Kokemuksia eron partaalta pelastuneista liitoista? Auttakaa mua, hajoan.
Avioliittomme on päättymässä. Lapsia 4. Hajottaa. Mies on rakastunut toiseen, tätä kestänyt noin kaksi kuukautta. Meillä ei ole vuosiin ollut aikaa toisillemme ja miehelläni ei ole motivaatiota yrittää. Hän muutenkin tykkäisi, että olisin kokonaan erilainen kuin olen. Lasten tähden ja itsenikin en haluaisi kaiken hajoavan. En kestä tätä tuskaa, en tule kestämään eroa lapsistani (jos esim vuoroviikkosysteemi).
Minkälaisia kokemuksia teillä on toivottoman tuntoisista tilanteista pelastuneista liitoista? Kiitos kaikille, jotka jaksatte vastata. Minä hajoan tähän kipuun.
Kommentit (42)
Hän ymmärtää, että olen tällainen kuin olen ja siksi ei näekään oikein mahdollisuuksia. Ei vaadi minua muuttumaan. Hänen mielestään sellainen nainen, joka sisustaa, tapailee ihmisiä, käy kutsuilla, järkkäilee kutsuja, harrastaa liikuntaa, käyttää mekkoja/hameita on naisellinen ja häntä kiinnostava. Viihdyn kotona ja koen, että nuo hänen toiveensa edustavat sellaista supernaiseutta: sellaista, että naisen pitäisi olla hyvä vähän kaikessa. Siis, että jos käy töissä ja lapset harrastaa iltaisin ja miehelläkin on harrastuksia, niin miten tuohon edes ehtii ihan oikeastikaan? Olen valmis yrittämään suhteeni eteen ja kompromissimielessä voin yrittää olla enemmän sellainen mistä mieheni pitää.
Meillä minä olin se, joka oli lähdössä ja tein jo selvää eroa aika törkeästikin.
Kuitenkin sitten yhtäkkiä mieleen päsähti, ettei ruoho ole yhtään sen vihreämpää muualla, vaikka olinkin kovin ihastunut. Mies vei meitä parisuhdeterapiaan, mutta ei siitä ollut mitään iloa. Halusin muka jitain ihan muuta, mutta näin jälkikäteen ajateltuna halusin vain itse olla jotain muuta. Eipä se olisi onnistunut miestä vaihtamalla. Päätin haluta sen oman perheeni. Kesti kuitenkin puolisen vuotta tämän päätöksen jälkeen, ennen kuin ihan oikeasti rakkaus mieheeni palasi ennalleen. Vaati siis ihan oikeasti tahtomista ja tietoista yritystä. Mutta se kannatti. Nyt kriisivuodesta on seitsemän vuotta aikaa, ja tuntuu tosi kaukaiselta ajatukselta, että olisin lähtenyt liitosta.
Haluatko oikeasti olla tuossa liitossa?
Hmm kuulostaa että miehelläsi on joku uhmis nyt.
Ok kaikki nuo kuvailemasi jutut on ihan kivoja, mutta tuntemani tuollaiset naiset, niillä on rikkaat miehet, ehkä maks 2 lasta, ehkä osapäivätyö ym. Että voit muistuttaa miestäsi että sullakin on sitten uusi homma siinä että mahdollistat uuden naisesi naisellisuuden ym ym.
Kannattaa ehkä kumminkin muistaa että on aikoinaan valinnut sut semmosena kun oot. Oisko nyt kun oot hoitanu kodin, lapset ym ja hänellä on aikaa pohtia asioita niin onkin tullut siihen tulokseen että ruoho vihreämpää.
Ala käydä kutsuilla. Jätä lapset miehelle hoitoon. Ostele kauniita vaatteita, pihistä sitten vaikka ruokalaskussa :) ja käske miestä että nyt ostetaan 3000e uusi sohva.. Ja keittiöremppa in sen 10000 e.
On se mukavaa kun sisustetaan :) ja tietty kauneyshoitolat ym. Anna mun kaikki kestää..
5: Niin, musta kodin hajottaminen lapsilta on ihan kamalaa.
Tulevaisuuden taloudellinen turvattomuus pelottaa myös. Olen alalla, jossa en viihdy ja tehnyt vain määräaikaisia.
Sinä saat olla mikä olet. Älä suostu vertailuun, älä sisäistä sitä.
Onko miehesi halunnut kaikki lapset ?
harvoin, olet täältäkin lukenut, miehet ottaa puolet vastuuta lapsien kasvatuksesta, kuluista, usko pois, yritä vähän tehdä sellaista mistä miehesikin tykkää.
olet luult ihan kusessa eron jälkeen.
Ja me ollaan vuosia eletty taloudellisesti tosi tiukilla. Siksi en käytä rahaani sisustamiseen, kieltäydyn kutsuista, kun en kehtaa olla ostamatta aina :( Monet näistä asioista liittyvät ihan rahaan ja sen puutteeseen. En tajua.
Eroissa on usein kyseessä ikäkriisi ja se kriisi muuttuu ihastumiseksi toiseen.
On väärin että hän kertoo sinulle miksi toinen nainen on "parempi". Se liityy oikeasti siihen ihastumisen tunteeseen, ei sinuun.
