**Marraskuisten alkuviikko**

Jes, hienoa, että jumppakärpänen puraisi muitakin marraskuisten äitejä! JonsQulle kiitokset kauniista sanoista ja samaa tahdon toivotella teille kaikille. Hienoa, että on tällainen jengi meillä täällä koolla :)



Tamatulle tsemppiä vauvahankkeeseen. Harmi, ettet vielä plussannut :/ Ehkä kesävauva sitten :)



Gerdalle jaksamisia valvomiseen. Toivottavasti ensi yö menee mallikkaasti ja huomenna olisi sumu jo hälvennyt.



Onneksi Äitykän lapsukaiselle kelpaa soijamaito. Ikävää olisi tällaiselle pienelle yrittää väkisin jotain saada kurkusta alas.



Niin ja tosiaan olisi tosi hienoa tavata teidät kaikki! Taitaa tosin jäädä haaveeksi, asumme ilmeisesti aika pitkin poikin Suomen maata?



Me vietettiin tänään paljon aikaa pihalla. Poika saa sinne purkaa suurimmat energiat. Välillä mietin, että mikä adhdpotilas tuo meidän Onni on, kun viuhtoo huohottaen paikasta toiseen ihan päättömällä vauhdilla. Poika on oikea ikiliikkuja :) Saattaa olla meillä vauhtia ja vaarallisia tilanteita puolen vuoden kuluttua. Huh.



Onni seisoo jo pieniä hetkiä ilman tukea. Kävelee niin, että pitää esim paidasta roikkuvasta narusta kiinni. Ei oikeastaan pidä edes tukea, mutta varmistaa siitä tasapainoaan. Kun päästää irti nököttää hetken ja sitten menee hitaasti istumaan. Vielä ei siis rohkeus riitä lähteä yksin kävelemään.



Eilen havahduin kaupassa, ettei meidän poika todellakaan ole enää mikään vauva. Istua tönötti ruokakärryjen istuinosassa ja oli ihan mukana jutuissa. Pojalla on tapana siinä istuessaan nappasta aina ruokapussista, joka nostetaan maksettua kärryyn, pala salaattia ja mussuttaa sitä sitten kotimatkalla. Suloinen näky :)



Huomenna kahta taloa katsomaan. Toinen niistä on todella varteenotettava. Saas nähä! Toivon pidän korkealla.





Hyvät yöt kaikille toivottelee Noema (joka katsoo vielä BB:n ennen nukkumaan menoa)

Miro otti tänään jo kaksi askelta ilman tukea :D Käveltii yhdessä isin luo ja sitte irrotin ni hän jatko itekseen!! JIPPII!! Ei enää kauaa mee että juoksentelee iha itteksee vaa, sit se vast kiiruks pistäki ;)

Tähän asti hän on tuen kanssa ja mua kädestä kiinni pitäen kävelly (siis vaa yhellä kädellä on pidetty ja vieresin kävelty). Mut nyt sai jo näköjää irrottaa. Tais ol nii kiire isin tyjö, ettei huamannukka yksi meneväs.



Nii... migreeni TAAS vaivaa. Miettisin, et uskallanko ottaa lääkettä vai oksennanko kohta, sit siit ei oo mitää hyötyy. Otin kuitenki. Vaik en mä enää tätä migreeniks usko, tää on nyt jotai muuta :( Ei oikeest voi näi usei pää särkee ja näi kovi... Taidan huame kysäst jolta " lukeneemmalt" neuvoo, pitänee siis soittaa lääkäriin. Olen lykänny tota soittamist jo muutama viiko ku en kertakaikkiaa uskalla, jos siäl onki jotta muut ko migreeni ;(



Nyt mä lähe tassuttelee yläkertaa lepäämää, jos vaik kykenis viä perehtyy BB:n juoppohullujen pariin :) Ehkä NukkuMatti noutaa aikasemmi...



Hyvää yötä ja kauniita unia! -Jonsku-

Pikapikaa jotain kirjottelen, kun Anni viihtyy tossa lattialla.



Meillei 10kk neuvolaa olekaan. Täälä se on vain siinä tapauksessa, että on jotain erityistä seurattavaa (esim. hidas kehitys 8kk neuvolassa). Emme siis punnitukseen pääse, vaikka olisin kyllä halunnut tietää, onko neiti kasvanut. Noh, 1v neuvola sitten vasta.



Anni suostui viime viikolla seisomaan kengät jalassa (siihen asti siis väkisin mennyt istumaan ja nauhoja tutkimaan) ja sitten ottikin jo muutaman askeleen kengät jalassa siis. Ihanasti menee eteenpäin kehitys.



