Lue keskustelun säännöt.
Millaiset ihmiset jää yksin?
19.11.2014 |
Onko teistä ihan itsestäänselvää, miksi tuntemanne yksinjääneet eivät ole saaneet ketään? Olen miettinyt paljon omaa tilannettani ja sitä, että miksi en ole kelvannut kenellekään, enkä oikein ole varma syystä. En ole nätti, mutta en kuitenkaan rumakaan. Olen todella tavis. Olisin varmaan jopa ihan nätti, jos minulla ei olisi huonoa ihoa(suuret ihohuokoset), mutta koska on, olen tosiaan keskimäärin tavis. Painoni on vaihdellut bmi 22- 29 välillä, en siis koskaan ole ollut laiha, mutta kiinnostusta ei ole ollut normaalipainoisenakaan. Olen kiltti ja rauhallinen ja hauskahko ja älykäs, joskin myös aika tylsä, tykkään lukea ja lenkkeillä luonnossa. Ja kuten bmi:stä näkyy, tykkään ruoanlaitosta ja etenkin sen syömisestä. :) Vastapainoksi juoksen, jotta paino pysyisi edes jotenkin kurissa. En ole koskaan ollut kovinkaan kiinnostunut bilettämisestä, nuorempana kyllä jonkin verran kävin kaverien kanssa ulkona. Olen akateeminen, mutta en tee koulutustani vastaavaa työtä. En herätä mitään suuria tunteita ihmisissä, en usko, että kukaan inhoaa minua, mutta kukaan ei koskaan kiinnostukaan.
Kukaan mies ei ole koskaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta minua kohtaan, ei edes baarissa yrittänyt saada minua sänkyyn. Nuorena kerroin parille ihastukselleni tunteistani, toinen suhtautui ihan asiallisesti, mutta sanoi ei kiitos, toinen antoi todella ilkeät pakit. Sen jälkeen en ole itsekään tehnyt aloitetta.
Äitini on sellainen ihminen, että miehet pitää hänestä kovasti ystävänä ja hänellä on paljon myös miespuolisia ystäviä. Minäkin tulen hyvin toimeen miesten kanssa, mutta vain kaverina, kukaan ei koskaan kiinnostu sen kummemmin. En kuitenkaan ole ulkonaisesti miesmäinen, tykkään hirveästi vaatteista ja kosmetiikasta ja meikeistä, joten en ole mikään rekkakuski. (En toki puhu miehille meikeistä tai vaatteista, jos joku nyt niin luuli)
En enää edes odota löytäväni ketään, mutta tämä on aina askarruttanut minua, koska en ole itse osannut keksiä, miksi olen niin kelpaamaton kenellekään. Kuvauksen takia on tietysti vaikea sanoa ja voi olla, että arvioin itseäni väärin, mutta millaiset teidän tuntemanne naiset ovat niitä, joita kukaan ei huoli? Ja miehetkin saa vastata, että millainen nainen ei kelpaa kenellekään? Tai hyppääkö jokin asia tuosta kuvauksestani silmille, mikä selittäisi kelpaamattomuuteni?
Kommentit (145)
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:52"]
Olin itse yksin melko pitkään. Olen aika kaunis, koulutusta vastaavassa työssä oleva korkeakoulutettu nainen. Tein tietoisen muutoksen asenteeseni ennen aviomieheni tapaamista. Päätin, että en enää lopeta tapailua siksi, että minua ei kiinnosta, vaan vasta sitten, jos todella tuntuu vastenmieliseltä. Ryhdyin pistämään enemmän painoa miesten kiinnostukseen minua kohtaan kuin omalle kiinnostukselleni. Annoin siis aikaa omien tunteideni syttymiselle.
Sinua neuvoisin käymään rohkeasti ulkona (vaikka baarissa) ja esim.nettitreffeillä, jotta ylipäätään tapaat miehiä.
[/quote]
Ensimmäinen kappale nyt ei koske minua, koska minua ei kukaan koskaan lähesty. Ehkä olisi tosiaan pitänyt nuorena käydä enemmän ulkona. Se vain, että kun en viihtynyt baarissa, niin ei sinne tullut lähdettyä ja niinä kertoina, kun menin, sain olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:21"]
Minkä ikäinen olet?
