Mua ärsyttää kun kauniit naiset vähättelevät omaa ulkonäköään tai hoikat ihmiset valittaa "läskeistään"

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää kun muut ihmiset jaksaa jankata että "voi kun olet niin hoikka, ei kyllä uskoisi että tykkäät syödä kakkua kun olet noin hoikka" ja niin edelleen. Olen ihan normaalipainoinen, painoindeksi 22 ja käytän M koon housuja, maha pömpöttää varsinkin menkkojen aikaan. Mutta näköjään normaalipainoiset on sitten niiiin hoikkia pikkuisen pullukoiden silmään? Ei minulle tulisi mieleen sanoa kenellekään, että kyllä huomaa että tykkäät kakusta kun olet vähän pullea.

Tämäkin mua ärsyttää kun kuvitellaan, että ylipainoinen ei osaa arvioida onko joku normaalipainoinen, hoikka tms. Kyllä mä sen silti osaan katsoa vaikka itsellä ylimääräisiä kiloja onkin. Olin esim. hetki sitten lääkärillä joka oli nuori nainen ja todella hoikka. Käsivarretkin niin kapeat, paino varmaan siellä normaalipainon alarajoilla. Moni on normaalipainoinen, saattaa vatsa vähän pömpöttää tms. Sitten on niitä oikeasti hoikkia joista kyllä näkee, että mikään ei pömpötä. Moni näistä syö aika vähän, jotkut harvat syö paljon lihomatta. 

Enkä kyllä ymmärrä miksi hoikka ei voisi syödä kakkua. Sehän on siitä kiinni, että mitä muuta syö päivän aikana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se johtuu siitä, että kauniita ihmisiä on kiusattu läpi elämänsä. Alkaen lapsesta, nuoruuden läpi ja aikuisena varsinkin. Pystyttekö yhtään kuvittelemaan miten vaikka kaupan kassa kohtelee? Tai ravintolan työntekijä? Koitat päästä töihin jonnekkin, ostaa jotain, olla kaveri jollekin, pelkkä naapuri, ajaa autolla, käydä lenkillä. Ihan kaikessa näkyy se, että miehet haluaa iskeä, kopeloida, ahdistella ja naiset vihaa koska ovat kateellisia ja siksi ovat käsittämättömän ilkeitä.

Onneksi joskus jotkut ovat ystävällisiä ja kypsiä ja hyviä ihmisiä on olemassa, mutta ne on harvassa.

Mutta tässä on se syy miksi kaunis ei ymmärrä miksi on kaunis: kaikki yli keskiarvon tuhotaan. Kaunis ei ole syyllinen kauneuteensa. Antakaa armoa ihmisille.

Tämä.

Liiankin tosi.

Sit ne naiset sanoo, et eihän sul mitään ongelmaa ole saada miestä eikä rahaa, kun oot kaunis. Et pääset helpolla.

Ei se niin mee.

No mitä mä olen nähnyt, niin kaunottarilla on aina riittänyt miesseuraa enemmän kuin tarpeeksi. Usein tullaan iskemään. Kaunottaret ovat melkein koko ajan parisuhteessa, ei tarvitse kauaa olla sinkkuna. 

Joskus nuorena kun oltiin porukalla liikkeellä, niin miehet huomasi aina ne porukan kaunottaret. Olipa sellainenkin tapaus, että yhdellä taviksen näköisellä kaverilla oli säpinää erään miehen kanssa ja olivat tapailleet selvinkinpäin. Eivät silti vielä seurustelleet. No oltiin baarissa porukalla ja kun mies tuli siihen niin iski silmänsä toiseen porukan kaunottarista. Eipä tuntunut tästä kaunottaresta kivalta kun tiesi, että tämä meidän yhteinen kaveri on erittäin ihastunut mieheen ja sutinaa on ollut. Kaunotar tämän miehelle sanoikin, mutta mies vain totesi etteivät seurustele. No homma päätyi siihen, että mies ei saanut sitä kaunotarta eikä sitä taviksen näköistä. Kovasti yritti sitten selitellä tälle taviksen näköiselle, mutta peli oli menetetty jo. 

Tällaisesta omien "puutteiden" närppimisestä huokuu säistetty naisviha ja läskiviha, ja lisäksi huono itsetunto (joka voi johtua edellä mainituista). Kannattaa avata silmät ja haistattaa pitkät näille kulttuurin luomille kauneusihanteille. Niihin ei kukaan ihminen tule yltämään, ja elää vain onnettoman elämän jos hakee hyväksyntää itseltä ja muilta vain ulkonäön perusteella.

