Lue keskustelun säännöt.
Mitenköhän sitä selviää vanhana kun ei ole ketään?
03.10.2021 |
Ikää 38v ja huonojen elämänvalintojen vuoksi ihan yksin, lukuunottamatta aviomiestä joka myös yksinäinen. Toivottavasti tulevaisuudessa olisi mahdollista lähteä puolison kanssa vaikka yhtä matkaa täältä pois. Jännä miten sitä keski-ikäisenä tai sen lähestyessä alkaa miettiä näitä asioita, ei tullut mieleenkään miettiä vielä vaikkapa vuosi sitten. Päivät menee murehtiessa ja itkiessä miten sitä selviää. Voi kunpa olisin osannut elää elämän toisella tavalla.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista lähtee tästä elämästä yksin. Hyvä jos joku hoivakodin hoitaja sattuu olemaan sillä hetkellä sängyn vieressä. Hyvä puoli sun tilanteessasi on, että kukaan ei jää suremaankaan. Muista tehdä ajoissa testamentti, jotta omaisuutesi ei mene taholle (esim valtiolle), jolle et halua sen menevän.
Samoin hautaustestamentti, haluatko tuhkaksi vai arkkuun. Rahalla hautaustoimisto varmaan hoitaa tuhkasi sirottelun vaikka merelle tms. paikkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minulla ei ole ketään. Ei edes sitä aviopuolisoa. Olen työtön, rahaton, asunnoton ja yksinäinen melkein kuusikymppinen. Panepa paremmaksi.
Mikä on ajanut sinut tuohon tilanteeseen? Kuulostaa ihan hirveälle. :( Missä olet nyt jos olet koditon? Miten hyvinvointivaltiossa voi joku olla koditon? Voimia ihan hirveästi, voisinpa jotenkin auttaa. :(
Pitkäaikaistyöttömyys. Voimat loppuivat, en jaksanut yksinäni ja kaikki meni alta. Kriisimajoituksessa.
Minua ei oikein voi auttaa mitenkään. Haluaisin löytää jostain rauhallisen asuinpaikan loppuiäkseni, mutta ei sellaisia ole. Tai onhan niitä hyvämaineisille työssäkäyjille hyvästä rahasummasta.
Olen todella todella pahoillani tilanteestasi. Onko sinulla kuitenkin halua päästä edes jollain tavalla tolpillesi eli kun sinulle löytyy vuokra-asunto, niin jaksat vielä yrittää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kääntyi nyt osittain väärään suuntaan. Ei se ole itsellä ensisijainen pelko että kuolee yksin vaan se että kun alkaa tarvita apua arjessa, miten selviää. Ehkäpä sitä on sitten jo sen verran vahva että uskaltaa lähteä oman käden kautta, nyt siihen ei ole kanttia vaikka se ollut ajatuksissa niin kauan kuin muistan. Olen jopa jotenkin kateellinen heille joilla on rohkeutta päättää elämänsä jos elämä ei anna enää mitään. Ap
Se on kylläkin pelkuruutta elämää kohtaan jos oman käden kautta lähtee. Ja minulla on oikeus sanoa näin koska olen itse sitä yrittänyt. Nyt ajattelen aivan toisella tavalla kuin silloin.
Minusta se ei ole väärin pelätä elämää ja tehdä sen vuoksi itsemurhaa. Se ei ole keltään pois, etenkään jos kaipaamaan ei jää ketään. Ap
En voi tuomita ketään. Jokaisella on vapaa valinta. Itseltäsi se on pois.
Löytyyhän asuntoja kaikenlaisille asunnottomille, miksei Sinullekin, kriisimajoituksessa asuva. Toivottavasti pääset pian asuntojonoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa suomalaisista lähtee tästä elämästä yksin. Hyvä jos joku hoivakodin hoitaja sattuu olemaan sillä hetkellä sängyn vieressä. Hyvä puoli sun tilanteessasi on, että kukaan ei jää suremaankaan. Muista tehdä ajoissa testamentti, jotta omaisuutesi ei mene taholle (esim valtiolle), jolle et halua sen menevän.
Samoin hautaustestamentti, haluatko tuhkaksi vai arkkuun. Rahalla hautaustoimisto varmaan hoitaa tuhkasi sirottelun vaikka merelle tms. paikkaan.
Itse en ymmärrä haustaustestamenttia. Mitä väliä sillä on mihin se ruho kuopataan? Toisaalta ymmärrän että jotkut ovat uskonnollisia ja siksi toive päästä samaan hautaan vanhempiensa ja isovanhempiensa kanssa on tärkeää. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon ja toivon, että tulevaisuudessa suhtautuminen eutanasiaan myös ei-vakavasti sairaille voi muuttua inhimillisemmäksi.
