Pakko avautua täällä :(
Eli siis päihdeongelmainen, mutta työssäkäyvä äitini on nyt asunut pari vuotta asunnossani vastikkeen hinnalla ja ilmoitti parin päivän varoitusajalla, että on muuttamassa ensi maanantaina pois. Hän sitten ensitöikseen mainitsi huonekalut, johon hyvää hyvyyttäni sanoin, että voin antaa hänelle muutamia omia huonekaluajani mukaan. Itselläni on eräs arvokkaampi, antiikkinen huonekalu, josta mainitsin, että haluaisin pitää sen itselläni asunnossa tallessa, jolloin äitini alkoi jänkätä, että haluaa sen ehdottomasti mukaansa ja alkoi valittaa, että hänellä poloisella ei ole varaa alkaa ostella huonekaluja jne.
Tänään soitin hänelle uudelleen, sillä eilen soittaessani hän oli jossain baarissa, joten löi mulle luurin korvaan. Hänpä sitten mainitsi, että hänellä ei ole valaisimiakaan ja sanoi, että se eteisen lamppu taisi olla hänen omansa. Olin ihmeissäni, sillä ko. valaisin on omani ja se oli vieläpä todella hankala asentaa korkeaan huoneeseen (ja olen sen aikoinaan itse siihen asentanut muistaakseni isäni avustuksella). Hän tuhahti sitten "aijaa" yms. ja alkoi valittaa, että ei nyt jaksa vääntää, kun "on tehnyt pitkän ja raskaan työpäivän" baarin häly taustallaan ja kuulemma mun on helppo tässä olla hankala "kun makaan päivät pitkät kotona hoitovapaalla".
Siihen mainitsin, että hänen temppunsa oli ikävä, sillä uuden vuokralaisen hankkiminen näin lyhyellä varoitusajalla on hankalaa ja joudun mahdollisesti menemään aiemmin töihin, jos en saa uutta vuokralaista. Nimittäin menetän joka kuukausi vastikkeen verran, jos en saa uutta vuokralaista, joten kotihoidontuki menisi vastikkeeseen ainakin puoliksi. Lopuksi äitini sanoi "no sori, mut ei jaksa" melkein huutaen ja sulki puhelimen.
Olen ollut tässä nyt pari päivää huolissani, sillä kyseinen juttu oli mulle iso isku taloudellisesti. Sitten kun yritän soittaa äidilleni, hän yrittää painostaa minua antamaan kaikki parhaat tavarani hänen mukaansa tai hän lyö luurin korvaan tai muuten on ilkeä. Äitini on 50+ ja itse olen 30+. Kesällä oli ongelmaa äidin juoppokaverien osalta, mutta nyt ko. ongelma on rauhoittunut. Olisin vain mieluusti halunnut kuulla muuttoaikeista hieman aiemmin. En uskalla tai kehtaa puhua näistä jutuista kenellekään livenä, sillä häpeän äitini touhuja sekä sitä, että olen itse niin nössö.
Kommentit (22)
Onko sulla vuokrasopimus olemassa? Jos ei niin voit soittaa poliisit ja häätää sen ämmän kotirauhaa rikkomasta. Sitten ei tarvitse enää pitää
Mitään yhteyttä. Itsellä samanlainen äiti ja vuosi sitten laitoin välit lopullisesti poikki. Niin ihanaa kun ei tarvi sitä paskaa kantaa mukanaan.
Sen verran täytyy äitisi puolustukseksi kertoa, että on todella pelottavaa jos oma läheinen uhkaa asunnosta häätämisellä ja on muutenkin vaikeaa saada asuntoa. Eli mikä tuossa oli väärin että hän varmuuden vuoksi alkoi heti hakea asuntoa? Olen itse ollut samantyyppisessä tilanteessa ja muutto tapahtui lopulta minullakin aika yllättäen. Entinen avopuoliso oli minun tapauksessani se, joka uhkaili että jään ilman asuntoa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 20:50"]
JUST VÄITIT TOISESSA ALOITUKSESSA OLEVASI 39 VUOTIAS MIES JA NYT OLETKIN SITTEN 30 V..