Vähän päälle 30. Luovutin muutama vuosi sitten. Ajattelin, että jos ei kelpaa nuorena, niin ei se ikä ainakaan haluttavuutta lisää naisen kohdalla.
En varmaan sikäli ole tympeän oloinen, että minulle kyllä jutellaan julkisilla paikoilla. Ei kai sitten ihmiset juttelisi ollenkaan, jos vaikuttaisin jotenkin nartulta. Luulisin?
En ole kokeillut nettiä.
[/quote]
Mikset kokeile nettiä? Miehet sielläkin aloitteet tekevät lähes aina, niin voit ihan itse päättää ja valita haluatko viestitellä tai tavata.
[/quote]
Nettideittailu lupaa paljon, mutta lopulta saat vain pettymyksiä. Sen on moni nähnyt. Ehkä joku 20+ vuotias vielä onnistuu löytämään netin kautta turmeltumattoman nuoren miehen. Ne vähän vanhemmat ovat... paras etten sano mitään. :(
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:22"]
Ap, taidat olla aika ujo tai annat torjuvan vaikutelman, kun et ole koskaan edennyt edes seurustelusuhteeseen asti. En sitten tiedä, onko käynyt yhtään parempi flaksi minulla, kun parisuhteenpoikasia on liuta, mutta lopulta ei ketään pysyvää. Miehet tunnetusti valitsevat ulkonäön perusteella, mut kun naisen luonne ja persoonallisuus vähitellen käy ilmi, se on goodbye. Ikävä kyllä miehille ei käy kuin tietynlainen nainen, naiset sen sijaan kelpuuttavat hyvinkin erilaiset ja omalaatuisetkin miehet. Minulla on hyvä itsetunto kaikista hylkäämisistä huolimatta. Ehkä se on osoitus itsenäisestä ja voimakkaasta ihmisestä. Joku ex-heilani sanoi kerran, että tuon esiin hänen huonoimmat puolensa. Itse olen sitä mieltä, että tuon toisessa esiin hänen todellisen luontonsa, paljastan (tahattomasti, tiedostamatta) totuuden ihmisestä. Ja sitä mies ei kestä, kun ei pysty myöntämään totuutta itselleenkään, eikä hyväksymään. Minä olisin hyväksynyt nuo miehet ja heidän heikkoutensa.
Joten kysyn sinulta ap, kumpi parempi: ikuinen neitsyys vai monet hylkäämiset?
[/quote]
Rohkenen olla eri mieltä.
Miehillä on jos jonkinlaista riivinrautaa vaimona; Kaukana "ihanasta ja höpsöstä". Sen lisäksi on ikuisia hippi-tyttöjä, tosikkoja tiedenaisia jne, jne. Täysin perusteetonta väittää, ettei eri miehiä sytyttäisi erityyppiset naiset.
[/quote]
Kyllä se taitaa juuri näin olla, että miehille käy melkein nainen kuin nainen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella kävisi jokainen vaan että miehillä on laajempi skaala, eikä miehille vaikuta esim. naisen varakkuus tai koulutus.
[/quote]
Mammojen (ja ehkä jonkun av-papan) mutu-käsitykset johtivat tässä irrationaaliseen päätelmään, ap:n kannalta. Vai onko hän sattumoisin juuri tuo melkein nainen, joka nyt sitten ei vaan käy?
Se, että miehillä on riivinrautavaimoja, johtuu vain siitä, että miehet ovat usein liian mukavuudenhaluisia hankkiutuakseen heistä eroon. Kun miehen elämä rullaa vakisuhteessa (lue: saa pötyä pöytään ja melaa mekkoon), hän sulkee korvansa (ja ilmeisesti usein myös silmänsä!) ja sietää riivinrautaa. Huom. alunperin vaimo olikin ihan mukava, flirttaileva ja myötämielinen - tai ainakin esitti sellaista, että sai miehen koukkuun.
ehkä tässä päästäänkin asian ytimeen: vaikuttaa siltä, että ap on hyvin suora ihminen: what you see is what you get. Miehet pitää huij...ehh, hurmata suhteeseen. Ap ei pyri viehättämään miehiä valheellisin keinoin. Niinkuin monet naiset.
