Pidättekö ystäväänne huonompana ihmisen, jos hän on salasuhteessa varattuun mieheen/naiseen?
Jos ystävänne on itse sinkku, eikä hänellä ole muita kumppaneita kuin tuo yksi varattu mies/nainen.
Kommentit (73)
En. Pidän sitä varattua miestä/naista huonona.
En tuomitse ystäviäni oikeastaan mistään.
En pidä itseäni niin täydellisenä, jotta voisin luokitella tai tuomita toisia.
No ei tuollainen toiminta nyt ainakaan kenenkään arvostusta nosta.
Vika on varatussa henkilössä. Varatun kanssa oleva ei ole vastuussa.
Se varattu mies/nainen sen synnin tekee pettäessään, ei se sinkku ystävä. Eli en tietenkään pidä huonompana.
Jos pyytää anteeksi syntejään päivän päätteeksi niin se on ihan ok.
Olisinpa aika surkea "ystävä", jos kuvittelisin itseni toista paremmaksi.
En tuomitse, mutta voisin kertoa, ettei tuollainen yleensä pääty hyvin kenenkään kannalta.
Pidän.
Parisuhteessa oleviin sekaantuminen on kuvottavaa.
En huonompana, mutta sillä tavoin luonteeltaan heikkona ja epäluotettavana koska kykenee moiseen, etten enää uskoutuisi hänelle luottamuksellisissa asioissa.
Kyllä voi päättyä ihan hyvin. Mulla ollut useampi varattu mies fb:nä ja kun oon lopettanut suhteen kyllästyttyäni, eivät jää roikkumaan perässä niin kuin sinkut joskus. Siinä mielessä jopa turvallisempia panokavereita. Lisäksi varatut yleensä käyttävät kumia vastaan napisematta.
Vanhemmiten on tullut sellainen enenevä kaipuu hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, etten halua olla missään tekemisissä pahuuden tai petkuttamisen kanssa jos vain voi valita.
En haluaisi olla hänen ystävänsä mikäli salasuhteilee. Se on samaa kuin sylkäisi aitoa rakkautta kasvoihin.
Vierailija kirjoitti:
Jos pyytää anteeksi syntejään päivän päätteeksi niin se on ihan ok.
hahahahhahahaha
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten on tullut sellainen enenevä kaipuu hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, etten halua olla missään tekemisissä pahuuden tai petkuttamisen kanssa jos vain voi valita.
En haluaisi olla hänen ystävänsä mikäli salasuhteilee. Se on samaa kuin sylkäisi aitoa rakkautta kasvoihin.
Mulle taas vanhemmiten on käynyt aivan päinvastoin. Olen nyt hieman päälle nelikymppinen. Aiemmin rummutin aina yksiavioisuutta, ei tullut mieleenkään pettää millään tavoin. Olin 15 vuotta naimisissa, kunnes mies piti salasuhdetta ja jäi kiinni.
Siinäpä karisi kaikki. En välitä enää mistään. En ajattele mustavalkoisesti. Mulle on ihan se ja sama mitä muut tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmiten on tullut sellainen enenevä kaipuu hyvyyteen ja oikeudenmukaisuuteen, etten halua olla missään tekemisissä pahuuden tai petkuttamisen kanssa jos vain voi valita.
En haluaisi olla hänen ystävänsä mikäli salasuhteilee. Se on samaa kuin sylkäisi aitoa rakkautta kasvoihin.
Samoin minustakin tullut tiukemmin suhtautuva vanhetessani. Erityisesti inhoan niitä, jotka pettävät sairasta puolisoa.
Kyllä, todellakin.