Mulla on melkein 160ha hyväkuntoista ja hyvin hoidettua metsää, sillä olen ajatellut selvitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala, itsekäs ja raadollinen ajatus, että hankkisi lapsia vain, ettei tarvitse vanhana olla yksin. Ei kai kukaan halua olla taakka ja huolenaihe lapsilleen? Minusta on pelkästään hyvä, ettei minua jää suremaan kuin veli ja korkeintaan mahdollinen silloinen puoliso. Enkä aio kyllä heihinkään takertua ja vaatia huolehtimaan minusta. Sitä varten on sitten ammattilaiset, jos niin huonoon kuntoon päädyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minulla ei ole ketään. Ei edes sitä aviopuolisoa. Olen työtön, rahaton, asunnoton ja yksinäinen melkein kuusikymppinen. Panepa paremmaksi.
Mikä on ajanut sinut tuohon tilanteeseen? Kuulostaa ihan hirveälle. :( Missä olet nyt jos olet koditon? Miten hyvinvointivaltiossa voi joku olla koditon? Voimia ihan hirveästi, voisinpa jotenkin auttaa. :(
Pitkäaikaistyöttömyys. Voimat loppuivat, en jaksanut yksinäni ja kaikki meni alta. Kriisimajoituksessa.
Minua ei oikein voi auttaa mitenkään. Haluaisin löytää jostain rauhallisen asuinpaikan loppuiäkseni, mutta ei sellaisia ole. Tai onhan niitä hyvämaineisille työssäkäyjille hyvästä rahasummasta.
Olen todella todella pahoillani tilanteestasi. Onko sinulla kuitenkin halua päästä edes jollain tavalla tolpillesi eli kun sinulle löytyy vuokra-asunto, niin jaksat vielä yrittää?
Vaikea sanoa. Muutama vuosi sitten loppuelämäni näytti kivalta: oma koti, perusterveys, mahtava työ ja kaikenlaista tekemistä. Nyt ei ole mitään. Ihminen kestää kaikenlaisia kolhuja yksittäin ja ajoittain, mutta kun kaikki katoaa kerralla, motivaatio on aika ohut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, minulla ei ole ketään. Ei edes sitä aviopuolisoa. Olen työtön, rahaton, asunnoton ja yksinäinen melkein kuusikymppinen. Panepa paremmaksi.
Mikä on ajanut sinut tuohon tilanteeseen? Kuulostaa ihan hirveälle. :( Missä olet nyt jos olet koditon? Miten hyvinvointivaltiossa voi joku olla koditon? Voimia ihan hirveästi, voisinpa jotenkin auttaa. :(
Pitkäaikaistyöttömyys. Voimat loppuivat, en jaksanut yksinäni ja kaikki meni alta. Kriisimajoituksessa.
Minua ei oikein voi auttaa mitenkään. Haluaisin löytää jostain rauhallisen asuinpaikan loppuiäkseni, mutta ei sellaisia ole. Tai onhan niitä hyvämaineisille työssäkäyjille hyvästä rahasummasta.
Olen todella todella pahoillani tilanteestasi. Onko sinulla kuitenkin halua päästä edes jollain tavalla tolpillesi eli kun sinulle löytyy vuokra-asunto, niin jaksat vielä yrittää?
Vaikea sanoa. Muutama vuosi sitten loppuelämäni näytti kivalta: oma koti, perusterveys, mahtava työ ja kaikenlaista tekemistä. Nyt ei ole mitään. Ihminen kestää kaikenlaisia kolhuja yksittäin ja ajoittain, mutta kun kaikki katoaa kerralla, motivaatio on aika ohut.
Voimia! Kirjoitan ihan nopsaan kun palsta sulkeutuu pian. Eli älä p*rkele luovu toivosta nyt. H elvetin heikossa asemassa olen itsekin ollut sairauksien ja työttömyyden ja ptsd:n pirulaisen takia. Sun pitäisi hitto päästä Ystävyyden Majataloon. Googleta, älä ole ennakkoluuloinen. Se saattaisi olla ratkaisu ja paikka jossa voit oikeasti alkaa toipua kaikesta. Raju tilanne vaatii rajuja ratkaisuja. Ei kukaan nouse yksin noista olosuhteista. Ethän sä jaksa varmaan kuin just ja just hengittää tällä hetkellä, liikaa tullut nyt tosiaan yhden ihmisen kestettäväksi. Googlaa tuo Y.M, sieltä on moni ponnistanut jaloilleen.
Aloitukseen:
Vanhuus, kun sairaudet pakottavat sänkyyn ja ei ole läheisiä tai rahaa, on oikeasti niin pelottava ajatus ettei moni politikkokaan uskalla aidosti välittää. Sen että käydään kääntämäss ja kuiviin vaihtamassa pari kertaa päivässä, a 10 min käynti. Siinä kaikki, ihan kaikki. Emmekö suomessa parempaan pysty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ne lapset välttämättä ole apuna vanhana. Ne voivat asua kaukana tai ulkomailla, vaikka muuten avuliaita ovatkin.
Pitää uskoa siihen, että apua löytyy. Vaikka järjestöjen kautta, jos ei kunnan. Ja sitten elää niukasti, että voi palkata.
Murehtimisesta ei koidu mitään hyvää. Etenkään etukäteen tehdystä.