[/quote]
Täytyy nyt myöntää, etten minä edes osaisi esittää mitään, enkä tiedä, millaista olisi pitänyt esittää! Minä olen aina oma itseni, enkä osaa ajatella, että esittäisin jotain muuta.
Kuulehan nyt vierailija onhan sitä muutakin kun seksiä. Itelle ainakin tärkeämpää hellyys halaus ja kumppanuus kun paneminen. Taidat olla mies kun noin mustavalkoisesti ajattelet että parisuhteen perusta on seksi. Eiköhän se ole lähinnä elämän jakaminen ja elämänkumppani ettei tarvi yksin olla. Toki seksi siihen kuuluu mutta toi 99,9% on kyllä hieman liioiteltua. Tiesitkö muuten että suurin osa naisista ei edes saa yhdynnässä orgasmia? Kyllähän ne äijän perustarpeet muutenkin voi tyydyttää ku pillua levittämällä. Suututtaa tommonen ajatusmalli, itellä parisuhde ollu kohta 10 vuotta ja hyvin on menny vaikkei seksi enää juurikaan kiinnosta. Kuuluu normaaliin parisuhteeseen siis pitkään sellaiseen tietääkseni tämä.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:16"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:36"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:30"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 17:22"]
Ap, taidat olla aika ujo tai annat torjuvan vaikutelman, kun et ole koskaan edennyt edes seurustelusuhteeseen asti. En sitten tiedä, onko käynyt yhtään parempi flaksi minulla, kun parisuhteenpoikasia on liuta, mutta lopulta ei ketään pysyvää. Miehet tunnetusti valitsevat ulkonäön perusteella, mut kun naisen luonne ja persoonallisuus vähitellen käy ilmi, se on goodbye. Ikävä kyllä miehille ei käy kuin tietynlainen nainen, naiset sen sijaan kelpuuttavat hyvinkin erilaiset ja omalaatuisetkin miehet. Minulla on hyvä itsetunto kaikista hylkäämisistä huolimatta. Ehkä se on osoitus itsenäisestä ja voimakkaasta ihmisestä. Joku ex-heilani sanoi kerran, että tuon esiin hänen huonoimmat puolensa. Itse olen sitä mieltä, että tuon toisessa esiin hänen todellisen luontonsa, paljastan (tahattomasti, tiedostamatta) totuuden ihmisestä. Ja sitä mies ei kestä, kun ei pysty myöntämään totuutta itselleenkään, eikä hyväksymään. Minä olisin hyväksynyt nuo miehet ja heidän heikkoutensa.
Joten kysyn sinulta ap, kumpi parempi: ikuinen neitsyys vai monet hylkäämiset?
[/quote]
Rohkenen olla eri mieltä.
Miehillä on jos jonkinlaista riivinrautaa vaimona; Kaukana "ihanasta ja höpsöstä". Sen lisäksi on ikuisia hippi-tyttöjä, tosikkoja tiedenaisia jne, jne. Täysin perusteetonta väittää, ettei eri miehiä sytyttäisi erityyppiset naiset.
[/quote]
Kyllä se taitaa juuri näin olla, että miehille käy melkein nainen kuin nainen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisella kävisi jokainen vaan että miehillä on laajempi skaala, eikä miehille vaikuta esim. naisen varakkuus tai koulutus.
[/quote]
Kuitenkin aika paljon on naisia yksin ja he ovat aika samantyyppisiä. Taitaa se ulkonäkö kuitenkin loppujen lopuksi ratkaista.
[/quote]
Miten niin ulkonäkö lopuksi ratkaisee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:00"]
Miehille naisen (korkeampi) koulutus on yleensä miinusta. Ja kun akateemisia miehiä ei riitä akat naisille, jää näitä jakojäännöksiä. Analysoiva tiedenainen ja kaljaa vetävä duunarimies ovat mahdoton yhtälö.