Osoittaa kyllä myös todella huonoa tilannetajua ja vain itsensä ympärillä pyörimistä, jos alkaa seurassa huokailla omia puutteitaan kehossaan/ulkonäössään. En oikein keksi tylsempää puheenaihetta, ja siinä on pakotettu sitten lässyttämään takaisin, että ethän sinä ole edes lihava... Hohhoijaa. Nykyään en jaksa kommentoida mitään, vaan koetan vaihtaa puheenaihetta.

Hankkikaa nyt ensinnäkin parempaa seuraa kuin sellaiset ihmiset jotka koettavat alistaa teitä haukkumalla ulkoisia puutteita.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi tehdä vartalonsa eteen jotain, ei sitä tarvitse surkutella tai ottaa paineita. Hyväksyy vaan sen ettei ole siinä kunnos mis haluais olla ja lähtee tavotteleen sitä mitä haluais olla. Kaikki on mahdollista.

Anteeksi suoruuteni, mutta vaikutat epävarmalta teiniltä. Olet kietonut elämäntapasi ulkonäkösi ympärille. Kommentissasi sekoittuvat ulkonäkö ja kunto. Toivottavasti elämässäsi on muutakin.

En ymmärrä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua ärsyttää kun muut ihmiset jaksaa jankata että "voi kun olet niin hoikka, ei kyllä uskoisi että tykkäät syödä kakkua kun olet noin hoikka" ja niin edelleen. Olen ihan normaalipainoinen, painoindeksi 22 ja käytän M koon housuja, maha pömpöttää varsinkin menkkojen aikaan. Mutta näköjään normaalipainoiset on sitten niiiin hoikkia pikkuisen pullukoiden silmään? Ei minulle tulisi mieleen sanoa kenellekään, että kyllä huomaa että tykkäät kakusta kun olet vähän pullea.

Tämäkin mua ärsyttää kun kuvitellaan, että ylipainoinen ei osaa arvioida onko joku normaalipainoinen, hoikka tms. Kyllä mä sen silti osaan katsoa vaikka itsellä ylimääräisiä kiloja onkin. Olin esim. hetki sitten lääkärillä joka oli nuori nainen ja todella hoikka. Käsivarretkin niin kapeat, paino varmaan siellä normaalipainon alarajoilla. Moni on normaalipainoinen, saattaa vatsa vähän pömpöttää tms. Sitten on niitä oikeasti hoikkia joista kyllä näkee, että mikään ei pömpötä. Moni näistä syö aika vähän, jotkut harvat syö paljon lihomatta. 

Enkä kyllä ymmärrä miksi hoikka ei voisi syödä kakkua. Sehän on siitä kiinni, että mitä muuta syö päivän aikana. 

Minulla on kyllä tosi hoikat kädet ja sääret, se varmaan saa vaikuttamaan hoikemmalta kuin olenkaan. Mutta siis kun en ole mitenkään erityisen hoikka muuten ja silti jatkuvasti kuulen niitä kommentteja, niin kyllä se herättää ajattelemaan ettei ihmiset osaa katsoa. Enkä siis todellakaan valittele läskejäni, vaikkei kroppani täydellinen olekaan. Kyllä ne on ihan muut jotka jaksaa jauhaa "voi kun olet hoikka, kun minä olen tämmöinen pullero", "kyllä sinun päällä näyttää kaikki vaatteet kauniilta kun olet niin hoikka" NO EI NÄYTÄ! Mutta valitsen semmoiset vaatteet jotka sopii omalle kropalle. Ja ehkä siksi näytän sitten niin kovin hoikalle, että kaikkien pitää siitä huomauttaa? Siis jopa ihmiset jotka todennäköisesti painaa ihan saman verran kuin minä. En ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Tällaisesta omien "puutteiden" närppimisestä huokuu säistetty naisviha ja läskiviha, ja lisäksi huono itsetunto (joka voi johtua edellä mainituista). Kannattaa avata silmät ja haistattaa pitkät näille kulttuurin luomille kauneusihanteille. Niihin ei kukaan ihminen tule yltämään, ja elää vain onnettoman elämän jos hakee hyväksyntää itseltä ja muilta vain ulkonäön perusteella.

Osoittaa kyllä myös todella huonoa tilannetajua ja vain itsensä ympärillä pyörimistä, jos alkaa seurassa huokailla omia puutteitaan kehossaan/ulkonäössään. En oikein keksi tylsempää puheenaihetta, ja siinä on pakotettu sitten lässyttämään takaisin, että ethän sinä ole edes lihava... Hohhoijaa. Nykyään en jaksa kommentoida mitään, vaan koetan vaihtaa puheenaihetta.