[/quote]
Mitäh? En ole tänään tehnyt muita aloituksia. :) T. Ap
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
Älä häpeä. Sinä olet halunnut yrittää auttaa äitiäsi ja olet nyt kyllä kestänyt ihan tarpeeksi. Alkoholistin kanssa ei oikein voi neuvotella, eikä myöskään vedota - alkoholi voittaa aina ja elämä pyörii oman navan ympärillä. Pistä kämppä pikaisesti tarjolle ja selvitä olisiko seuraava vastike mahdollista maksaa osissa. Äitisi tuottaa sinulle surua ja tuskaa ja joudut luopumaan tuosta suhteesta oman terveytesi vuoksi. Sinä et ole äidillesi (enää) mitään velkaa. Tsemppiä!
Hanki itsellesi tukea ja apua esim. alkoholistien läheisten vertaistukiryhmästä: http://www.al-anon.fi/
Voi apua. Ihan hirveä tilanne sulla. Minä kyllä sinuna sanoisin nyt sille äidille että varaa sinulle aikaa, että juttelette ihan selvinpäin (siis hän) asiat selviksi ja pidät puolesi kunnolla. Sanot, että jos ei muutto ja tavaroista neuvottelu onnistu rauhallisesti ja rakentavasti, niin sitten et anna mitään tavaroita mukaan.
Minunkin äitini oli ennen tuollainen ja minä liian joustava. Vaati paljon henkisiä voimia oppia pitämään puoliaan häntä vastaan.
Hän kuin käytti kaikki keinot saadakseen mitä haluaa. Sinulla taitaa olla sama tilanne. Tunnen oikein sen puristavan ahdistuksen tunteen rinnassani kun muistelen noita aikoja.
Tsemppiä!!!
Ap (anteeksi muuten tämä musta teksti, mutta jostain syystä tämä ei anna kirjoittaa viestiä muuten!). Olin ennen itsekin nössö, tein kaikki mitä siskoni ja vanhempani pyysivät minua tekemään. Tilanteesi on paha ja onneksi tiedät sen itsekin. Mikset menisi asuntoosi silloin, kun äitisi on töissä ja hae sieltä huonekalujasi? Ne ovat sinun aivan kuten asuntosikin. Miksi ihmeessä edes olet antanut äitisi asua siellä vastikkeen hinnalla?? Älä anna muiden käyttää sinua hyväksi!
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:16"]
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
[/quote]
Sanoinkin hänelle, että sitä kautta (tai Kelalta) voi hakea jotain tukia, johon hän mainitsi, että hänen palkkansa on liian iso sellaisiin. Kuitenkin baareihin riittää rahaa melkein joka ilta ja sitten minun pitäisi huomattavasti pienemmillä tuloillani ostaa hänelle ko. puuttuvat tavarat tai sitten antaa omat tavarani ilmaiseksi.
Olen itse pienen vauvan ja lapsen äiti, joten sen vuoksi aion pitää hieman hoitovapaata (joskaan ei ole varaa kolmivuotiaiksi heitä pitää kotihoidossa). Aion palata siis töihin, joten en ole itse ns. "sossupummi" siinä mielessä. Eikä äitinikään siis ole, vaan olettaa, että minä joustan ja "venyn" hänen toiveisiinsa kaikilla tavoin. Hän olisi itse asiassa asunut asunnossani vielä pidempään, jos olisi saanut sellaisen vuokrasopimuksen, josta en voisi häntä kovin helposti irroittaa. Mutta mainitsin, että olisin mahdollisesti jossain vaiheessa myymässä asuntoani, joten lähiaikoina (vuosina) joutuisin siitä luopumaan, mistä äitini suuttui minulle todella julmasti ja eräs hänen miespuolisista juoppokamuistaan soitteli mulle uhkailupuheluita niin, että sain hieman jopa alkaa pelätä perheeni puolesta.
Mitä tarkoitat sillä, että olen "omani ansainnut"? T. Ap
Minne sun äiti on muuttamassa ja miksi? Se jäi ihmetyttämään, kun kuitenkin vain vastikkeen hinnalla saa asua sinun asunnossasi?