Joo, ei ole ihan pieniä meidän vauvat ei. Eilen kattelin kaupassa 50cm vaatteita ja mietin, että onkos Anni joskus noin pieniin vaatteisiin mahtunut.



Vauvakuume taas nostaa päätään. Jokapuolella näkyy ihanan isomahaisia odottavia äitejä ja pienenpieniä vauvoja. Kesävauva olis niiin ihana saada. Haaveeks taitaa vaan jäädä. Meillä kun toi raskautuminen kestää...



Miehistä kai oli jotain juttua. Hyvä, että muillakin samanlaisia fiiliksiä. Täälläkin mies on heti petiin tuomittu kun joku paikka on kipee, mitään ei sillon voi edes yrittää tehdä. Välillä tuntuu, että mulla on jo kaks lasta: yksi iso ja tämä pieni suloinen...



No nyt Anni hermostuu, täytyy lähtä touhuaan. Palailen vielä myöhemmin.



Hertta ja Anni tänään 10kk

Tuota tapaamisideaa kun on nosteltu ilmoille, niin laitanpa tämmöisen gallupin, että mistäs päin te kaikki olittekaan?



Me asustellaan Helsingissä.



Tällä kertaa ei tämän enempää, yö kukuttiin taas lähes hereillä. Juuri kun sai itse taas unen päästä kiinni piti taas herätä.



Noemalle onnea talokatselmuksiin.



Gerda

Me ollaan Tampereelta ja innosta pomppisin jos saatais mamma- ja vauvatreffit järkättyä! :-)



Täällä muuten myös ihan kökkö yö takana, alkuyöstä piti hyssytellä puolen tunnin välein, sitten kyllä nukuttiinkin jopa kolme tuntia yhteen menoon, neljästä seitsemään vain torkuttiin pätkissä. Aamulla olin ihan kuutamolla, nyt jo vähän pirteämpi olo kun sain tovin nukuttua Jessen ollessa päiväunilla. Jessellä ilmeisesti ihon kutina vaikeuttaa nukkumista, nilkat ja niska ainakin kutkuttaa kovasti. Iho on ihan hyvännäköinen, tylsää että se silti kutisee. Ei varmaan tuo kutina johdu mistään ruoka-aineesta vaan on sitä atooppisen ihon kutinaa. Ei auta kuin ottaa taas kortisonit kehiin.



Nyt lounaspuuhiin Jessen kanssa...

eli Tuusulasta ollaan me. Mamma & vauva tapaaminen toivottavasti onnistuis.



Hertta ja Anni

Kiitos Jonsku kauniista sanoista ja samoja sanoja takaisin koko ihanalle mammasakille:) Kyllä tämä minullekin ystävärinki on vaikka oma kirjoittelu jääkin välillä vähiin:)



Aivan uskomatonta että joillakin kävellään!! Siis kävellään! Askelia:) Meillä kun vasta opittiin konttamaan:) Ihmislapsi kehittyy 10 kk:ssa aivan käsittämättömästi! Ihanaa seurattavaa:) Ja jälleen kiitos teille, ihanaa verrata kuinka eri tavalla voivat saman ikäiset lapset kehittyä.



Tamatun plussasta olin varma minäkin. Ettei sittenkin olisi valemenkat kehissä;)



Joko Noema pääsi pakkailemaan muuttolaatikoita?



Ja Gerdalle kovasti, kovasti jaksamisia rikkinäisiin öihin! Tiedän todellakin tunteesi ja sen väsymyksen, joka painaa koko päivän. Ei auta kuin mennä päivä kerrallaan. Kyllä ne joskus nukkuvat meidänkin pienokaiset ja äidit siinä sivussa:) Olen hieroskellut tytön kanssa sopimusta että kun 10 kk täyttyy niin yöheräämiset (=yösyönnit) vähenee kahteen ja vuoden iässä niitä on enää yksi. Joululahjaksi saan kokonaiset yöt. Saas nähdä, millä asteella neidin puheenymmärtäminen on... Jääräpäähän hän on mutta siksipä olen aloittanut sopimusneuvottelut jo hyvissä ajoin:)



Jonsku, ihanaa että teillä lähti hoito hyvin käyntiin! Se tuo positiivisia ajatuksia myös meidän siintävään hoidon aloitukseen, josta toistaiseksi vielä vaietaan *mistä ei puhuta, sitä ei ole*:)



Toivottavasti en taas jää viimeisten kirjoitusten joukkoon vaan tulen luetuksi:)



Öitä ja kauniita ajatuksia korvaamattomalle verkostolleni:)





----

(hymiöistä oli juttua jo aikaa sitten, taidan olla ikiteini minäkin:-D)