Apua! Mies pyytää muuttamaan ulkomaille.
Sai unelmaduunin, mutta nyt pitäis muuttaa New Yorkiin ainakin kahdeks vuodeks. Mulla oma työ, en oo varma onko pakko irtisanoutua. Lapset päiväkodissa, niillä kaverit ja harrastukset täällä. Ihan hirvee tilanne kun en haluais lähteä mutta en tietty halua olla mieheni uran esteenäkään. Onko jollain palstalla kokemusta tai neuvoja?
Kommentit (34)
Ahneet siat vaan muuttaa jonkun mammonan perässä ja hajottaa kaiken arvokkaan.
Anna asialle aikaa (sen verran kuin voit). Eihän päätös voi olla yksin omaan miehesi. Älä uhraa omaa elämääsi. Mitä positiivisia ja negatiivisia puolia lähtemisessä voisi olla? Voisiko mies lähteä (vaikka aluksi) yksin ja saisit siten aikaa pohtia tilannetta?
Mitä niin ihmeellisiä harrastuksia päiväkoti-ikäisillä voi olla, että niitä ei NY:ssä voisi harrastaa? Ja kavereitahan nyt tuon ikäiset saa ihan tosta vaan. Sitä paitsi se on vain pari vuotta, ilman muuta lähdette! Eihän tuosta tarvitse tehdä mitään ongelmaa.
Päiväkoti-ikäiset lapset sopeutuvat mitä todennäköisimmin. Millainen työ sinulla on, voisiko sitätehdä etänä? Vaikka osa-aikaisena? Niin ei tarvitsisi irtisanoutua.
Eihän tuossa muuta voi kun pohtia asiaa tarkkaan jokaisen perheenjäsenen ja kokonaisuuden kannalta. Miettikää tarkkaan mitä muutos tarkoittaisi kullekin, lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. Sitten päätätte, yhdessä.
Minä lähtisin. Enkä oo varma, pystynkö koskaan antamaan miehellesi anteeksi sitä, että hän ei lähtenyt mukaani tuossa tilanteessa.
Se ois pelastanut lapsetkin, sillä myöhemmin osoittautui, että koulun kielenopetustapa eisopinut heille, kun oli lukivaikeus. Ulkomailla asuessaan he olisivat oppineet kieltä paljon käytännönläheisemmin ja pärjänneet sillä pohjalla koulussakin aikanaan paremmin.
Olisko tässä muutaman lasun paikka niin ap pääsisi lähtemään miehensä kanssa kaksistaan?
Mies haki paikkaa keskustelematta kanssasi?
Tismalleen sama aloitus oli täällä n. Kuukausi sitten. Kaupunki ja maa sama, työt Suomessa ja lapsetkin jäämässä Suomeen. Miten ihmeessä jaksat näitä paskaketjuja vääntää?
Usassa ap:sta tulee kotirouva. On aikaa perheelle ja kodinhoitoon ja lapsille.
Mutta miten aioit säilyttää työpaikasi Suomessa. Jos olet julkiselle voit hakea omaa lomaa tai virkavapaata. Välttämättä sitä ei kuitenkaan aina työnantaja myönnä.
Ja jäisikö myöskään yksityinen työnantaja odottamaan sinua kahdeksi vuodeksi? Siinä ajassa tapahtuu jo paljon uusia asioita, miten pysyt mukana kehityksessä?
Miten usein mies pääsisi käymään kotona Suomessa, ellette sinä ja lapsi lähde mukaan?
Minusta kuitenkin tuntuu vahvasti siltä, että aloitus on vain provo.
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin. Enkä oo varma, pystynkö koskaan antamaan miehellesi anteeksi sitä, että hän ei lähtenyt mukaani tuossa tilanteessa.
Se ois pelastanut lapsetkin, sillä myöhemmin osoittautui, että koulun kielenopetustapa eisopinut heille, kun oli lukivaikeus. Ulkomailla asuessaan he olisivat oppineet kieltä paljon käytännönläheisemmin ja pärjänneet sillä pohjalla koulussakin aikanaan paremmin.
Lukivaikeus ja muutto vieraskieliseen ympäristöön kuulostaa vaikeuksien kerjäämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Tismalleen sama aloitus oli täällä n. Kuukausi sitten. Kaupunki ja maa sama, työt Suomessa ja lapsetkin jäämässä Suomeen. Miten ihmeessä jaksat näitä paskaketjuja vääntää?
Saman huomasin, varmaan taas sen vakio provoilijan käsialaa koko juttu.
En suosittele lasten kanssa jäämistä tänne ja mies menee yksin. Kahdessa vuodessa kasvaa pahasti jo erilleen. Nimimerkillä kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Mies haki paikkaa keskustelematta kanssasi?
Uskomatonta mutta totta, välillä käy niin että työpaikkaa tarjotaan ilman että sitä hakee. En ole ap mutta huomautanpa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lähtisin. Enkä oo varma, pystynkö koskaan antamaan miehellesi anteeksi sitä, että hän ei lähtenyt mukaani tuossa tilanteessa.
Se ois pelastanut lapsetkin, sillä myöhemmin osoittautui, että koulun kielenopetustapa eisopinut heille, kun oli lukivaikeus. Ulkomailla asuessaan he olisivat oppineet kieltä paljon käytännönläheisemmin ja pärjänneet sillä pohjalla koulussakin aikanaan paremmin.
Lukivaikeus ja muutto vieraskieliseen ympäristöön kuulostaa vaikeuksien kerjäämisestä.
Ei suinkaan. Ei siellä vieraskielisessä ympäristössä tarvitse erikseen mitään opiskella. Päiväkodissa käydään normaalisti. Koululaiset muutenkin käytännössä aina kertaavat sen vuoden, eikä kukaan pidä sitä ongelmana,. Kieliä taas lukivaikeuksiset ttutkimusten mukaan oppivat nimenomaan käytännössä helpoiten.
Hän voi lähteä ja käy kotona muutaman kuukauden välein. Niin ne muutkin keikkatyöläiset tekee, on tuttuja perheitä.
Vierailija kirjoitti:
Opintovapaa on pakko myöntää
Tuskin kahden vuoden opintovapaa. Ja puhut varmaan julkisesta.
Yhteinen seikkailu! Lähtekää ilman muuta. Lapset saavat kielikylvyn ja pääsevät näkemään täysin uudenlaista elämää. Kyllä tänne Nurmijärvelle pääsee takaisin tylsistymään.