Miten köyhyydestä voi nousta keskiluokkaisuuteen?

Kouluttautumalla ja tekemällä töitä.

Stadilaisen köydän duunariperheen ainokainen jolle opetettiin jo äidinmaidossa korkea työmoraali.

Vaikka olin huono koulussa hankin myöhemmin opistotasoisen koulutuksen. Töitä olen tehnyt kuin pieni eläin ja ajan kanssa päässyt ylempiin toimihenkilötehtäviin. 38v lähtien laskin itseni ja perheeni keskituloisiin, vaikka tulot oli juuri ja juuri keskitulon yläpuolella mutta meillä oli uusi omakotitalo ja varaa mm matkoihin ja lasten harrastuksiin. Ylimmässä tulokymmenyksessä olimme n 45v.

Omat lapseni ovat olleet ylimmässä kymmenyksessä n 30v lähtien, keskituloisia jo opintojen päätyttyä

Vierailija kirjoitti:

Thaimaalainen opetusfilmi aiheesta

Klassikko! Niin innostava video, että haluaisin aloittaa juomisen vain voidakseni lopettaa sen :D

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaiseksi on vaikea päästä. Lapsena kuvittelin että tietysti asioiden sillainen laita tulee pysymään kun vaan opiskelee ja sitten kaikki eli rivarinpätkä+auto+elintaso+hienot lomat kyllä putkahtaa taivaasta. Kukaan ei vaan kertonut että jopa koulutettuna nettopalkka voi jäädä alle kahden tonnin ja että kaikki maksaa niin pirun perkeleesti. Palkka tulee joka kuukausi ja samantien paikalle purjehtii automaattiveloituskorppikotkat nimeltä asuntolaina, yhtiövastike, vesi, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja automaattiset sijoitukset+säästöt. Kun tomu laskeutuu niin juokseviin kuluihin ja vapaaseen mälläämiseen jää vain joku 700-800 euroa. Ei tuollaisia rahoja raaski enää tuhlata ravintolaillallisiin, kalliisiin lomiin ja harrastuksiin tai vaikka auton hankkimiseen, joten itse ainakin laitan tuosta vielä ison osan säästöön. Toisaalta noilla rahoilla voisi jo teeskennellä keskiluokkaista ja ostella kalliita juttuja.

Mielestäni siis kaksipiippuinen juttu. Jos pienistä tuloista säästää paljon, niin mahdollisesti nousee varakkuudeltaan keskiluokkaiseksi ajan kuluessa ja varallisuuden karttuessa. Tuota odottaessa näyttää siis ulospäin köyhältä (kuten kai itsekin? Rämä pyörä, itsetehty ruoka, halpa asunto, halvahkot harrastukset), mutta talous on balanssissa. Voisi tehdä myös toisinkin ja elää suoraan kädestä suuhun tyyliin hankkia 50 eur salikortti, syödä lounaat ravintoloissa, tilata kahdenkympin drinkkejä ja harrastaa jotain ylikallista kuumajoogajääkiekkoratsastuspurjehdusta.

Keskiluokkaista on vaikea määritellä. Onko pers'aukinen kaikki-tänne-heti-mulle-nyt ihminen jonka koko palkka menee elintason ylläpitämiseen, keskiluokkaisempi kuin samaa palkkaa ansaitseva mutta paljon vaatimattomampaa elämää elävä nettotuloistaan 60% säästävä?

Mutta tämähän on juuri se köyhästä-keskiluokkaiseksi-resepti.

Opiskellaan tonnikalalla ja riisillä joku takuuvarmasti työllistävä ja hyvin palkattu keskiluokan ammatti, lääkäri, arkkitehti, diplomi-insinööri, ekonomi, lakimies. Tai julkishallinnon kautta, tähtäimessä kunnanjohtaja ennen eläkettä.