Hankkikaa nyt ensinnäkin parempaa seuraa kuin sellaiset ihmiset jotka koettavat alistaa teitä haukkumalla ulkoisia puutteita.

Entäs jos se ihminen on pitkään kerännyt rohkeutta, että uskaltaa jutella asiasta edes jollekulle eikä vain pyöritellä sitä päänsä sisällä? Eri asia tietysti joku, joka aina aloittaa saman valittamisen, mutta jos ajatellaan, että joku ensi kertaa alkaisi puhua noin. Jos toinen vastaa siihen "hohhoijaa, joo *ttu oot kaunis" tai jotakin muuta ilkeää, niin siitä ihmisestä tuntuu entistä pahemmalta.

Sillä ihmisellä voi todella olla paha olla, häpeää asiaa eikä koe voivansa puhua asiasta kenellekään. Jos hän ei kaverille voi jutella asiasta, niin kelle? Pitää löytää joku itseä "kauniimpi" tai hoikempi, jonka seurassa voi sitten itkeä makkaroitaan? Sinulla on vihamielinen asenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen voi tehdä vartalonsa eteen jotain, ei sitä tarvitse surkutella tai ottaa paineita. Hyväksyy vaan sen ettei ole siinä kunnos mis haluais olla ja lähtee tavotteleen sitä mitä haluais olla. Kaikki on mahdollista.

Anteeksi suoruuteni, mutta vaikutat epävarmalta teiniltä. Olet kietonut elämäntapasi ulkonäkösi ympärille. Kommentissasi sekoittuvat ulkonäkö ja kunto. Toivottavasti elämässäsi on muutakin.

Eihän sekoitu. Siinä puhutaan kunnosta =lihava ta tikissä oleva. Ei siitä kuinka paljon penkkaa tai kuinka paljon juoksee cooperin testissä.

Keho dysmorfia

Kiusattu

Syömishäiriö

"MÄ EN TAJUU MÄ EN TAJUU" Ottakaa pää pois perseestä ja käyttäkää aivoja.

Jos hoikka lihoo vaikkapa 5kg, niin kyllä sen itse huomaa ja se voi oikeasti häiritä, housut ei enää mahdu jalkaan ja muutenkin ikävä olo, vaikka olisi edelleenkin kevyempi kuin suurin osa muista. Mutta eihän sitä toki saa sanoa kenellekään tai kertoa yrittävänsä pudottaa muutaman kilon, joku painavampi loukkaantuu siitä varmasti, "mistä sinä muka laihdutat". Se on vain pullukoiden oikeus saada valittaa kiloistaan, näin se tuntuu menevän. Eikä kaunis ihminen saisi harmitella kasvoissaan olevaa finniä, koska on edelleen kaunis finnistä huolimatta. Näin se tuntuu menevän.

Vierailija kirjoitti:

Jos hoikka lihoo vaikkapa 5kg, niin kyllä sen itse huomaa ja se voi oikeasti häiritä, housut ei enää mahdu jalkaan ja muutenkin ikävä olo, vaikka olisi edelleenkin kevyempi kuin suurin osa muista. Mutta eihän sitä toki saa sanoa kenellekään tai kertoa yrittävänsä pudottaa muutaman kilon, joku painavampi loukkaantuu siitä varmasti, "mistä sinä muka laihdutat". Se on vain pullukoiden oikeus saada valittaa kiloistaan, näin se tuntuu menevän. Eikä kaunis ihminen saisi harmitella kasvoissaan olevaa finniä, koska on edelleen kaunis finnistä huolimatta. Näin se tuntuu menevän.

Joo, ja sitten se, jolle sanoo joutuu vaikeaan tilanteeseen. Menee nyt ohi aiheen, mutta mitä kannattaisi sanoa ihmiselle, joka valittaa lihoneensa? "Niin oletkin", tai muu myötäily kuulostaisi törkeältä. Jos taas sanoo, että "en minä huomaan sinun lihoneen", voi toinen suuttua ja sanoa, että "Älä ole liian kohtelias!" tai "Kyllä minä asian tiedän paremmin kuin sinä!"

