Lue keskustelun säännöt.
Tämä ei ole enää kuntouttavaa työtoimintaa, vaan nöyryyttävää työtoimintaa.
29.11.2014 |
Täällä hyvä kirjoitus:
Eilen näin kirkokylän puistossa tutun joukon miehiä haravoimassa sulavaa lumihyyhmää. Nämä kuntouttavassa työtoiminnassa olevat aktivoitavat työttömät jatkoivat oikullisen marraskuun sään keskeyttämää lehtien haravointia. Välillä näin heidät perinteisessä risusavotassa etsimässä urapolkua takaisin työelämään räntäsateisessa ryteikössä.
Tämä palkatta tehtävä työ näytti ihmisarvoa alentavalta pilkanteolta juuri siksi, että se on palkatonta. Palkallisenahan tällainenkin työ menettelisi, mutta epäilenpä rupeaisiko kunta sitä vakituisilla työntekijöillään edes teettämään. Reilun viikon maassa ollut ohut lumikerros oli vasta ruvennut sulamaan, joten joka haravanvedolla kulkeutui vähintään yhtä paljon sohjoa kuin lehtiä. Tätä tavaraa irtolavalle nostelevat miehet olivat läpimärkiä ja rukkaset olivat varmasti kastuneet jo ensimmäisen työminuutin aikana.
Tämä ei ole enää kuntouttavaa työtoimintaa, vaan nöyryyttävää työtoimintaa. Ihan kuin joku haluaisi näyttää kaikelle kansalle mihin kaikkeen työttömät voidaan alistaa. Heidät passitetaan samanlaisiin liiveihin puettuina keskellä päivää kylän näkyvimmälle paikalle tekemään järjettömältä näyttävää työtä. Veroa maksavat kunnon kansalaiset voivat heidät nähdessään iloita siitä, että nyt on sosiaalipummeille löytynyt järkevää tekemistä sen sijaan että he makaisivat kotisohvilla syrjäytymässä.
Jos nämä miehet olisivat yhdyskuntapalveluun tuomittuja rikollisia, niin heitä ei voitaisi kohdella näin. Enintään kahdeksan kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan tietyin edellytyksin tuomita yhdyskuntapalveluun tekemään yleishyödyllistä työtä. Palvelupaikan järjestäjänä voi olla julkisyhteisö eli valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta tai julkisoikeudellinen yhdistys tai muu voittoa tavoittelematon yhteisö, kuten järjestö, urheiluseura tai säätiö. Järjestäjänä ovat siis samat tahot jotka voivat järjestää kuntouttavaa työtoimintaa.
Rikoksesta tuomittua ei kuitenkaan saa tuomita julkiseen häpeärangaistukseen. Se kiellettiin jo vuonna 1889 asetuksessa rikoslain voimaanpanosta. Asetuksen 4 § sanoo näin:
Siitä päivästä alkaen, jolloin rikoslaki kävi voimaan, on huomioon otettava:
1. että vanhemmassa laissa rangaistukseksi säädettyä rauhattomuutta, suomitsemista, kaularaudan käyttämistä pakkotyössä, julkipanemista häpeämään,rikoksen kuuluttamista kirkossa, muuta häpeärangaistusta ja anteeksianomusta ei enää saa kellekään tuomita, eikä myöskään, jos joku näistä rangaistuksista on rikoksentekijälle tuomittu, sitä täytäntöön panna; sekä myös ettei rikoksentekijän ruumista enää saa määrätä häpeällisesti haudattavaksi hautausmaahan tahi sen ulkopuolelle eikä sellaista määräystä täytäntöön panna;
Nämä miehet eivät olekaan rikollisia, vaan he ovat syyllistyneet vielä pahempaan eli pitkäaikaistyöttömyyteen. He ovat aktivointitoimenpiteiden kohteita, eivät rikollisia. Nykyinen työvoimapolitiikka ei ainoastaan salli julkisia häpeärangaistuksia, vaan näyttää suorastaan kannustavan niihin.
Ei, tällä kertaa en mennyt jututtamaan heitä. Suoraan sanoen en oikein uskaltanut, koska miehet näyttivät sen verran rantusti puhuteltavilta. Ehkä samasta syystä paikalla ei näkynyt myöskään ketään työnohjaajaa tai neuvojaa, joita ilman nämä työttömät eivät virallisen totuuden mukaan osaa tehdä mitään.
Tähänkin asiaan tullaan palaamaan seuraavassa valtuuston kokouksessa, jossa on tarkoitus saada selvitys kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä kunnassamme.
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 12:34"]
"Kunnat maksavat jättisakkoja työttömistä – katso, kuinka hyvin oma kuntasi hoitaa työttömyyttä
KOTIMAA 29.10.2014 7:40
Pauliina Grönholm
HELSINGIN SANOMAT
Suuret kaupungin maksavat jättisakkoja pitkäaikaistyöttömistä sen sijaan että aktivoisivat työttömiä tukitoimin. Esimerkiksi Helsingin kaupunki maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja viime vuonna 26,4 miljoonaa euroa, Tampere liki 18 miljoonaa ja Turku 12,7 miljoonaa, Oulu kymmenen ja Vantaa 9,7 miljoona euroa.