Sitten harjoitellaan nälkäpalkalla, eletään halvalla vuokrayksiössä huonolla alueella, vaatteet kirpparilta ja käydään uimahallissa suihkussa.

Eka oikea työ otetaan vastaan ihan mistä vaan irtoaa, ja muutetaan sinne, jälleen asumaan halvassa luukussa ja syömään roikeläppiä.

Rinse and repeat.

Mitään merkkituotteita ei osteta, ellei se ole kympillä kirppiksellä. Säästetään, säästetään,. Säästetään, kunnes saa ostettua todella halvan ja remontin tarpeessa olevan asunnon, kohtuuttoman bussimatkan päästä ja istutaan tunti bussissa suuntaansa. Koska ei autoa.

Tehdään itse vähän maaliremonttia, myydään muutaman vuoden päästä voitolla. Ostetaan vähän kalliimpi vähän paremmalta paikalta. Vaihdetaan vähän paremmin palkattuun työpaikkaan, jälleen tehdään töitä hulluna ja kerrytetään cv: tä ja suhteita.

Rinse and repeat.

Viisikymppisenä on sitten vakivirka, käytetty Volvo ja omakotitalo pienehkön kunnan parhaalta alueelta. Parempi olla iso kala pienessä lammessa, kuin pieni kala isossa.

Ehkä kuusikymppisenä voi jo vähän matkustaakin ja ostaa merkkilaukun. Tosin siinä kohtaa auttaa seuraavaa sukupolvea ja heidän lapsia. Jotka muuten eivät ole enää köyhiä, vaan valmiiksi keskiluokkaisia. He voivat alkaa suunnilleen ruudusta viisi, lähtöruudun sijaan. He voivat esimerkiksi jo heti alkaa rahastosäästämään, ja saada omilta vanhemmilta pesämunaa asuntoon ja tukea opiskelijana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaiseksi on vaikea päästä. Lapsena kuvittelin että tietysti asioiden sillainen laita tulee pysymään kun vaan opiskelee ja sitten kaikki eli rivarinpätkä+auto+elintaso+hienot lomat kyllä putkahtaa taivaasta. Kukaan ei vaan kertonut että jopa koulutettuna nettopalkka voi jäädä alle kahden tonnin ja että kaikki maksaa niin pirun perkeleesti. Palkka tulee joka kuukausi ja samantien paikalle purjehtii automaattiveloituskorppikotkat nimeltä asuntolaina, yhtiövastike, vesi, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja automaattiset sijoitukset+säästöt. Kun tomu laskeutuu niin juokseviin kuluihin ja vapaaseen mälläämiseen jää vain joku 700-800 euroa. Ei tuollaisia rahoja raaski enää tuhlata ravintolaillallisiin, kalliisiin lomiin ja harrastuksiin tai vaikka auton hankkimiseen, joten itse ainakin laitan tuosta vielä ison osan säästöön. Toisaalta noilla rahoilla voisi jo teeskennellä keskiluokkaista ja ostella kalliita juttuja.

Mielestäni siis kaksipiippuinen juttu. Jos pienistä tuloista säästää paljon, niin mahdollisesti nousee varakkuudeltaan keskiluokkaiseksi ajan kuluessa ja varallisuuden karttuessa. Tuota odottaessa näyttää siis ulospäin köyhältä (kuten kai itsekin? Rämä pyörä, itsetehty ruoka, halpa asunto, halvahkot harrastukset), mutta talous on balanssissa. Voisi tehdä myös toisinkin ja elää suoraan kädestä suuhun tyyliin hankkia 50 eur salikortti, syödä lounaat ravintoloissa, tilata kahdenkympin drinkkejä ja harrastaa jotain ylikallista kuumajoogajääkiekkoratsastuspurjehdusta.

Keskiluokkaista on vaikea määritellä. Onko pers'aukinen kaikki-tänne-heti-mulle-nyt ihminen jonka koko palkka menee elintason ylläpitämiseen, keskiluokkaisempi kuin samaa palkkaa ansaitseva mutta paljon vaatimattomampaa elämää elävä nettotuloistaan 60% säästävä?