Itse lihoin raskauden jälkeen +10 kiloa. Vaatteet ei mahtuneet päälle ja yläkropan lihaksisto oli niin heikossa kunnossa, että kärsin selkäkivuista. Päätin aloittaa tavoitteellisen treenaamisen ja laihtua. Jos menin kertomaan tästä tavoitteesta kavereille tai tutuille, sain kuulla enimmäkseen kommentteja: "Ei sun tarvii laihduttaa!" "Mä olen tyttyväinen itseeni tällaisena, vaikka mulla onkin pari kiloa liikaa!" "Ei raskauden jälkeen tarvitse enää näyttää samalta, kuin ennen"

No, oma vointini parani treenin myötä, keskivartalon lihaksisto löytyi uudelleen ja vaatteet alkoivat taas mahtua päälle. Olo on nyt paljon itsevarmempi ja parempi, kuin ennen treenaamisen aloittamista. Samat kommentit jatkuu: "Miksi sä treenaat?" "Eihän sulla ollut mitään laihdutettavaa edes" "Mä olen tyytyväinen itseeni näin"

Vähän hämmentää, kun kaverit ja läheiset kannustamisen sijaan yrittävät saada luopumaan elämäntapamuutoksesta. Hämmentää myös, miksi naiset pitävät sitä arvosteluna itseään kohtaan, jos joku toinen haluaa elää terveellisemmin ja urheilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoikka lihoo vaikkapa 5kg, niin kyllä sen itse huomaa ja se voi oikeasti häiritä, housut ei enää mahdu jalkaan ja muutenkin ikävä olo, vaikka olisi edelleenkin kevyempi kuin suurin osa muista. Mutta eihän sitä toki saa sanoa kenellekään tai kertoa yrittävänsä pudottaa muutaman kilon, joku painavampi loukkaantuu siitä varmasti, "mistä sinä muka laihdutat". Se on vain pullukoiden oikeus saada valittaa kiloistaan, näin se tuntuu menevän. Eikä kaunis ihminen saisi harmitella kasvoissaan olevaa finniä, koska on edelleen kaunis finnistä huolimatta. Näin se tuntuu menevän.

Joo, ja sitten se, jolle sanoo joutuu vaikeaan tilanteeseen. Menee nyt ohi aiheen, mutta mitä kannattaisi sanoa ihmiselle, joka valittaa lihoneensa? "Niin oletkin", tai muu myötäily kuulostaisi törkeältä. Jos taas sanoo, että "en minä huomaan sinun lihoneen", voi toinen suuttua ja sanoa, että "Älä ole liian kohtelias!" tai "Kyllä minä asian tiedän paremmin kuin sinä!"

Mä varmaan sanoisin jotain tällaista: "En huomaa, että olisit lihonut, mutta jos susta tuntuu, että oot ja se häiritsee sua, niin haluan tietty tukea sua, jotta olosi paranee."

Sitten rupeaisin juttelemaan esim. ruokavaliosta ja treenaamisesta, onko kaveri miettinyt mitään sellaista? Jos tästä jälkeen kaveri loukkaantuu, niin on kyllä oma ongelmansa.

Kerjäävät kehuja, ovat narsisteja.

Vierailija kirjoitti:

Jos hoikka lihoo vaikkapa 5kg, niin kyllä sen itse huomaa ja se voi oikeasti häiritä, housut ei enää mahdu jalkaan ja muutenkin ikävä olo, vaikka olisi edelleenkin kevyempi kuin suurin osa muista. Mutta eihän sitä toki saa sanoa kenellekään tai kertoa yrittävänsä pudottaa muutaman kilon, joku painavampi loukkaantuu siitä varmasti, "mistä sinä muka laihdutat". Se on vain pullukoiden oikeus saada valittaa kiloistaan, näin se tuntuu menevän. Eikä kaunis ihminen saisi harmitella kasvoissaan olevaa finniä, koska on edelleen kaunis finnistä huolimatta. Näin se tuntuu menevän.

On sulla murheet. Finni naamassa! First world problems.

Jep. Mietin samaa aina nuorempana kun olin ylipainoinen.

Kunnes tajusin että 20kg laihdutettuani olin toisaalta edelleen se ihminen joka ei hyväksynyt itseään. Siis olin tyytyväinen painooni mutta jokin lamppu siinä syttyi että hetkinen tää mun ongelma ei taidakaan johtuq painosta.

