Kuinka pian vauvan syntymän jälkeen lähdit viihteelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kaverin kanssa kahvilla noin kolme tuntia, kun vauva oli noin kolme viikkoinen. Enkö olekin huono äiti?

Huonosta en mene vannomaan. Mut marttyyri ainakin tunnut olevan :)

Sarkasmi sinulle näköjään vieras käsite :) Suosittelen googlaamaan. Auttaa ymmärtämään asioita vähän eri tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kaverin kanssa kahvilla noin kolme tuntia, kun vauva oli noin kolme viikkoinen. Enkö olekin huono äiti?

Huonosta en mene vannomaan. Mut marttyyri ainakin tunnut olevan :)

Sarkasmi sinulle näköjään vieras käsite :) Suosittelen googlaamaan. Auttaa ymmärtämään asioita vähän eri tavalla. 

Yhtälailla ku sulle hyvä äiti termi. Tsemppiä. Onneks on AA keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Ihan sairasta miten alkoholi menee oman vauvan edelle! Eikö kannattaisi jättää lapset tekemättä jos on kiire kaljoille kun lapsi alle vuotinen? Vanhempien läsnä olo ja etenkin äidin jos imettää, on pienelle vauvalle kaikki kaikessa, hän ei muuta tarvitse kuin sylin lämpöä ja ruokaa sekä kuivan vaipan ja mitä tekee mamma---> jättää lapsensa ja painuu bisselle. Tuommosesta ehdottomasti lastensuojeluilmoitus. Ja vinkkinä eikö kannattaisi juhlia ja juoda ennen perheenlisäystä niin voi sitten keskittyä vauvaan kun sen aika on?

ei viihteelle lähtö tarkoita välttämättä alkoholia. Kommentoin alkupäässä että vauvan ollessa 3kk mentiin naimisiin ja sitä ennen oli polttarit. Polttareissa join muutaman alkoholittoman drinksun, häissä join kaksi siideriä koko pitkän päivän aikana, ja loppuajan kokista.

Ja huomauttaisin vielä, että alkoholin juominen ei poissulje imettämistä.

Ei ihme että nuoret aikuiset eivät halua enää lapsia kun näitä lukiessa saa kuvan että äitinä ja isänä menettää kaikki oikeudet normaaliin elämään ja pitää vaan elää lapsentahtista elämää 24/7/365 seuraavat 18 vuotta jos erehtyy lisääntymään. HUH!

Me olemme saaneet kasvatettua kaksi tervettä ja fiksua lasta aikuisiksi asti ilman jatkuvaa suorittamista, pätemistä, uhriutumista ja oman sädekehän kiillotusta. Ja emme ole edes eronneet vaan olemme yhä yhdessä 30 vuoden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin kaverin kanssa kahvilla noin kolme tuntia, kun vauva oli noin kolme viikkoinen. Enkö olekin huono äiti?

Huonosta en mene vannomaan. Mut marttyyri ainakin tunnut olevan :)

Sarkasmi sinulle näköjään vieras käsite :) Suosittelen googlaamaan. Auttaa ymmärtämään asioita vähän eri tavalla. 

Yhtälailla ku sulle hyvä äiti termi. Tsemppiä. Onneks on AA keksitty.

Pusipusi jonnepieni <3 Aika söpöä, että otat nämä aikuisten tätien keskustelut noin tosissasi :)

No, vanhimman lapsen kanssa kun oli 2,5 v...

Keskimmäiset ei ollenkaan ja nuorimman kanssa ei tulisi mieleenikään.

Lapset ovat ansainneet vanhemman joka rakastaa, on läsnä ja haluaa olla heidän kanssaan.

En kuitenkaan tuomitse vanhempia jotka tarvitsevat omaa aikaa.

Ollaan kaikki erilaisia.

Olen menoni mennyt nuorena ja lapset ovat minun sydämen asia 💕

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haistakaa paska te, jotka kehtaatte arvostella ja syyllistää muita vanhempia! Minulla ei ole lapsia, mutta olen ollut ihan itse lapsi joskus, ja voin sanoa, että rennompi ote on lapsille parempi, kuin yliripustautuva The Mother (englanniksi, koska äiti on liian sydämellinen sana näille hulluille). Lapsi on osa elämää, ei sen keskipiste, vaikka tärkein olisikin.