Kunnat joutuvat maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta, jos ne eivät aktivoi työtöntä 500 päivän kuluessa. Viime vuonna kunnat maksoivat tällaisia niin sanottuja Kela-sakkoja yhteensä yli 215 miljoonaa euroa. Työttömien määrään suhteutettuna summa kuvaa sitä, kuinka hyvin kunta on onnistunut estämään työttömyyden.
HS:n selvityksen mukaan suurista kaupungeista eniten työmarkkinatukea työtöntä kohden maksaa Tampere, joka maksoi viime vuonna työmarkkinatukimaksua 966 euroa työtöntä kohden. Tampereen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen myöntää, että summa on iso. "Emme ole halunneet katsoa pelkkiä maksuja ja tempputyöllistää työttömiä pois tilastoista, vaan me olemme halunneet löytää työttömille aidon polun työelämään", Parviainen perustelee.
Tampereelta on Parviaisen mukaan viime vuosien rakennemuutoksen myötä hävinnyt paljon työpaikkoja. Työttömyyden kasvu on kuitenkin taittunut. Tämän vuoden talousarvioon Tampere laittoi viiden miljoonan euron työllistämispaketin. Se auttaa noin tuhatta työtöntä.
"On selvää, että kustannukset ovat käymässä suuriksi, joten maksuja on saatava pienemmiksi. Työllistämistoimien vaikuttavuus ei kuitenkaan saisi kärsiä." Monet pienet kunnat ovat HS:n selvityksen mukaan saaneet työmarkkinatukensa pienenemään suuria kaupunkeja paremmin. Esimerkiksi Keski-Suomessa sijaitseva noin 1 760 asukkaan Kinnulan kunta maksoi viime vuonna työmarkkinatuesta vain 116 euroa työtöntä kohden.
Kunnan koko ei kuitenkaan selitä kaikkea. HS:n selvityksessä isoimpia maksuja, yli tuhat euroa työtöntä kohden, maksavat pienet kunnat Lapinjärvi, Luumäki, Hailuoto ja Polvijärvi.
Kinnula teki vuonna 2006 päätöksen, että työllistämiseen satsataan. Kunta työllisti 40–60 henkeä vuosittain, aktiivisimpina vuonna noin sata henkeä. Harva kuitenkaan sai töitä muulta kuin kunnasta. "Se tuli lopulta myös melko kalliiksi", Kinnulan kunnan sivistystoimenpäällikkö Marja Lehtonen myöntää. Nyt Kinnula tekee yhteistyötä naapurikuntien Viitasaaren ja Pihtiputaan kanssa.
Vanhempi hallitussihteeri Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että vaikka kunnan elinkeinorakenteella on vaikutusta työttömyyslukuihin, ratkaisevampaa on, millaiset toimintatavat kunnat ovat valinneet työllisyyden hoidossa. Korhonen muistuttaa, että pitkään työttömänä olleet voivat tarvita myös muita palveluita, kuten terveys- tai sosiaalipalveluja.
"Lukujen perusteella voi näyttää siltä, että mitään ei tehtäisi vaikka tosiasiassa tehdään paljonkin. Esimerkiksi panostus sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoamiseen pitkään työttömänä olleille ei välttämättä näy kuntien rahoitusosuuksissa heti, mutta pidemmällä aikavälillä sillä on merkitystä", Korhonen hän sanoo.
Työttömyysturvalakiin on työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden alusta. Se nostaisi kunnan osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä.
Jatkossa kunnat maksaisivat puolet vähintään 300 päivää ja 70 prosenttia vähintään 1 000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta.
Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä."
[/quote]
Sanoilla luodaan todellisuutta ja annetaan ihmisille vääriä käsityksiä. Yksi ihan viralliseen kielenkäyttöön pesiytynyt inhokkisanani on sakkomaksu, jota käytetään puhuttaessa kunnan osuudesta työmarkkinatukeen.
Sakko on rikosoikeudellinen sanktio eikä sillä ole mitään tekemistä kunnan työmarkkinatukiosuuden kanssa. Tällä hetkellä kunta maksaa puolet yli 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatuesta ja toisen puolen maksaa valtio. Kunta voi vapautua maksuvelvollisuudestaan järjestämällä työttömille aktivointitoimia eli käytännössä kuntouttavaa työtoimintaa. Jos kunta ei toimintaa järjestä, niin se maksaa ihan normaalisti lain mukaan puolet tuesta.
Tätä lakiin perustuvaa maksuosuutta kutsutaan täysin virheellisesti ja ilmeisen tarkoitushakuisesti kunnan sakkomaksuksi. Asiaa tuntematon näkee mielessään jonkin epämääräisen rikoksen, johon kunta on syyllistynyt ja josta se saa rangaistuksen.
Kunta voi siis vapautua maksuosuudestaan järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa eli sijoittamalla työttömät puuhastelemaan jotain toisarvoista tai tavallisimmin tekemään jotain raskasta työtä. Palkkaa tälle työvoimalle ei makseta, koska he eivät ole työntekijöitä. Heitä sanotaan asiakkaiksi.