Nykyisin kun puhun siitä etten viitsi herkutella liikaa, olen havainnut että samassa pöydässä istuvat ylipainoiset pyörittelevät silmiään ja sanovat että "eihän sun tarvi mitään keksejä miettiä". sitten tajuan että eihän ne tiedä että olen itsekin ollut ylipainoinen! Että ihan ymmärrettävää. Siksipä sanonkin nyt teille täällä että muistakaa ettei se ihminen aina ole hoikka ollut..jos se puhuu ettei viitsi ottaa toista keksiä ettei liho niin ei se teille vihjaile.. sitä on vain omassa mielessään pitkään ylipainoinen "henkisesti".

Minua kiusattiin ulkonäön takia koko peruskoulun ajan. Milloin olin läski, milloin joku hamsteri, milloin luuviulu, milloin hevosen näköinen, milloin luokan rumin ja milloin mitäkin. Aina löytyi kaikkea ristiriitaistakin haukuttavaa minun ulkonäöstäni. Kotona vanhemmat eivät ottaneet kiusaamistani vakavissaan ja olivat tyyliin "voi voi, älä syö sitten enää niitä sipsejä" tai "voi voi, söisit sitten vähän enemmän". Ristiriitaista, eikö?

Nykyään olen ihan ok sinut itseni kanssa. Olen normaalipainoinen, minua on kehuttu kauniiksi, minulla on upea aviomies jne., mutta silti tulee hetkiä, kun tunnen olevani ihan v**** ruma ja kuvottava! Ajattelen, että ne teinit silloin puhuivat ihan totta, että näytän ihan hamsterilta tietyssä kulmassa jne. Vaikka todellisuudessa en löydä itsestäni mitään hamsteria - ei ole isoja etuhampaita tai pulleita poskia...

Lisään vielä että sellainen jolla on ollut ylipainoa osaa ehkä nähdä itsensä vähän eri tavalla kuin sellainen joka on aina ollut samassa painossa.

Nuorempana sama paino tuntui tosi pulskalta mikä nykyään tuntuu hoikalta.

Ja kyllä se on totta että hoikempana se 3kg lisää voi pienemmissä koossa tehdä sen ettei housunnappi mene eikä housuja voi käyttää kun taas ylipainoisena sama koko meni vaikka ois sen 3kg lihonut. Veikkaan että tästä johtuu myös tuo hoikkien huolestuminen parista kilosta.

T.75

Vierailija kirjoitti:

Lisään vielä että sellainen jolla on ollut ylipainoa osaa ehkä nähdä itsensä vähän eri tavalla kuin sellainen joka on aina ollut samassa painossa.

Nuorempana sama paino tuntui tosi pulskalta mikä nykyään tuntuu hoikalta.

Ja kyllä se on totta että hoikempana se 3kg lisää voi pienemmissä koossa tehdä sen ettei housunnappi mene eikä housuja voi käyttää kun taas ylipainoisena sama koko meni vaikka ois sen 3kg lihonut. Veikkaan että tästä johtuu myös tuo hoikkien huolestuminen parista kilosta.

T.75

Juu, ja normaalipainoisena se 3kg on paljon vaikeampi pudottaa pois, kuin ylipainoisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hoikka lihoo vaikkapa 5kg, niin kyllä sen itse huomaa ja se voi oikeasti häiritä, housut ei enää mahdu jalkaan ja muutenkin ikävä olo, vaikka olisi edelleenkin kevyempi kuin suurin osa muista. Mutta eihän sitä toki saa sanoa kenellekään tai kertoa yrittävänsä pudottaa muutaman kilon, joku painavampi loukkaantuu siitä varmasti, "mistä sinä muka laihdutat". Se on vain pullukoiden oikeus saada valittaa kiloistaan, näin se tuntuu menevän. Eikä kaunis ihminen saisi harmitella kasvoissaan olevaa finniä, koska on edelleen kaunis finnistä huolimatta. Näin se tuntuu menevän.

On sulla murheet. Finni naamassa! First world problems.

Just tämä asenne. Samalla logiikalla tosin kukaan ei sais valittaa mistään, koska jollain menee huonommin. Ylipaino se sitä paitsi vasta first world problem onkin 😉

Minusta omasta painosta, läskeistä ja ulkonäöstä valittaminen on ihan yhtä hölmöä oli sitten minkä painoinen tai näköinen tahansa. Ja asettaa aina sen vastapuolen kiusalliseen asemaan, vaikea noihin on mitään fiksua vastata. Minun tuttavapiirissä sitä harrastaa aika tasapuolisesti kaiken näköiset ja painoiset, osalla se vaikuttaa huomion haulta (yleensä ne kaikkein nuorimmat) ja osalla vaan yleiseltä ruikuttamiselta asiasta, jolle ei kuitenkaan aio tehdä mitään.