Mutta tämähän on juuri se köyhästä-keskiluokkaiseksi-resepti.

Opiskellaan tonnikalalla ja riisillä joku takuuvarmasti työllistävä ja hyvin palkattu keskiluokan ammatti, lääkäri, arkkitehti, diplomi-insinööri, ekonomi, lakimies. Tai julkishallinnon kautta, tähtäimessä kunnanjohtaja ennen eläkettä.

Sitten harjoitellaan nälkäpalkalla, eletään halvalla vuokrayksiössä huonolla alueella, vaatteet kirpparilta ja käydään uimahallissa suihkussa.

Eka oikea työ otetaan vastaan ihan mistä vaan irtoaa, ja muutetaan sinne, jälleen asumaan halvassa luukussa ja syömään roikeläppiä.

Rinse and repeat.

Mitään merkkituotteita ei osteta, ellei se ole kympillä kirppiksellä. Säästetään, säästetään,. Säästetään, kunnes saa ostettua todella halvan ja remontin tarpeessa olevan asunnon, kohtuuttoman bussimatkan päästä ja istutaan tunti bussissa suuntaansa. Koska ei autoa.

Tehdään itse vähän maaliremonttia, myydään muutaman vuoden päästä voitolla. Ostetaan vähän kalliimpi vähän paremmalta paikalta. Vaihdetaan vähän paremmin palkattuun työpaikkaan, jälleen tehdään töitä hulluna ja kerrytetään cv: tä ja suhteita.

Rinse and repeat.

Viisikymppisenä on sitten vakivirka, käytetty Volvo ja omakotitalo pienehkön kunnan parhaalta alueelta. Parempi olla iso kala pienessä lammessa, kuin pieni kala isossa.

Ehkä kuusikymppisenä voi jo vähän matkustaakin ja ostaa merkkilaukun. Tosin siinä kohtaa auttaa seuraavaa sukupolvea ja heidän lapsia. Jotka muuten eivät ole enää köyhiä, vaan valmiiksi keskiluokkaisia. He voivat alkaa suunnilleen ruudusta viisi, lähtöruudun sijaan. He voivat esimerkiksi jo heti alkaa rahastosäästämään, ja saada omilta vanhemmilta pesämunaa asuntoon ja tukea opiskelijana.

Kyllä ne maisterit 25v on jo vakiviroissa ja ostavat ensiasuntoja läheltä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaiseksi on vaikea päästä. Lapsena kuvittelin että tietysti asioiden sillainen laita tulee pysymään kun vaan opiskelee ja sitten kaikki eli rivarinpätkä+auto+elintaso+hienot lomat kyllä putkahtaa taivaasta. Kukaan ei vaan kertonut että jopa koulutettuna nettopalkka voi jäädä alle kahden tonnin ja että kaikki maksaa niin pirun perkeleesti. Palkka tulee joka kuukausi ja samantien paikalle purjehtii automaattiveloituskorppikotkat nimeltä asuntolaina, yhtiövastike, vesi, sähkö, netti, puhelin, vakuutukset ja automaattiset sijoitukset+säästöt. Kun tomu laskeutuu niin juokseviin kuluihin ja vapaaseen mälläämiseen jää vain joku 700-800 euroa. Ei tuollaisia rahoja raaski enää tuhlata ravintolaillallisiin, kalliisiin lomiin ja harrastuksiin tai vaikka auton hankkimiseen, joten itse ainakin laitan tuosta vielä ison osan säästöön. Toisaalta noilla rahoilla voisi jo teeskennellä keskiluokkaista ja ostella kalliita juttuja.