Maksuosuudesta vapautumisen lisäksi kunta saa valtiolta selvää rahaa 10,09 euroa/päivä/kuntouttavassa työtoiminnassa oleva asiakas. Kunnan siis kannattaa kerätä pitäaikaistyöttömät vaikka lyömään korttia taukotupaan, kunhan se muistetaan nimetä kuntouttavaksi työtoiminnaksi.
Ensi vuoden alusta tätä kunnan velvoitetta laajennetaan. Kunta joutuu maksamaan puolet jo 300 päivää työttämänä olleiden ja 70 % yli 1 000 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta. Tämä tietää kunnille hirmuista lisälaskua, mutta edelleen kunta voi vapautua maksuosuudestaan järjestämällä kuntouttavaa työtoimintaa ja kunnalle maksetaan 10,09 euroa/päivä/kuntoutettava.
Valtiovalta siis painostaa kuntia taloudellisesti tähän näennäistyöllistämiseen. Vastuu toiminnan järjestämisestä lykätään kunnille, valtion menot pienenevät ja työttömyystilastot kaunistuvat. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevat eivät tilastoissa näy työttöminä, vaan aktivointitoimenpiteiden kohteina.
Kunnat tämän touhun kanssa ovat liemessä. Pitäisi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, mutta mitään järkevää tekemistä on vaikea keksiä. Ainahan tietysti tekemistä palkattomalle työvoimalle löytyy, mutta lain mukaan toiminnalla ei saisi korvata mitään työ- tai virkasuhteessa tehtävää työtä.
Tästä ei tietenkään ole koskaan piitattu eikä tulla piittaamaan. Työttömät tekevät ihan yleisesti sellaisia töitä, joista ennen kuntouttavan työtoiminnan keksimistä maksettiin TES:n mukaista palkkaa. Jostain syystä tämä ei tunnu huolestuttavan vaikkapa ay-liikettä, joka sentään vielä lakia säädäettäessä vastusti ajatusta palkattomasta työvoimasta.
Nyt tämä palkaton työ on edennyt jo niin pitkälle, että sitä tuskin kukaan voi enää pysäyttää. Kunnat perustavat omia työpajoja tai ostavat kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen yhdistyksiltä ja säätiöiltä. Näistä viisaimmat perustavat omia yrityksiä tai ottavat hoitaakseen alihankintatehtäviä muilta yrityksiltä. Näihin töihin ne ohjaavat nille lahjoitetun ilmaistyövoiman ja kunta vielä poikkeuksetta antaa työvoiman lisäksi myös valtiolta saamansa 10,09 euron korvauksen tälle työtoiminnan järjestäjälle.
Tien päätä ei näy. Kohta ei kukaan järjissään oleva maksa kenellekään palkkaa, koska ilmaista työvoimaa on runsaasti saatavilla. Oikeastaan kuntienkaan ei kannattaisi maksaa kenellekään palkkaa. Työttöminä alkaa olla niin paljon eri alojen korkeastikin koulutettuja ammattilaisia, että kuntaa voitaisiin pyörittää melkeinpä kuntouttavan työtoiminnan voimin.
Miettikää tätä te, jotka kuvittelette oman työpaikkanne olevan turvattu maailman tappiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 13:17"]
Niinpä. Kuntouttava työtoiminta edellyttää aktivointisuunnitelman tekoa.
[/quote]
Vapaaehtoisesti vai pakolla?
Posted on 07. lokakuu 2014
Vähän väliä meille kerrotaan, että kuntouttava työtoiminta ei ole palkatonta orjatyötä, vaan erinomainen keino parantaa syrjäytymisvaarassa olevien työelämävalmiuksia. Kuntouttavan työtoiminnan avulla he saavat uutta potkua elämäänsä ja heille aukeaa ihan uusi ura työmarkkinoilla. Lisäksi julistetaan kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen olevan täysin vapaaehtoista. Ketään siihen ei pakoteta, vaan asioista sovitaan yksissä tuumin TE-toimiston, kunnan ja työttömän kesken.
Jonkin verran asiaa tuntevien puheissa vilahtelevat sanat aktivointisuunnitelma jatyöllistymissuunnitelma antamassa sellaisen kuvan, että puhuja olisi selvillä asioista.
Mitenkäs tämän terminologian ja täydellisen vapaaehtoisuuden kanssa oikein on? Katsotaanpa lakikirjasta.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n mukaan kuntouttava työtoiminta koskee työtöntä, joka on saanut työmarkkinatukea 500 päivää tai ansioidonnaisen kauden jälkeen 180 päivää tai jonka pääasiallinen elatus on muodostunut toimeentulotuesta viimeiset 12 kuukautta. Tämä koskee 25 vuotta täyttäneitä, nuoremmilla määräajat ovat lyhemmät.
Lain 5 §:n mukaan näiden määräaikojen täyttyessä on työttömälle laadittavaaktivointisuunnitelma. Kuntoutuksen tarvetta siis ei tarvitse olla, vaan pelkkä työttömyys riittää. Lain 8 §:n 4 momentin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeessa olevaa ei edes saa määrätä kuntouttavaan työtoimintaan, vaan hänet on ohjattava tarvitsemiensa palvelujen pariin.