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:16"]
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
[/quote]
Äsh, anteeksi. Sanamuoto sekoitti. Eli siis oon oman tukeni ansainnut. :) T. Ap
Sanoinkin hänelle, että sitä kautta (tai Kelalta) voi hakea jotain tukia, johon hän mainitsi, että hänen palkkansa on liian iso sellaisiin. Kuitenkin baareihin riittää rahaa melkein joka ilta ja sitten minun pitäisi huomattavasti pienemmillä tuloillani ostaa hänelle ko. puuttuvat tavarat tai sitten antaa omat tavarani ilmaiseksi.
Olen itse pienen vauvan ja lapsen äiti, joten sen vuoksi aion pitää hieman hoitovapaata (joskaan ei ole varaa kolmivuotiaiksi heitä pitää kotihoidossa). Aion palata siis töihin, joten en ole itse ns. "sossupummi" siinä mielessä. Eikä äitinikään siis ole, vaan olettaa, että minä joustan ja "venyn" hänen toiveisiinsa kaikilla tavoin. Hän olisi itse asiassa asunut asunnossani vielä pidempään, jos olisi saanut sellaisen vuokrasopimuksen, josta en voisi häntä kovin helposti irroittaa. Mutta mainitsin, että olisin mahdollisesti jossain vaiheessa myymässä asuntoani, joten lähiaikoina (vuosina) joutuisin siitä luopumaan, mistä äitini suuttui minulle todella julmasti ja eräs hänen miespuolisista juoppokamuistaan soitteli mulle uhkailupuheluita niin, että sain hieman jopa alkaa pelätä perheeni puolesta.
Mitä tarkoitat sillä, että olen "omani ansainnut"? T. Ap
[/quote]
Jatkossa saat asunnosta oikeasti voittoa, kun alat periä kunnon vuokraa tulevalta asukkaalta. Riippuu paikasta, mutta yleensähän saa nopeasti voittoa. Äkkiä pääset voiton puolelle.
Sinun ei kuulu olla vastuussa äidistäsi! Päihdeongelmaisia ei muutenkaan tulisi tukea rahallisesti (arvohuonekalut). Keskustelut tulee käydä silloin, kun ongelmainen on ollut vähintäänkin kaksi viikkoa selvänä. Silloin sieltä alkaa tulla esille se oikea ihminen. Jos tuottaa ongelmia olla kaksi viikkoa selvinpäin, anna olla.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:16"]
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
[/quote]
Sanoinkin hänelle, että sitä kautta (tai Kelalta) voi hakea jotain tukia, johon hän mainitsi, että hänen palkkansa on liian iso sellaisiin. Kuitenkin baareihin riittää rahaa melkein joka ilta ja sitten minun pitäisi huomattavasti pienemmillä tuloillani ostaa hänelle ko. puuttuvat tavarat tai sitten antaa omat tavarani ilmaiseksi.
Olen itse pienen vauvan ja lapsen äiti, joten sen vuoksi aion pitää hieman hoitovapaata (joskaan ei ole varaa kolmivuotiaiksi heitä pitää kotihoidossa). Aion palata siis töihin, joten en ole itse ns. "sossupummi" siinä mielessä. Eikä äitinikään siis ole, vaan olettaa, että minä joustan ja "venyn" hänen toiveisiinsa kaikilla tavoin. Hän olisi itse asiassa asunut asunnossani vielä pidempään, jos olisi saanut sellaisen vuokrasopimuksen, josta en voisi häntä kovin helposti irroittaa. Mutta mainitsin, että olisin mahdollisesti jossain vaiheessa myymässä asuntoani, joten lähiaikoina (vuosina) joutuisin siitä luopumaan, mistä äitini suuttui minulle todella julmasti ja eräs hänen miespuolisista juoppokamuistaan soitteli mulle uhkailupuheluita niin, että sain hieman jopa alkaa pelätä perheeni puolesta.
Mitä tarkoitat sillä, että olen "omani ansainnut"? T. Ap
[/quote]Mä oon vähän närkästynyt ihmisiin, jotka käyttäytyy niin kuin sun äiti, koska oon nähnyt useammankin kerran kuinka ongelmalliset ihmiset vedättää "kilttejä ja kunnollisia" läheisiään. Mun mielestä sun kannattaa selvittää äidilles selkeästi, että omaisuus jota hän haluaa mukaansa, on sun, ja sinä olet ainoa jolla on päätösvalta sen suhteen. Hän saa sen mitä sinä annat, ei sen enempää.
