä niskaan, ei tarvii laittautua ja voi tehdä duunia oman rytmin mukaan.

Toimistotöitä on tosiaan monenlaisia. Kyllä minuakin joskus jurppii kun olen niin pitkään tehnyt samaa hommaa, mutta se lienee ihan luonnollista kaikissa ammateissa. Mieluummin kuitenkin täällä kuin ulkohommissa kesähelteillä tai talvipakkasilla.

Olen tehnyt useita tuurauksia huolitsijana. Ihmettelin kyllä joidenkin kollegoiden asennetta vaikkapa venäläisiä autokuskeja kohtaan. Ollaan niin ylimielisiä että. Ikään kuin se p#rseellään istuminen ja papereiden pyörittåminen olisi yhtään tärkeämpi ulkomaankaupassa kuin se fyysinen työ eli niiden konttien kuskaaminen esim.

Olen ollut sihteerinä vanhanaikaiselle johtajalle, joka kirjoitti kaikki käsin ja minun piti kirjoittaa ne puhtaaksi ja muutenkin oli semmoista juoksuttamista ihan kahvinkeittoon asti. Huh huh onneksi pääsi niistä hommista pois. Nyt teen itsenäistä toimistotyötä laskutuksessa ja tykkään tosi paljon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toimistotyössä on yleensä hyvät etenemismahdollisuudet.

Minä aloitin parikymppisenä sihteerinä, mutta olen edennyt siitä reskontranhoitajan, kirjanpitäjän, asiantuntijan ja controllerin kautta talouspäälliköksi. Olen saman ikäinen kuin ap eli 45 ja olisin kyllä jo ajat sitten vaihtanut alaa jos olisi pitänyt jäädä sihteeriksi. Miksi ihmeessä ap olet junnannut koko työurasi paikoillaan?

Minä junnaan mielelläni tässä sihteerin pestissäni, vaikka kysytty on useasti vastuullisempiinkin tehtäviin. En haluaisi vaihtaa mielenrauhaani ja työn joustavuutta siihen, että työasiat pyörii päässä vapaa-ajallakin ja vastuun ja rahan myötä joutuisi luopumaan myös vapaa-ajasta, ainakin jonkin verran. Työ on tosiaan kivaa ja siistiä sisätyötä mukavien ihmisten seurassa, tiedän olevani todella hyvä työssäni ja sillä olen ansainnut työtovereiden kunnioituksen, mikä myös lisää ihmisen hyvinvointia. Kuitenkin voin huoletta sulkea oven perässäni työpäivän päätteeksi ja samantien jättää kaikki työpähkinät mielestä.  Palkka ei toki ole iso, mutta lisineen n. 2300 bruttona, millä pienillä menoilla ja lapsettomana pärjää ihan hyvin. En vaihtaisi tätä mielenrauhaa mihinkään.

Mulla on talouspäällikkönä palkka 5500 brutto ja ei määritelty mitään työaikaa tai -paikkaa. Minäkin olen lapseton ja pienillä kuluilla joten jää paljon sukanvarteen ja sijoituksiin. Työnteon olen suunnitellut lopettavani ehkä kymmenen vuoden päästä 55-vuotiaana, silloin on tarpeeksi rahaa säästössä loppuelämäksi. En ole pahemmin stressannut työssäni, kirjanpitäjät ja sihteerit tekee käytännön työt ja minä kerään vaan tiedot valmiiseen excel-pohjaan.

Mietin kyllä töitä myös vapaa-ajalla, vaikkapa lenkillä ollessani, mutta en koe että se olisi mitenkään pois vapaa-ajastani. Päinvastoin, kun keksin miten jonkun asian voi tehdä yksinkertaisemmin, lisää se vapaa-aikaani. 

Ai keksit jatkuvasti asioita, joita voit tehdä yksinkertaisemmin, vaikka työhösi ei kertomasi mukaan kuulu muu kuin Excelin täyttäminen?

Koko juttusi oli vain leuhkimista siitä, kuinka vähällä tienaat hyvin. Oikeasti tilanne ei varmasti ole tuo, mutta et muualla pysty pätemään kuin anonyymina palstalla. 

Mistä ihmeestä sinulle on tuollainen ajatus tullut? Sinulle on ehkä ollut unelma-ammatti nimenomaan toimistotyö. Meitä on paljon, joille se on ollut kauhistus- Olemme pyrkineet välttämään sitä koko ikämme tai ainakin hankkimaan sellaisen toimistotyön, johon sisältyy paljon muutakin kuin yhdessä konttorissa kököttämistä.