Lain 5 §:n mukaan aktivointisuunnitelman laatimisen edellytys on, että työttömälle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:n mukainentyöllistymissuunnitelma. Se on laadittu jokaiselle työnhakijalle jo ensimmäisen ilmoittautumisen yhteydessä ja se päivitetään jokaisen ilmoittautumisen yhteydessä. Jos työnhakija ei ole tarkkana, niin sinne ilmestyy jossain vaiheessa ihan varmasti kuntouttava työtoiminta yhtenä vaihtoehtona.
Palataanpa aktivointisuunitelmaan, josta kuntouttava työtoiminta siis aina alkaa. Lain 8 §:n 3 momentin mukaan TE-toimisto yksin arvioi aktivointisuunnitelmaa laadittaessa mahdollisuudet tarjota työnhakijalle työtä seuraavan kolmen kuukauden aikana. Jos työtä ei todennäköisesti pystytä tarjoamaan, niin suunnitelmaan on pakko ottaa kuntouttava työtoiminta.
Työllistymissuunnitelmaan on siis suunnilleen kysymättä merkitty kuntouttava työtoiminta. Kun työttömyys on jatkunut riittävän kauan, laaditaan aktivointisuunnitelma. Jos ja kun työtä ei voida lähiaikoina tarjota, niin kuntouttava työtoiminta on pakko ottaa aktivointisuunnitelmaan. Missä kohtaa tässä tulee kuvaan se mainostettu täydellinen vapaaehtoisuus?
Vastaus on, että ei missään. Jos työnhakija haluaa kokeilla sitä omaa vapaata tahtoaan, niin yrittäköönpä kieltäytyä kuntouttavasta työtoiminnasta. Se tietää työmarkkinatuen menetystä ja joutumista toimeentulotuelle. Sitä alennetaan 20 % kieltäytymisen takia ja jos kieltäytyminen toistuu, niin alennus on 40 %.
Puheet täydellisestä vapaaehtoisuudesta ovat hölynpölyä ja kertovat siitä, että puhuja ei tunne lakia. Tai sitten siitä, että halutaan maalata todellisuutta ruusuisempi kuva.
Minä olin "kuntouttavassa" työtoiminnassa. Sain 30e kuussa. Harmi, että bussikortti maksoi 45 euroa. 15 euroa siitä, että pääsee kasaamaan parvekelaseja. 15 euroa on minulle iso raha.
Kirjoitus maaliskuulta:
Työttömät siis halutaan tekemään töitä etuuksiensa vastineeksi, koska valtion ja yhteiskunnan taloustilannekin niin vaatii.
Hyvin nopeasti selviää kuitenkin, että osallistava sosiaaliturva ei vähennä työttömistä aiheutuvia kustannuksia. Se lisää niitä.
Osallistuvalle maksetaan nykyinen työttömyysetuus eli ansiosidonnainen päiväraha, peruspäiväraha, työmarkkinatuki tai toimeentulotuki. Sen lisäksi hän saa korotettua työttömyysetuutta 4,78 euroa päivässä ja kulukorvausta 9 euroa päivässä. Lisäksi valtio maksaa toimintaa järjestävälle kunnalle korvausta 10,09 euroa/henkilö/päivä.
Vastineeksi saadaan järkeväksi ja kannustavaksi miellettävää, yhteiskuntaa hyödyttävää tekemistä, jolla kuitenkaan ei missään tapauksessa saa korvata mitään palkkatyötä. Kukaan ei vielä toistaiseksi ole onnistunut kertomaan mitä mahtaisi olla hyödyllinen työ, joka ei ole työtä ja jolla ei korvata palkkatyötä.
Tarjottu palkaton osallistuminen on otettava vastaan työttömyysetuuden menettämisen tai toimeentulotuen alentamisen uhalla työssäkäyntialueelta. Työryhmä toteaa itsekin, että 40 % alennetulla toimeentulotuella on täysin mahdotonta tulla toimeen. Juuri siksi kai osallistavaa sosiaaliturvaa pidetäänkin niin tavattoman tehokkaana. Kyllä osallistuvat, koska muuten tapetaan nälkään.
Näin sujuvasti etenee siis orjuuden laillistaminen. Vakituisessa työsuhteessa toistaiseksi oleva hurraava veronmaksaja olkoon onnellinen niin kauan kuin voi. On itsestään selvää, että nämä orjatyöllistetyt tulevat korvaamaan palkkatyövoimaa. Jo nyt esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia rikotaan surutta ja sillä korvataan palkkatyötä. Uuden esimerkin voin kertoa taas vaikkapa kotikunnastani. Ikäosaamiskeskus muuttaa suurempiin tiloihin, joita parasta aikaa remontoidaan kuntouttavana työtoimintana.
Koettakaahan nyt herätä ennen kuin huomaatte olevanne asettelemassa pyöreitä kiviä polun reunalle tai tekevänne entistä työtänne palkatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä epäkohta ei ole niinkään se, että työttömiä pakotetaan muutamaksi tunniksi päivässä töihin, vaan se, että noissa töissä ei ole ulkopuolelta katsottuna mitään järkeä. Eri asia silloin, jos henkilöllä on vaikkapa alkoholiongelma, niin se nollataso voi olla se, että hänet saadaan noudattamaan sovittuja kellonaikoja jne. (Toisaalta päihdeongelmaisia ja muilla tavoilla sairaita ei varmaankaan kannata laittaa samaan työpaikkaan.)