Mielestäni siis kaksipiippuinen juttu. Jos pienistä tuloista säästää paljon, niin mahdollisesti nousee varakkuudeltaan keskiluokkaiseksi ajan kuluessa ja varallisuuden karttuessa. Tuota odottaessa näyttää siis ulospäin köyhältä (kuten kai itsekin? Rämä pyörä, itsetehty ruoka, halpa asunto, halvahkot harrastukset), mutta talous on balanssissa. Voisi tehdä myös toisinkin ja elää suoraan kädestä suuhun tyyliin hankkia 50 eur salikortti, syödä lounaat ravintoloissa, tilata kahdenkympin drinkkejä ja harrastaa jotain ylikallista kuumajoogajääkiekkoratsastuspurjehdusta.

Keskiluokkaista on vaikea määritellä. Onko pers'aukinen kaikki-tänne-heti-mulle-nyt ihminen jonka koko palkka menee elintason ylläpitämiseen, keskiluokkaisempi kuin samaa palkkaa ansaitseva mutta paljon vaatimattomampaa elämää elävä nettotuloistaan 60% säästävä?

Mutta tämähän on juuri se köyhästä-keskiluokkaiseksi-resepti.

Opiskellaan tonnikalalla ja riisillä joku takuuvarmasti työllistävä ja hyvin palkattu keskiluokan ammatti, lääkäri, arkkitehti, diplomi-insinööri, ekonomi, lakimies. Tai julkishallinnon kautta, tähtäimessä kunnanjohtaja ennen eläkettä.

Sitten harjoitellaan nälkäpalkalla, eletään halvalla vuokrayksiössä huonolla alueella, vaatteet kirpparilta ja käydään uimahallissa suihkussa.

Eka oikea työ otetaan vastaan ihan mistä vaan irtoaa, ja muutetaan sinne, jälleen asumaan halvassa luukussa ja syömään roikeläppiä.

Rinse and repeat.

Mitään merkkituotteita ei osteta, ellei se ole kympillä kirppiksellä. Säästetään, säästetään,. Säästetään, kunnes saa ostettua todella halvan ja remontin tarpeessa olevan asunnon, kohtuuttoman bussimatkan päästä ja istutaan tunti bussissa suuntaansa. Koska ei autoa.

Tehdään itse vähän maaliremonttia, myydään muutaman vuoden päästä voitolla. Ostetaan vähän kalliimpi vähän paremmalta paikalta. Vaihdetaan vähän paremmin palkattuun työpaikkaan, jälleen tehdään töitä hulluna ja kerrytetään cv: tä ja suhteita.

Rinse and repeat.

Viisikymppisenä on sitten vakivirka, käytetty Volvo ja omakotitalo pienehkön kunnan parhaalta alueelta. Parempi olla iso kala pienessä lammessa, kuin pieni kala isossa.

Ehkä kuusikymppisenä voi jo vähän matkustaakin ja ostaa merkkilaukun. Tosin siinä kohtaa auttaa seuraavaa sukupolvea ja heidän lapsia. Jotka muuten eivät ole enää köyhiä, vaan valmiiksi keskiluokkaisia. He voivat alkaa suunnilleen ruudusta viisi, lähtöruudun sijaan. He voivat esimerkiksi jo heti alkaa rahastosäästämään, ja saada omilta vanhemmilta pesämunaa asuntoon ja tukea opiskelijana.

Kyllä ne maisterit 25v on jo vakiviroissa ja ostavat ensiasuntoja läheltä töitä.

Puhutko sä nyt kokemuksesta? Köyhän perheen maisterit vai?

Mä puhuin kokemuksesta.

Ne asuntoja 25-vuotiaana ostavat ei ole köyhistä oloista lähtöisin.

Oletko kuullut akateemisesta työttömyydestä?

Jos 25v on pelkkää opintolainaa, eikä mitään omaisuutta, eikä perheellä edes omistusasuntoa, ja eka palkka määräaikaisesta paikasta on 2500, siinä ei kauheasti asuntoja ostella.

Valitsemalla oikean puolison, sitte voi tulla vaikka melkein aatelinen .