Mauno koiviston sanoin: – Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin
N53
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kääntyi nyt osittain väärään suuntaan. Ei se ole itsellä ensisijainen pelko että kuolee yksin vaan se että kun alkaa tarvita apua arjessa, miten selviää. Ehkäpä sitä on sitten jo sen verran vahva että uskaltaa lähteä oman käden kautta, nyt siihen ei ole kanttia vaikka se ollut ajatuksissa niin kauan kuin muistan. Olen jopa jotenkin kateellinen heille joilla on rohkeutta päättää elämänsä jos elämä ei anna enää mitään. Ap
Se on kylläkin pelkuruutta elämää kohtaan jos oman käden kautta lähtee. Ja minulla on oikeus sanoa näin koska olen itse sitä yrittänyt. Nyt ajattelen aivan toisella tavalla kuin silloin.
Jos pelkää elämää enemmän kuin kuolemaa valitsee itsemurhan heitä varten eutanasia pitäisi laillistaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen onneksi saanut lapsia. Ainoat ihmiset, joiden ystävyyteen voin nyt vanhana luottaa. Elämässni rakkaudet ja ystävät ovat tulleet ja menneet, mutta veri on vettä sakeampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kääntyi nyt osittain väärään suuntaan. Ei se ole itsellä ensisijainen pelko että kuolee yksin vaan se että kun alkaa tarvita apua arjessa, miten selviää. Ehkäpä sitä on sitten jo sen verran vahva että uskaltaa lähteä oman käden kautta, nyt siihen ei ole kanttia vaikka se ollut ajatuksissa niin kauan kuin muistan. Olen jopa jotenkin kateellinen heille joilla on rohkeutta päättää elämänsä jos elämä ei anna enää mitään. Ap
Se on kylläkin pelkuruutta elämää kohtaan jos oman käden kautta lähtee. Ja minulla on oikeus sanoa näin koska olen itse sitä yrittänyt. Nyt ajattelen aivan toisella tavalla kuin silloin.
Jos pelkää elämää enemmän kuin kuolemaa valitsee itsemurhan heitä varten eutanasia pitäisi laillistaa
Itsemurha ei oikeastaan ole yksityisasia. Kun riistää itseltään hengen, siinä tavallaan antaa mallin jälkeenjääville. On todettu, että jonkun julkkiksen itsemurhan jälkeen itsemurhien määrä kasvaa, kun tapauksesta on uutisoitu. - Itsemurha jättää myös sukulaisiin ja ystäviin/tuttaviin ikuisen jäljen. Tunnetaan syyllisyyttä, vaikka siihen ei olisi syytäkään. Ikuinen paha mieli, aina kun tämä henkilö tulee ajatuksiin. "Mitä olisin voinut tehdä toisin, ettei tätä olisi tapahtunut?" Kun esimerkiksi rutsalainen näyttelijä Johanna Sällström teki itsemurhan lääkkeiden yliannostuksella, hänen tyttärensä riisti itseltään hengen teini-ikäisenä. Tuskin olisi tätä tehnyt, jos olisi saanut äitinsä pitää. - Ei pidä ajatella vain itseään, koska itsemurha vaikuttaa niin moniin.
Eutanasia on parempi jälkeenjääville, he tietävät eikä tule yllätyksenä kuten itsemurha.
Vierailija kirjoitti:
Olen onneksi saanut lapsia. Ainoat ihmiset, joiden ystävyyteen voin nyt vanhana luottaa. Elämässni rakkaudet ja ystävät ovat tulleet ja menneet, mutta veri on vettä sakeampaa.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siksi ihmiset tekee lapsia. On aina tehneet.
Nyt valkoinen mies on saanut elintason niin korkeaksi että sosiaalihuolto hoitaa jos ei ole omia lapsia.
Kuinka moni on ollut vanhempansa tai isovanhempansa kuolinvuoteen äärellä pitämässä häntä kädestä, jotta ei joudu lähtemään yksin? Tai yleensä kenenkään puolin ja toisin merkityksellisen ihmisen lähellä lähdön hetkellä?
Vanhuuteen kuuluu vähän muutakin kuin lähdön hetki. Kaikille ei ole mahdollista olla läsnä juuri silloin, kun se lähtö koittaa, mutta vierailut ja yhdessä olo ennen sitä ovat merkityksellisiä monille.
Vierailut ja yhdessä olo = Kerran vuodessa käydään vartin vierailulla kummitätiä katsomassa hoivakodissa. Sinäkin aikana vaan räplätään omaa älyluuria tai jutellaan muiden samaan aikaan vierailulla olevien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitukseen:
Vanhuus, kun sairaudet pakottavat sänkyyn ja ei ole läheisiä tai rahaa, on oikeasti niin pelottava ajatus ettei moni politikkokaan uskalla aidosti välittää. Sen että käydään kääntämäss ja kuiviin vaihtamassa pari kertaa päivässä, a 10 min käynti. Siinä kaikki, ihan kaikki. Emmekö suomessa parempaan pysty.
Muutos alkaa itsestä. Miksi odotat, että joku muu "suomessa" tekee jotain, mikset ala itse toimia?
Ase ja yksi luoti on ainoa vahuuden turva mikä meillä nyky aikuisilla on