Mutta jos henkilöllä ei ole mitään muita ongelmia kuin työn puute? Jos häntä johonkin ollaan pakottamassa, niin miksei pakoteta sellaiseen toimintaan, joka voisi johtaa palkkatyöhön?
Olen itse miettinyt, että mitä tapahtuisi, jos te-toimistojen ja heidän ostamiensa kurssien pitäjät korvattaisiin isoissa yrityksissä tuoretta työkokemusta hankkineilla rekrytoijilla ja henkilöstöalan ihmisillä? Löytyisikö silloin sellaisia neuvoja työnhakuun, että niitä ei kuka tahansa kykene googlella itsekin löytämään? Ja sellaisia ideoita koulutuksista ja työvoiman tarpeesta, jota ei virastossa koko elämänsä työskennelyt näe?
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 13:33"]
Mistä se kirjoittaja tiesi, että ne on kuntouttavassa työtoiminnassa, kun ei mennyt niiltä kysymään eikä ketään valvojaa ollut paikalla? Ehkä ne oli oikeasti kaupungin työntekijöitä tai työllistettyjä, jotka oikeasti saa siitä palkan?
[/quote]
- Tammikuussa tulee kuntouttavaa työtoimintaa täyteen neljä vuotta yhteen putkeen. Yhden jakson loputtua sysätään uusi paperi allekirjoitettavaksi ja homma jatkuu. Tässä ajassa olisin ennättänyt lusia vaikka miestaposta annetun tuomion ja päässyt pois linnasta, mutta tälle elinkautiselle ei näy loppua.
- Aina luvataan palkkatuettua työtä, mutta tähän päivään mennessä sitä ei ole annettu. Yksi kaveri sitä sai kolmeksi kuukaudeksi. Sen jälkeen se tuli takaisin kuntouttavaan työtoimintaan tekemään samaa työtä. Ja kaikki nämä työt tehdään aina vaikeimman mukaan. Meille ei anneta edes lehtipuhaltimia, vaikka onhan kunnalla niitä. Ne ovat palkkaa saaville tarkoitettuja. Kaikkia töitä olen tehnyt tiilitalojen käsipelillä purkamisesta alkaen ja aina sama homma. Tehdäään miten vain vaikeimmaksi tulee.
Tällaista kuulin eilen suoraan haravan varresta. Näin keskellä kirkonkylää kahdeksan miestä haravoimassa lehtiä ja menin jututtamaan, kun kaikki olivat naamatuttuja ja muutaman tunsin paremminkin.
Virallisen totuuden mukaan nämäkin miehet ovat niitä, jotka suorastaan tippa silmässä tulevat raapimaan kunnan työvalmentajan ovea ja anovat pääsyä mukaan työtoimintaan. Muillekin kunnan päättäjille tekisi hyvää käydä kysymässä niitä todellisia tuntoja. Sieltä saisi pohjaa kriittiselle arvokeskustelullle, jota viime viikon sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistan mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta kunnassa käydään.
Minä tiedän olevani yksi niistä kriittisistä arvokeskustelijoista. On meitä onneksi muitakin ja kriittisten määrä lisääntyy tiedon lisääntymisen mukana.
Näissä miesten tunnoissa kiteytyvät kaksi keskeistä kuntouttavan työtoiminnan ongelmaa. Ne ovat korvaavan työn kiellon rikkominen ja piittaamattomuus toiminnan tarkoituksena olevasta palkkatyöhön pääsystä. Terveet kuntoutettavat ovat ilmaista työvoimaa, jonka eteen ei halutakaan käydä vaikkapa palkkatuen hakemiseen tarvittavaa paperisotaa.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 1 §:n mukaan toiminnan tarkoitus on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla.
Lähes neljä vuotta raskaita ulkotöitä tehneen rivakan miehen edellytyksistä tehdä samoja töitä palkkaa vastaan ei ainakaan minulla ole mitään epäilystä. Virallisen totuuden mukaan hän tarvitsee kuntouttavaa työtoimintaa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Lain 14 §:n mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Mitä muuta kuin juuri työsuhteessa tehtävän työn korvaamista on vaikkapa kunnan viheralueiden haravointi? Jonkun kunnan teknisen puolen työntekijän se olisi joka tapauksessa tehtävä. Hän tosin tekisi sen nopeasti koneella, mutta hänet ja kone korvataan haravoivalla palkattomien joukolla.
En minä hirveästi halua syyllistää työvalmentajaa ja kunnan teknistä johtajaa. He ovat mahdottomassa tilanteessa yrittäessään soveltaa lakia, jota ei oikeastaan voi soveltaa rikkomatta sitä. Ei ole olemassakaan sellaista järkevää työtä, joka ilmaisen työvoiman puutteessa voitaisiin jättää hoitamatta. Tästä päästään taas siihen ehdotukseeni hippasilla oloon.