Kun ei tee kakaroita niin pääsee köyhyysloukusta pois. Ja vituttaa nämä ihmiset jotka jotka pakottavat tehtailemaan kakaroita niin että kaikkien pitäisi elää siinä samassa paskassa ja köyhyydessä.

Katsomalla metsää.

Aloitin elämäni hyvin köyhänä - muutin pois kotoa velkaisena. Opiskelin korkeakoulussa alaa, jossa maksetaan hyviä palkkoja. Asuin melko vaatimattomast noin 20 vuotta enkä reissannut ulkomailla kuin työmatkoilla. Sijoitin ylimääräiset osakkeisiin.

Nyt olemme varmaan tukevasti keskiluokkaisia, Rahaa ei tarvitse kauheasti miettiä. On velaton omakotitalo etelä-Suomessa ja läpivuoden asuttava kesämökki.

Polku olisi ollut paljon helpompi ilman ryöstöverotusta. Progressiivinen vero on myrkkyä heille köyhille, jotka pyrkivät parantamaan elämäänsä.

VAIN 700-800€ 😂😂😂 mulle jäi 50e vielä kun poltin, ja käytin alkoholia kerran kuussa. Lopetin molemmat, nyt jää 400e. Voi teitä ressuja!

Kakaroistahan sitä rahaa just saakin!!!

Miksi haluaisit siihen keskiluokkaan? Onko se joku Shangri-la sinulle, vai mikä? Miksi et vain eläisi kuten nytkin ja ajattelisi jotain ihan muuta. Tai sitten alat säästää ja pienentää menojasi, jos haluat kasvattaa varallisuuttasi. Keskiverto-keskiluokkaisesta tuleva mielikuva on niin tylsä, että en oikein käsitä kuka sitä haluaisi tavoitella. Tämä myyttinen keskiluokkainen asuu valkoisen-harmaassa modernissa talossa, oletettavasti Espoossa. Piha on suunnittelijan kädestä, mutta jostain syystä näyttää ihan samalta, kuin kaikkien muidenkin pihata. Hän ajaa hienolla autolla (perheessä on luonnollisesti kaksi autoa), kuskaa lapsiaan pikkuisen hienompiin harrastuksiin, pukeutuu ainoastaan beessiin, harmaaseen ja valkoiseen, no takki voi olla musta tai tummansininen ja kantaa jotain hassun näköistä käsilaukkua. En tiedä, miltä ne miehet näyttää, varmaan vähän samanlaisilta, maastoutuvat sinne valkoisten sohvien ja klinkkerilattioiden sekaan kai... Kuka haluaa säästää ja opiskella vuosia saavuttaakseen tuon?

Menemällä TÖI!

Vierailija kirjoitti:

Valitsemalla oikean puolison, sitte voi tulla vaikka melkein aatelinen .

Klassinen! Nousen ylös hanurin avulla -kikka 😁👍

Onko aloittajalla jotain mitä näyttää ja käyttää? Toisilla on aivot, joillakin pankki löytyy hanurista.

Elin nuorena työttömyyskorvauksella ja toimeentulo tuella. Kyllästyin tuilla elämiseen ja lähdin opiskelemaan nyt 2 perustutkintoa opiskelin 5 vuotta. Nyt vakituinen työ koulutusta vastaavaa työtä teen. Pari sijoitus asuntoa josta saan vuokraa 935€/kk ja omassa asunto- osake kaksiossa asun. Netto tulo työstä 1600€ ja vuokratulo 935€ joten mukavasti tulen toimeen. En tupakoi enkä käytä alkoholia. Olen sinkku. Toinen sijoitusasunto velaton ja oma parin kolmen vuoden kuluttua maksettu sen jälkeen kolmannen sijoitus asunnon hankin. Ei valittamista. Elämä on valintoja.