"Sinä olet omasi ansainnut." Tarkoitin tuolla, että sinä olet itse tienannut ja ostanut sen mitä nyt omistat. Ja jos olet jotakin ilmaiseksi saanut, niin senkin olet sinä (antajan mielestä) ansainnut. Ne eivät kuulu äidillesi.
Alkoholisti on alkoholisti. Hänelle viina on läheisiä ihmisiä tärkeämpi. Siksi äitisi käyttäytyy väärin sinua kohtaan. Sinä päätät nyt tässä tilanteessa, että vaaditko häneltä sen, mitä laki oikeuttaa sinua vaatimaan. Häntä koskee ihan normaali irtisanomisaika ja hänen pitäisi maksaa myös ensi kuun vastike. Mitään omia huonekaluja tai valaisimia sinun ei tietenkään tarvitse hänelle antaa. Nössöydestä voi opetella pois. Al anonista saat vertaistukea tarvittaessa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:16"]
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
[/quote]
Sanoinkin hänelle, että sitä kautta (tai Kelalta) voi hakea jotain tukia, johon hän mainitsi, että hänen palkkansa on liian iso sellaisiin. Kuitenkin baareihin riittää rahaa melkein joka ilta ja sitten minun pitäisi huomattavasti pienemmillä tuloillani ostaa hänelle ko. puuttuvat tavarat tai sitten antaa omat tavarani ilmaiseksi.
Olen itse pienen vauvan ja lapsen äiti, joten sen vuoksi aion pitää hieman hoitovapaata (joskaan ei ole varaa kolmivuotiaiksi heitä pitää kotihoidossa). Aion palata siis töihin, joten en ole itse ns. "sossupummi" siinä mielessä. Eikä äitinikään siis ole, vaan olettaa, että minä joustan ja "venyn" hänen toiveisiinsa kaikilla tavoin. Hän olisi itse asiassa asunut asunnossani vielä pidempään, jos olisi saanut sellaisen vuokrasopimuksen, josta en voisi häntä kovin helposti irroittaa. Mutta mainitsin, että olisin mahdollisesti jossain vaiheessa myymässä asuntoani, joten lähiaikoina (vuosina) joutuisin siitä luopumaan, mistä äitini suuttui minulle todella julmasti ja eräs hänen miespuolisista juoppokamuistaan soitteli mulle uhkailupuheluita niin, että sain hieman jopa alkaa pelätä perheeni puolesta.
Mitä tarkoitat sillä, että olen "omani ansainnut"? T. Ap
[/quote]
Sinä et ole mikään tilivelvollinen äidillesi siitä, että oletko kotona tai et. Jos äitisi nimittää sinua sossupummiksi tms, niin annat mennä toisesta korvasta ulos.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:24"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:16"]
No just. Sanohan äidilles, että sossun luukku palvelee. Sinä olet omasi ansainnut.
[/quote]
Sanoinkin hänelle, että sitä kautta (tai Kelalta) voi hakea jotain tukia, johon hän mainitsi, että hänen palkkansa on liian iso sellaisiin. Kuitenkin baareihin riittää rahaa melkein joka ilta ja sitten minun pitäisi huomattavasti pienemmillä tuloillani ostaa hänelle ko. puuttuvat tavarat tai sitten antaa omat tavarani ilmaiseksi.
Olen itse pienen vauvan ja lapsen äiti, joten sen vuoksi aion pitää hieman hoitovapaata (joskaan ei ole varaa kolmivuotiaiksi heitä pitää kotihoidossa). Aion palata siis töihin, joten en ole itse ns. "sossupummi" siinä mielessä. Eikä äitinikään siis ole, vaan olettaa, että minä joustan ja "venyn" hänen toiveisiinsa kaikilla tavoin. Hän olisi itse asiassa asunut asunnossani vielä pidempään, jos olisi saanut sellaisen vuokrasopimuksen, josta en voisi häntä kovin helposti irroittaa. Mutta mainitsin, että olisin mahdollisesti jossain vaiheessa myymässä asuntoani, joten lähiaikoina (vuosina) joutuisin siitä luopumaan, mistä äitini suuttui minulle todella julmasti ja eräs hänen miespuolisista juoppokamuistaan soitteli mulle uhkailupuheluita niin, että sain hieman jopa alkaa pelätä perheeni puolesta.