Kaikki kunnan pitäaikaistyöttömät pitäisi koota kerran viikossa neljäksi tunniksi hippasille ja nimetä se kuntouttavaksi työtoiminnaksi. Uutisten kuvausryhmä voisi tulla todistamaan miten lakia noudatetaan pilkuntarkasti ja säästetään kunnan osuus työmarkkinatuesta.
Tätä kriittistä arvokeskustelua tullaan jatkamaan seuraavassa valtuuston kokouksessa, jossa esityslistan ulkopuolella keskustellaan kuntouttavasta työtoiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 16:17"]
Mun mielestä epäkohta ei ole niinkään se, että työttömiä pakotetaan muutamaksi tunniksi päivässä töihin, vaan se, että noissa töissä ei ole ulkopuolelta katsottuna mitään järkeä.
[/quote]
Hannula ei ole ymmärtänyt sellaista yksikertaista asiaa, että työtä tekevä työtön ei ole työtön, vaan hän tekee työtä. Siksi hänelle pitäisi maksaa siitä työstä myös palkkaa eikä suinkaan työttömyyskorvausta.
Työ on sellaista toimintaa, josta maksetaan TES:n mukaista palkkaa. Työttömyysetuus on sitä rahaa, jolla työtön pidetään hengissä sen aikaa, että hän löytää sitä työtä. Puurot ja vellit ovat pahemman kerran sekaisin, kun ruvetaan puhumaan työnteosta työttömyysetuutta vastaan.
Juuri Hannulan kaltaiset ovat aloittaneet tämä merkillisen keskustelun, jota ei sivistys- ja oikeusvaltiossa luulisi tarvitsevan edes käydä. Eri asia on vaikkapa Pohjois-Korea, jossa työleirit ovat ihanteellisa paikkoja työskennellä oikean ideologian puolesta raittiissa ulkoilmassa. Ahkeruus on hyve ja työnteko itseisarvo, mutta palkasta ei saa puhua mitään.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 12:22"]
Blogi varmaan kertoo minkä alan ammattilaisia nuo lehtien haravoijat olivat? Varmaan sen kirjoittaja kävi kysymässä tyypeiltä heidän todelliset ammattina.
[/quote]
Saku vastaa blogissaan näin:
"Juttuun liittämistäni linkeistä käy ilmi, että kyseessä olivat täsmälleen samat miehet, jotka tunnen entuudestaan. Heidän joukossaan en ole koskaan nähnyt yhtään palkallista ”ottamassa vastuuta” saati sitten mitään ”omavalmentajaa”. He tekevät töitä ihan omana joukkonaan.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta lähtee siitä, että kuntouttavaan määrätään pelkästään kuluneen työttömyysajan perusteella. Laki ei tunne mitään tarpeellisuusharkintaa."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toissapäivänä kirjoitin Huittisten kaupungin hinnastosta, jonka mukaisesti kaupunki laskuttaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien palkattominen työntekijöiden yksityisille ja yrityksille tekemästä työstä. Tänään Ylen uutiset kertoi, että hinnasto katosi kaupungin sivuilta. Perusturvajohtajan mukaan tämä ”pienimuotoinen toiminta” on vedetty tilapäisesti pois.
Kaupungin sivulta palvelu on tosiaan kadonnut, mutta suorana linkkinä hinnasto näkyy ainakin toistaiseksi olevan paikoillaan.
Huittinen ei suinkaan ole ainoa palkatta työtä tekevien työpanosta myyvä kunta. Tämä kaupanteko on paljon tavallisempaa kuin osaatte kuvitellakaan. Suunnilleen jokainen kuntouttavaa työtoimintaa varten työpajan perustanut kunta tekee täsmälleen samaa. Kysykää vaikka oman kuntanne työpajasta kuinka paljon maksaa työntekijä leikkaamaan ruohoa, kolaamaan lumet tai pilkkomaan polttopuita.
Tornion Tyovoimalasaatiö on Tornion kaupungin perustama säätiö, jonka toiminta-ajatus on sitä tavallista liirumlaarumia. Työvoimalasäätiö kertoo tarjoavansa asiakaryhmilleen eli pitkäaikaistyöttömille, työttömille nuorille, kouluttamattomille ja muille vaikeasti työllistettäville erilaisia työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja, kuten kuntouttavia ja valmentavia palveluja, työtoimintaa, työ- ja toimintakyvyn arvioita, työnhakuvalmennusta, atk-opetusta ja ryhmäpalveluja.
Tosiasiassa se kauppaa ilman palkkaa työskenteleviä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia lumi- ja pihatöihin, pilkkomaan polttopuita ja toimimaan avustajina. Hinnasto on sen verran edullinen, että kenenkään elinkeinonharjoittajan ei kannata kilpailla tämän säätiön kanssa.
Koska nämä hinnastot näköjään katoavat kovin herkästi netistä, niin laitetaanpa kuva:
Tätä tekevät suunnilleen kaikki kunnat, joihin on perustettu työpaja kuntouttavaa työtoimintaa varten. Sanon tätä toimintaa ihan tarkoituksella orjakaupaksi, koska työntekijä ei saa palkkaa, hän joutuu tekemään sitä taloudellisen sanktion eli tuen menettämisen uhalla ja rahat menevät työpanoksen myyjälle.
