Perinnön lakiosan hakeminen

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Perijät keskenään päättävät jakokirjassa mitä arvoa kukakin saa.

Jos eivät pysty sovussa jakamaan niin sitten kalliisti oikeuden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Sivuuttaako testamentti sisaruksen lakiosan perinnönjaossa.

Ei sisaruksilla ole lakiosaa. Lapsilla on.

Eli tuhannet suomalaiset jotka ovat jääneet ilman perintöä voivat hakea sitä sitten jälkikäteen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Perijät keskenään päättävät jakokirjassa mitä arvoa kukakin saa.

Jos eivät pysty sovussa jakamaan niin sitten kalliisti oikeuden kautta.

Hyväksyykö verottaja? Että jaetaan hallintaoikeudellista kiinteisöä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Perijät keskenään päättävät jakokirjassa mitä arvoa kukakin saa.

Jos eivät pysty sovussa jakamaan niin sitten kalliisti oikeuden kautta.

Hyväksyykö verottaja? Että jaetaan hallintaoikeudellista kiinteisöä? 

Tietysti. Voit omistaa rakennuksen, johon jollain toisella on hallintaoikeus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Perijät keskenään päättävät jakokirjassa mitä arvoa kukakin saa.

Jos eivät pysty sovussa jakamaan niin sitten kalliisti oikeuden kautta.

Hyväksyykö verottaja? Että jaetaan hallintaoikeudellista kiinteisöä? 

Tietysti. Voit omistaa rakennuksen, johon jollain toisella on hallintaoikeus.

Vähentääkö hallintaoikeus mun perintöveroa ns. käyvästä arvosta?

Siksi että jos on vaikka  4 sisarusta jotka eivät ole tekemisissä ja yksi on niin hän teettää perunkirjoituksen vaikka lapsellaan. Näin on tehty kymmenissä tuhansissa tapauksissa. Ilmoitusta muille ei ole tullut mistään. Etkö tosiaankaan tiedä asioiden oikeaa käytäntöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Perijät keskenään päättävät jakokirjassa mitä arvoa kukakin saa.

Jos eivät pysty sovussa jakamaan niin sitten kalliisti oikeuden kautta.

Hyväksyykö verottaja? Että jaetaan hallintaoikeudellista kiinteisöä? 

Tietysti. Voit omistaa rakennuksen, johon jollain toisella on hallintaoikeus.Vähentääkö hallintaoikeus mun perintöveroa ns. käyvästä arvosta?

Ei vähennä.

Vierailija kirjoitti:

Huom , tää on vanha ketju johon tein lisäkysymyksen! 

Voiko lakiosalla vaadittu perintö olla hallintaoikeudellista. 

Leskellä (avio-, ei avo-) ainakin voi olla hallintaoikeus asuntoon ja asuinirtaimistoon. Googleta lesken hallintaoikeus.

Olen joskus kuullut, että verottaja kohtelee eri tavoin normaalisti  perittyä omaisuutta ja lakiosalla vaadittua. Lakiosalla vaadittu pitäisi olla hallintaoikeudetonta. Mutta miten se on edes mahdollista, ei moniltakaan jää muuta kuin kiinteistö ja vähän rahaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huom , tää on vanha ketju johon tein lisäkysymyksen! 

Voiko lakiosalla vaadittu perintö olla hallintaoikeudellista. 

Leskellä (avio-, ei avo-) ainakin voi olla hallintaoikeus asuntoon ja asuinirtaimistoon. Googleta lesken hallintaoikeus.

Tätä ei nyt kysytty. 

Vierailija kirjoitti:

Ilmoitat perunkirjoittajalle, että vaadit lakiosaasi. Ei tartteta erillistä lakimiestä. 

Mikäli perunkirjoittaja ei ole testamentinsaajaa, ei siitä ole mitään käytännön hyötyä. Ilman haastemiestä käytännössä mahdotonta.

Jos sisaruksella ei ole lakiosaa perintöön ja muita ei ole niin kuka sitten perii sisaruksen ja miten?

Perintökaaressa on kyllä mainittu myös sisarukset eli onko laillista vai ei en tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Jos sisaruksella ei ole lakiosaa perintöön ja muita ei ole niin kuka sitten perii sisaruksen ja miten?

Jos ei ole tehty testamenttia, sisar perii. Jos on testamentti niin ei sisar voi mitään lakiosaa vaatia.  Lapsi voi. 

Väärin. Hallintaoikeudella on vaikutusta perintöveon määrään.

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Käsitykseni mukaan lakiosa (perintö) on lesken hallinnassa, niin kauan kunnes leski elää. Lakiosa toteutetaan vasta perinnönjaossa. Lähtökohtaisesti perintöä ei voida jakaa niin kauan kuin se on lesken hallinnassa. Yksiselitteistä asia ei kuitenkaan ole, koska jokin asia vaikuttaa aina toiseen seikkaan ja toinen asia taas toiseen jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan jatkaa tätä keskustelua kysymällä, voiko lakiosalla vaadittu perintö olla (lesken) hallintaoikeudessa? Vai pitäisikö lakiosa maksaa mieluummin rahana? Mitä jos raha ei riitä kaikkien lakiosan vaatijoiden osuuksiin?

Käsitykseni mukaan lakiosa (perintö) on lesken hallinnassa, niin kauan kunnes leski elää. Lakiosa toteutetaan vasta perinnönjaossa. Lähtökohtaisesti perintöä ei voida jakaa niin kauan kuin se on lesken hallinnassa. Yksiselitteistä asia ei kuitenkaan ole, koska jokin asia vaikuttaa aina toiseen seikkaan ja toinen asia taas toiseen jne.

Näin minäkin olen ymmärtänyt. Eli se lakiosa jää tavallaan jumiin ja vapautuu lesken kuoltua. 

Siis jos ei ole rahaa jolla maksaa lakiosa. 

Lakiosaa vaativalla lapsella on oikeus saada lakiosansa (lesken tai muun) hallintaoikeudesta vapaana silloin, kun se on mahdollista. Eli lapsen oikeus lakiosaan menee testamentissa olevan hallintaoikeusmääräyksen edelle. Mutta jos kuolinpesässä ei ole lakiosan maksamiseen riittävästi muuta omaisuutta kuin asunto, jossa leski asuu lesken asumisoikeudella, niin lakiosavaatimuksesta huolimatta leski saa jäädä asumaan siihen. Eli lesken oikeus jäädä asumaan asuntoon on voimakkaampi kuin perillisen oikeus saada lakiosansa vapaana toisen hallintaoikeudesta.