Mitä tarkoitat sillä, että olen "omani ansainnut"? T. Ap
[/quote]
Jos äitisi uhkailee sinua jatkossa, niin nauhoita varmuuden vuoksi puhelut, jotta voit hankkia todisteita esim lähestymiskieltoa varten.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:35"]
Sinun ei kuulu olla vastuussa äidistäsi! Päihdeongelmaisia ei muutenkaan tulisi tukea rahallisesti (arvohuonekalut). Keskustelut tulee käydä silloin, kun ongelmainen on ollut vähintäänkin kaksi viikkoa selvänä. Silloin sieltä alkaa tulla esille se oikea ihminen. Jos tuottaa ongelmia olla kaksi viikkoa selvinpäin, anna olla.
[/quote]
JUURI NÄIN!
T: Eräskin lähisukulaisten alkoholiongelmien kanssa paininut (en paini enää, kun ymmärsin etteivät ne ole minun ongelmiani. piste.)
Voihan tässä olla hyvääkin sinänsä se, että muuttaa pois asunnostani, niin on ainakin yksi huolenaihe vähemmän. Lisäksi hän taannoin oli unohanut maksaa sähkölaskun ja sähkö oli katkaistu, joten oli pienimuotoinen vesivahinko lähellä, kun pakastin olikin ehtinyt jo alkaa sulaa ja äitini oli ollut pois asunnosta kyseisenä ajankohtana. Lisäksi hän on polttanut asunnossa tupakkaa ja pari kertaa siellä käydessäni asunto on ollut todella siivoton (oluttölkkejä ja tuhkakuppeja lattioilla ja tavarat sekaisin). Mutta olisi hän voinut ilmoittaa hieman aiemmin. :/ Muutenkin äitini törkeä käytös tuntuu pahalta.
Tosiaan en ole uskaltanut/kehdannut ihan noista pahimmista jutuista edes kertoa miehelleni tai lähimmille kavereilleni. Se on totta, että alkoholistille se alkoholi on numero yksi ja muut tulevat sen jälkeen. Sen olen tosiaan saanut konkreettisesti äitini taholta kokea.
Mutta paljon kiitoksia myötätuntoisista kommenteista ja vinkeistä! :) Tuntuu hyvältä, että voi edes jossain puhua tällaisestakin ongelmasta. T. Ap
[quote author="Vierailija" time="27.11.2014 klo 19:26"]
Minne sun äiti on muuttamassa ja miksi? Se jäi ihmetyttämään, kun kuitenkin vain vastikkeen hinnalla saa asua sinun asunnossasi?
[/quote]
Kaupungin asuntoon. Äitini hieman suuttui minulle, kun kesällä otin puheeksi sellaisen, että mahdollisesti jossain vaiheessa lähiaikoina saattaisin laittaa asunnon myyntiin joten laittoi asunnon hakuun. Olisin myös halunnut pitää hänet asumassa sellaisella normaalilla parin kuukauden irtisanomisajalla, mutta äitini olisi halunnut saada asua siinä niin kauan kuin itse haluaa (määräaikainen sopimus pitkäksi ajaksi tms.) ja ennen kaikkea häntä ärsytti se ajatus, että joutuisi mahdollisesti muuttamaan jossain vaiheessa pois.
Äitini itse on sössinyt taloudelliset asiansa ja luottotietonsa, joten ei hän oikein muualta kovin helposti voi asuntoa edes saada. Se hänen asuntonsa tulee myös olemaan omaa yksiötäni isompi (ja kaksio), joten siinä on toki myös yksi pointti, että siis haluaa isompaan asuntoon. Mutta hänen asumiseen kuluvat kulunsa tulevat kasvamaan huomattavasti. En sinänsä tiedä täyttä syytä, mutta tiettävästi se "nokkiinsa ottaminen" varovaisesta maininnastani mahdollisesta myynnistä oli ainakin kesällä syy siihen, että hän laittoi hakemuksen menemään.
T. Ap
Kun muutto tapahtuu, varmistathan sitten että saat äidiltäsi myös pois kaikki hänellä olleet kys. asunnon avaimet ja ettei hän ole itse teettänyt niitä enempää...