Se orjakauppias tietenkin puhuu sosiaalisesta työllistämisestä, joka on pelkästään hyväksi ja parantaa orjien toimintakykyä Siis näin.
Kuntien oma toiminta suoraan tai säätiön kautta on vain jäävuoren huippu. Samaa tekevät erilaiset yleishyödylliset yhteisöt, jotka saavat toiminnalleen julkista tukea ja rahoitusta vaikkapa RAY:ltä. Tästä esimerkkinä olkoon Kuntoutussaatiö. Sen työpajoissa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tekevät pussitus-, pakkaus- ja postitustyötä. Rahat näistä alihankintana tehdyistä rutiinitehtävistä kerää säätiö.
Viisaimmat yritykset ovat keksineet perustaa säätiöitä tai yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden tehtävänä on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa vaikeasti työllistyville pitäaikaistyöttömille. Tätä kuntoutuspalvelua ne myyvät kunnille, jotka tarttuvat hanakasti tilaisuuteen vapautua kunnan osuudesta työmarkkinatukeen. Kuntoutusta järjestävä yhteisö tai säätiö ohjaa sitten palkattomat työntekijät suoraan pääyrityksen liukuhihnalle.
Näin yritys saa palkattomia työntekijöitä, jotka pitää hengissä Kela. Lisäksi kunta siirtää valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä suoraan tälle kuntoutuksen järjestäjälle.
Vaikea on kenenkään kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia, vaan jolle peräti maksetaan jokaisesta työntekijästään 10,09 euroa päivässä. Saa nähdä milloin joku älähtää laissa kielletystä kilpailun vääristämisestä. Vai käykö niin kuin epäilen, että kohta palkattomia työntekijöitä annetaan taspuolisuuden nimissä suoraan kaikille yrityksille?
Toivottavasti Ajankohtainen kakkonen tekee tästä aiheesta jatkoa ansiokkaasti toteutetulle aiemmalle jutulleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siis noita hinnastoja on todellakin, varmasti yhdessä ja toisessakin työttömien pajassa. Itsekin voisin ottaa valokuvan yhdestä hinnastosta. Joka on suoraan pajan seinällä aivan kaikkien luettavissa. Tai ollut viimeksi kun kuukausi sitten kävin. Ja yleensä se lista sieltä on aina löytynyt.
Siinä hinnastossa on mainittu työtunnin hinta per työtön. Niin ja varmaan turha mainita kenen taskuun rahat menee. Sen tietty voi mainita, että ei ainakaan työttömän, joka työn tekee.
Voisiko tehdä sellaisen tempun, että jokainen ottaisi kännykän kameralla kuvan moisesta listasta ja lataisi internettiin kyseisen lapun, jos se vaikka avartaisi joidenkin tyyppien näkökantaa asiasta. Sitten täytyisi vain saada kuvat nippuun yhteiseen paikkaan.
Joku voisi moisen hauskuuden oman blogiinsa tehdä, koska en näe mitään laitonta asiassa, koska lista on julkisesti nähtävissä monissa työpajoissa. Ja pajoihin voi kuka vaan mennä käymään joko työtä tekemään työttömänä tai sitten mennä teetättään töitä työttömille hinnaston mukaan.
Voitaisi siis ajatella, että mehän vain edistetään näin työttömien ”hyvinvointia” mainostamalla hinnastoja, joista työttömät ei hyödy rahallisesti mitenkään…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 16:17"]Mun mielestä epäkohta ei ole niinkään se, että työttömiä pakotetaan muutamaksi tunniksi päivässä töihin, vaan se, että noissa töissä ei ole ulkopuolelta katsottuna mitään järkeä. Eri asia silloin, jos henkilöllä on vaikkapa alkoholiongelma, niin se nollataso voi olla se, että hänet saadaan noudattamaan sovittuja kellonaikoja jne. (Toisaalta päihdeongelmaisia ja muilla tavoilla sairaita ei varmaankaan kannata laittaa samaan työpaikkaan.)
Mutta jos henkilöllä ei ole mitään muita ongelmia kuin työn puute? Jos häntä johonkin ollaan pakottamassa, niin miksei pakoteta sellaiseen toimintaan, joka voisi johtaa palkkatyöhön?
Olen itse miettinyt, että mitä tapahtuisi, jos te-toimistojen ja heidän ostamiensa kurssien pitäjät korvattaisiin isoissa yrityksissä tuoretta työkokemusta hankkineilla rekrytoijilla ja henkilöstöalan ihmisillä? Löytyisikö silloin sellaisia neuvoja työnhakuun, että niitä ei kuka tahansa kykene googlella itsekin löytämään? Ja sellaisia ideoita koulutuksista ja työvoiman tarpeesta, jota ei virastossa koko elämänsä työskennelyt näe?
[/quote]
Ihan tiedoksi, että te-toimistoissa on paljonkin entisiä rekrytoijia ja henkilöstöalan ammattilaisia töissä.