Ihmeen selkeästi oot onnistunu kirjoittamaan vaikka tais jäädä aamukalja ottamatta?

Kaikki ei katsos tarvitse aamukaljaa ollakseen normaalin selkeitä. Kannattaa hakea apua, jos aamukalja ja sen tarve on ensimmäinen mieleen tuleva asia torstaina.

Nyt menee iloisesti alkoholistit ja satunnaiset drinkit sekaisin.

kaikki haluu aina: Mulle, tänne , kaikki, heti.

 mikään ei ole ärsyttävämpää kun varattu perheenäiti baarissa

Esikoinen oli 3kk kun käytiin syömässä ja muutamalla. Keskimmäinen taisi olla yli vuoden ja en edes muista kuopuksen aikana, että minkä ikäinen oli. Olisiko ollut reilun vuoden. Ei nää ole mulle sellaisia asioita, joita noteeraan tai lasken. 

22 vuotta

Ai kamala. Toivottavasti suurin osa kommenteista on vitsillä kirjoitettu.

Monessa kommentissa kauhisteltiin "miten voit juhlia uutta vuotta ilman vauvaa, vauva on vaan kerran pieni"? Tai muuta vastaavaa. Öö, yksi ilta? Kasvaako se vauva uuden vuoden yönä niin paljon, ettei äiti voi käydä viettämässä iltaa?

Toisekseen, monesti lapsella on myös isä. Isä osaa kyllä hoitaa lastaan silloin, kun äiti on muualla.

Kolmanneksi, se on sekä vauvan että äidin parhaaksi, että äiti rentoutuu välillä eikä ole koko ajan saatavilla.

Sitten kun ne muksut on teini-ikäisiä niin ette enää muista milloin olitte ekan kerran viihteellä. En minä ainakaan. Eikä sillä oo yhtään mitään väliä.

Vierailija kirjoitti:

Ai kamalaa! En voisi jättää pientä vauvaa julmasti isovanhemman tai kenenkään muunkaan perheen ulkopuolisen ihmisen hoitoon.

1) Äiti on vastasynyneen vauvan ensisijainen hoitaja. AINA. Toisena tulee vauvan isä. 2) En luota ollenkaan isovanhempiin lastenhoitajana. 3) Lapsentahtinen imetys kärsii, kun äiti ei voi imettää vauvaansa moneen tuntiin. 4) En halua, että perheen ulkopuolinen ihminen juottaa vauvalle tuttipullosta korviketta. 5) Lapsi voi saada trauman, kun hän on erossa omasta vanhemmastaan. 6) Lapselle voi sattua tapaturma tai onnettomuus isovanhemman tai hoitajan seurassa. Huonokuntoinen ja iäkäs isovanhempi voi esimerkiksi kaatua ja vauva voi loukkaantua.

Sekopää.

Huh. Kyllä sais monet löysätä pipoa tässä ketjussa. Niistä lapsista kasvaa ihan hyviä vähän vähemmälläkin stressaamisella. Käsittämätöntä syyllistämistä, tuomitsemista ja ahdasmielisyyttä. Vähän toivoisi jotain suhteellisuudentajua. Meneehän monet äidit töihinkin jo kun lapsi on alle vuoden.

Mummi täällä hei! Olen hoitanut lapsenlastani ihan alusta alkaen monena päivänä, koska synnytys oli vaikea. Vauvan ollessa parin kk ikäinen vanhempansa olivat konsertissa ja tulivat puolen yön jälkeen kotiin. Sen jälkeen näitä hoitokeikkoja on ollut aina silloin tällöin ja päivisin olen hoitanut muutaman tunnin viikottain.

Hyvin sujuu, me pärjäämme hyvin pikkuisen kanssa ja hän hyväksyy yhtälailla rinnan äidiltään kuin pullon minulta. Kuusikymppisenä en todellakaan ole mikään heiveröinen ja kaatuileva vanhus, joka ei pystyisi vauvaa hoitamaan. Uskon, että meille kehittyy pikkuisen kanssa todella läheinen suhde ja on hienoa nähdä myös pirteä äiti ja isä, kun silloin tällöin pääsevät tuulettumaan ja tietävät, että lapsi on hyvässä hoidossa.