Meidän elämä oli menossa helpompaan suuntaan. Oli suunnitelma, miten selvitään veloista ja sitten jää elämiseen enemmän. Voidaan tehdä enemmän kivoja asioita. Minä olin kouluttautumassa alalle, jossa on töitä ja parempi palkka. Jos hän vielä jonkin aikaa jaksaisi, asiat helpottuisivat. Ehkä minäkin voisin olla siinä vaiheessa hänestä vielä ihana.
Jos sä alat kompromissina muuttumaan sun täytyy miettiä se asia huolella läpi. Tee niitä muutoksia, joita itsekin haluat. Esimerkiksi liikunta virkistää ihan ketä tahansa tähän aikaan vuodesta. Jotkut muutokset voisivat saada itsesi voimaan paremmin. Enkä pidä vääränä sitä, että joskus haluaa vaikeissakin tilanteissa miellyttää jollain muutoksella omaa puolisoa. Älä kuitenkaan hyväksy vähättelyä tai vertailua. Älä suostu ottamaan mitään sellaista vastaan.Jos mies haluaa mennä, niin et voi sille mitään. Ainakin yritit. Ja ehkä olet löytänyt itsellesi uuden suunnan, uusia harrastuksia tai jotain muuta mielekästä tekemistä samalla. Oletteko käyneet pariterapiassa? Yritä jaksaa!
4: Minkälaiset sun tunteesi oli miestäsi kohtaan erovaiheessa? Oliko teillä seksiä?
Kirjoitit, että tietoista tahtomista ja yrittämistä. Kertoisitko tarkemmin?
No onko teillä koti kaunis ?
muistan ystäväni opiskelualoilta, joka sai jostain lakanoita. Hän kävi metsässä hakemassa mustikoita ja toisella kerran puiden lehtiä ja oksia. Keitti niitä isossa kattilassa, siivilöi, oli laittanut lakanat isoon saaviin ja sen täyteen tätä mustikkavettä. Lakanoista tuli upeat, violetit ja teki niistä verhot. Ja toiset verhot tuli niistä lehti / oksa keitoksesta.
koti oli aina siisti.
oletko kotiäiti, onko pinnoilla aina lehtiä, vaatekasoja, roskia ?
kun on 4 lasta, ihan taatusti on ylimääräistä vaatetta.
Saat paljon sisustettua kotia sillä, että myyt ylimääräisiä tavaroita / vaatteita pois ja keskityt yhteen nurkkauksiin kerralla.
ensi viikolla alkaa taas smart tarjous postissa.
yritä jotain.
Vähättely ja vertailu on hänen yrityksensä vapautua siitä vastuusta että hänellä on toinen nainen/ on pian (jos vasta alussa). Hän on sen tien valinnut, hän ei saisi vastuuttaa sinua siitä!
Sano että jos mies hoitaa 50÷ kotitöistä ja lasten asioista, käytät mielelläsi ylimääräisen ajan sisustamiseen ja lenkkeilyyn.
Meillä oli jo eropaperit täytettynä muutama viikko sitten. Varattiin kuitenkin aika parisuhdeterapiaan. Eilen käytiin ja oli ihan hyvä kokemus. Muutaman viikon päästä uudestaan. Meilä on ongelmana liika kiire, jota on jatkunut 4-5 vuotta. Pari suhde on päässyt lässähtämään kun ei ole ollut aikaa. Onneksi kumpikaan ei ole ehtinyt myöskään rakastua toiseen.
Me aloitettiin siitä että päätettiin vielä jatkaa. Keskusteltiin siis kotona siitä, että halutaanko vielä olla yhdessä. Päivä itkettiin tahoillamme ja seuraavana päivänä kumpikin oli päättänyt että haluamme olla yhdessä ja yrittää. Tsemppiä! Toivottavasti saatte asiat selvitettyä!
Voimia sinulle ap. Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Onko miehesi sanonut, että pitää kuvailemasi tyyppisestä naisesta vai kuvailtko tätä miehesi ihastusta? Miehet tuntuvat vaativan huomiota ja huumaa kaikkien arjen kiireiden ja rasitusten keskellä enemmän kuin naiset. Tuolta ihastukselta miehesi on saanut nyt aikaa ja huomiota, mutta arki koittaa siinäkin suhteessa. Mieti, pystytkö antamaan anteeksi aidan toisella puolella käymisen. Itse luulin pystyväni, mutta asia kalvaa edelleen, vaikka tapahtuneesta on pari vuotta aikaa. Luottamusta on vaikea saada takaisin, kun sen on kerran menettänyt.
[quote author="Vierailija" time="22.11.2014 klo 09:05"]Voimia sinulle ap. Minkä ikäisiä lapsenne ovat? Onko miehesi sanonut, että pitää kuvailemasi tyyppisestä naisesta vai kuvailtko tätä miehesi ihastusta? Miehet tuntuvat vaativan huomiota ja huumaa kaikkien arjen kiireiden ja rasitusten keskellä enemmän kuin naiset. Tuolta ihastukselta miehesi on saanut nyt aikaa ja huomiota, mutta arki koittaa siinäkin suhteessa.
[/quote]
kyllä näitä naisiakin on: enemmä persoonallisuuskysymys.
Minkälainen sun pitäisi olla miehesi mielestä ?