Mikä lasketaan keskiluokkaiseksi? Aiemmin tein matalapalkkatöitä, saaden tuloja varmaan vain 15 000€ vuodessa. Opiskelin uuden ammatin, jolla tienaan noin 40 000€ vuodessa. Ainakin ajattelen, ettei elämäni ole erityisen keskiluokkaista näillä tuloilla. Ei ole velkoja, mutta ei kyllä mitään omaisuuttakaan. Puoliso tienaa 100 000€ enemmän vuodessa kuin minä, mutta hänkään ei omista juuri mitään. Meillä ei ole edes autoa ja asuntokin on pienehkö kaksio edullisella asuinalueella. Toisin sanoen meidän elämä ei ole ihan hirveästi muuttunut, vaikka ollaan siirrytty köyhäilyvaiheesta tienaamaan. Jotenkin jännästi sitä sai pienituloisena taiottua itselleen ihan niitä samoja kokemuksia kuin nyt. Olisi kyllä varaa elää isomman ja ostaa uusi auto, mutta jotenkin tuollaiset asiat eivät vain kiinnosta kumpaakaan.

Kun me olemme kumpikin köyhistä oloista emmekä ole tehneet kakaroita niin ei tarvitse koskaan kaupassa laskea hintoja enää ja saa syödä kalliita herkkujakin. Pysymme terveempinäkin kun ei ole raha huolia eikä stressiä rahasta. Vihaan yli kaiken centtien laskemista ja riittääkö rahat omaan terveyden huoltoon ja perustarpeisiin. Meillä jää säästöön niin paljon että pystytään ostamaan vanhuuden varalle palveluja eikä tarvitse itkeä jos ei jälkikasvu tule auttamaan eikä kiinnosta. 

Me emme söisi vanhuksina niin ala-arvoista ja yli kallista pakaste ruokaa mitä vanhuksille syötetään. Emmekä ole vanhoina laihdutus kuurilla niin että syömme voita ja kermaa. Mitään rasvatonta paskaa ei tarvitse syöttää. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi haluaisit siihen keskiluokkaan? Onko se joku Shangri-la sinulle, vai mikä? Miksi et vain eläisi kuten nytkin ja ajattelisi jotain ihan muuta. Tai sitten alat säästää ja pienentää menojasi, jos haluat kasvattaa varallisuuttasi. Keskiverto-keskiluokkaisesta tuleva mielikuva on niin tylsä, että en oikein käsitä kuka sitä haluaisi tavoitella. Tämä myyttinen keskiluokkainen asuu valkoisen-harmaassa modernissa talossa, oletettavasti Espoossa. Piha on suunnittelijan kädestä, mutta jostain syystä näyttää ihan samalta, kuin kaikkien muidenkin pihata. Hän ajaa hienolla autolla (perheessä on luonnollisesti kaksi autoa), kuskaa lapsiaan pikkuisen hienompiin harrastuksiin, pukeutuu ainoastaan beessiin, harmaaseen ja valkoiseen, no takki voi olla musta tai tummansininen ja kantaa jotain hassun näköistä käsilaukkua. En tiedä, miltä ne miehet näyttää, varmaan vähän samanlaisilta, maastoutuvat sinne valkoisten sohvien ja klinkkerilattioiden sekaan kai... Kuka haluaa säästää ja opiskella vuosia saavuttaakseen tuon?

Sää unohdit, että se lähtökohta ja vertailukohta oli köyhyys. Luuletko ettei köyhää kiinnosta moderni talo Espoossa, kaksi autoa ja suunnittelijan suunnittelema piha? Mikä lienee sun tausta, jos köyhyys kuulostaa jännittävämmältä?

Raha ei tee onnelliseksi. Tulee muut huolet, omaisuuden menetyksen pelko, sairauksien pelko….

Vierailija kirjoitti:

Menemällä TÖI!

Tätä Beatriz Grimaldi pitää "työnä". Hän maksaa suomalaiset miehet.