Voi taivas. Kuntouttavaan työtoimintaan ei joudu jos ainoa ongelma on työn puute.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 16:39"]
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 12:22"]
Blogi varmaan kertoo minkä alan ammattilaisia nuo lehtien haravoijat olivat? Varmaan sen kirjoittaja kävi kysymässä tyypeiltä heidän todelliset ammattina.
[/quote]
Saku vastaa blogissaan näin:
"Juttuun liittämistäni linkeistä käy ilmi, että kyseessä olivat täsmälleen samat miehet, jotka tunnen entuudestaan. Heidän joukossaan en ole koskaan nähnyt yhtään palkallista ”ottamassa vastuuta” saati sitten mitään ”omavalmentajaa”. He tekevät töitä ihan omana joukkonaan.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta lähtee siitä, että kuntouttavaan määrätään pelkästään kuluneen työttömyysajan perusteella. Laki ei tunne mitään tarpeellisuusharkintaa."
[/quote]
Niin siis mitkä ne miesten ammatit olivat?
Onko tämä blogisti jonain eduskuntavaaliehdokkaana vai miksi tunkee monia avauksia palstalle?
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 19:16"]
Voi taivas. Kuntouttavaan työtoimintaan ei joudu jos ainoa ongelma on työn puute.
[/quote]
Väärin! Kuntouttavaan joutuu, kun ainoa ongelma on työn puute!
Lue tästä: http://sakutimonen.com/tag/kuntouttava-tyotoiminta/
Juuri tässä piilee koko kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ristiriita. Se on nimetty väärin. Sisällön puolesta lain nimi pitäisi olla Laki palkattomasta pakkotyövelvollisuudesta. Näin siksi, että laissa ei otsikkoa lukuunottamatta puhuta kuntouttamisesta mitään.
Kuntouttava työtoiminta määritellään lain 2 §:n 2-kohdassa näin:
Tässä laissa tarkoitetaan kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.
Siinä kaikki. Kun katsotaan keitä laki koskee, niin huomataan ainoaksi kuntoutuksen perusteeksi työttömyys. Kohderyhmät määritellään lain 3 §:ssä. Lyhyyden vuoksi otan mukaan vain 25 vuotta täyttäneitä koskevan lainkohdan. Alle 25-vuotiailla kriteerit ovat muuuten samat, mutta työttömyysajat lyhyemmät.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle[...]
1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;
2) joka on työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka
3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
Missä kohtaa tässä mainitaan kuntouttamisen tarve? Vastaus on, että ei missään. Siitä ei puhuta koko laissa 2 §:n 2-kohdan jälkeen. Puhutaan vain työttömyyden kestosta ja se onkin ainoa peruste, jolla työttömiä määrätään tähän niin sanottuun kuntoutukseen.
Laki jopa kieltää vajaakuntoisten määräämisen kuntouttavaan työtoimintaan. Lain 8 §:n 4 momentti sanoo näin:
Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan. Terveydenhuollon palvelujen tarvetta arvioitaessa asiantuntijana toimii kunnan terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri.
Olen ennenkin sanonut, että lain mukaan vain priima kelpaa kuntoutettavaksi. Lain pykälät lyövät toisiaan ympäri korvia ja lakia on mahdotonta noudattaa rikkomatta sitä.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 19:23"]
Onko tämä blogisti jonain eduskuntavaaliehdokkaana vai miksi tunkee monia avauksia palstalle?
[/quote]
Sivullinen lukija tunkee näitä palstalle, sillä hänen mielestään kirjoitukset on hyviä ja kantaaottavia!
[quote author="Vierailija" time="29.11.2014 klo 13:00"]
Kuntouttavaan työhön ei työnnetä todellakaan kaikkia työttömiä, siinä on ihan erillinen ryhmä työkkärissä joka päättää ketkä sinne pääsevät, siinä ryhmässä on edustaja tietysti työkkäristä, mutta myös mm. sossusta ja myös työtön itse osallistuu oman työllistämissuunnitelmansa tekemiseen, näistä kuntouttavista töistä voi kieltäytyä jo siinä suunnitelmavaiheessa.
[/quote]
Juuri tässä piilee koko kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ristiriita. Se on nimetty väärin. Sisällön puolesta lain nimi pitäisi olla Laki palkattomasta pakkotyövelvollisuudesta. Näin siksi, että laissa ei otsikkoa lukuunottamatta puhuta kuntouttamisesta mitään.
Kuntouttava työtoiminta määritellään lain 2 §:n 2-kohdassa näin:
Tässä laissa tarkoitetaan kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.
Siinä kaikki. Kun katsotaan keitä laki koskee, niin huomataan ainoaksi kuntoutuksen perusteeksi työttömyys.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle[...]
1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;
2) joka on työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka
3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
Missä kohtaa tässä mainitaan kuntouttamisen tarve? Vastaus on, että ei missään. Siitä ei puhuta koko laissa 2 §:n 2-kohdan jälkeen. Puhutaan vain työttömyyden kestosta ja se onkin ainoa peruste, jolla työttömiä määrätään tähän niin sanottuun kuntoutukseen.
Laki jopa kieltää vajaakuntoisten määräämisen kuntouttavaan työtoimintaan.