[/quote]
Miksi se on miinusta? Ihan tavallisia ihmisiä akateemisetkin on. Olen luonnontieteelliseltä valmistunut, enkä mielestäni kauhean analyyttinen, mutta juoppoa en kyllä tosiaan huolisi. Tai vähän hölmöä puhua huolimisesta, kun ei ole ketään tarjollakaan! :D
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta.
En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt.
Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Tuttujen kanssa puhun paljon, mutta tutustuminen vie aikaa... Hymyilen kyllä paljon, mutta ei sekään taida riittää :)
En myöskään käy baareissa yms, joten ei sielläkään ketään tapaa.
Mutta kyllä sitä on yksinäinen olo, ja haluaisin löytää jonkun. Ja kyllä se seksikin kelpais, mutta en kuitenkaan mitään irtosuhteita halua.
Olen nyt 21.
[/quote]
Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:16"]
Ehkä se, etä et ole itse kiinnostunut...olet tavallaan luokitellut itsesi kaveriksi. Voi olla, että joku kavereista olisikin kiinnostunut, kun tutustut pidempään. Tai syvemmin.
ehkä rupeat uskaltamaan avaamaan vaaleanpunaisia silmälaseja. On hirmu helppo mennä siihen kaverillisesti. Olemiseen. Kun sinulle se on turvallinen. Tosin kaikille se ei ole helppoa. Sinulla on tuollainen lahja. Se on arvokasta, että voi olla miesten kanssa kaveri.
mutta siitä eteenpäin jonkin kanssa tarvitsee vähän syvempää kontaktia tai vähän erilaista kontaktia.
mä uskon, että löydät hyvän tyypin, kun sen aika on. Kuullostat itse hyvältä tyypiltä. Jos sulla on miehiä kaverina, niin sitten uskallat vaan katsoa seuraavan kortin, kun se tunne sattuu kohdalle. Joku kerta se on molemminpuolinen.
se, jos korostaa miehille kaveruutta vain, niin voi karkottaa...ei tavallaan uskalla sitten ollakaan sinusta romanttisesti kiinnostunut, koska tuot toveruutta vahvasti esiin? Joku vahva tyyppi kyllä voi uskaltaakin lähestyä sinua.
neitsyydestä ei mun mielestä tarvi tehdä numeroa tai ongelmaa. Se on yks osa-alue suhteessa ja ihmisessää. Fyysinen osa-alue.
että en usko sun kelpaamattomuuteen....entäs jos oletkin kranttu tai et vain ole huomaavinaai merkkejä...tai et vain näe niitä?
[/quote]
Kaverimiehet ovat kaikki varattuja, he ovat lähinnä työelämässä tapaamiani, sukulaisten kautta tapaamiani ja yksi miespuolinen kaveri on säilynyt ihan peruskouluajoilta. Ja olen kyllä aika varma, ettei heillä ole koskaan ollut mitään sellaista kiinnostusta tai sitten ainakin he salaavat sen todella hyvin! Minusta vähän tuntuu, etten vain ole "sen tyyppinen" nainen. Äidillänikin on siis ollut yksi ainoa mies koko elämänsä aikana, isäni, ja no, nuorena oli kyllä kai muitakin tarjolla, mutta ei minun syntymäni jälkeen.
En usko olevani nirso ja uskoisin kyllä, että huomaisin merkit, koska huomaan aika herkästi ulkopuolelta katsottuna, jos joku on kiinnostunut jostain toisesta. Ja kai nyt joku edes yhden ainoan kerran elämässäni olisi tehnyt aloitteen, jos olisi kiinnostunut!
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:25"]
Luulen että yksin jäävät ovat asenteeltaan kovin kyllästyneitä elämäänsä/sen oloisia, väsähtäneen oloisia tai epätoivoisia. Tai ainakin kaikki ne pidempään yksinäiset joita tunnen ovat tällaisia enemmän tai vähemmän. Miehekäs kävely/puhetyyli ym saattaa vaikuttaa siihe ettei miehet kiinnostu.. pitäis olla sellasta suloista lempeyttä olemuksessa.. varmaan sussa onkin mutta et osaa näyttää sitä miehille? Kyl täs maailmas on kaikenlaasta olijaa nähty ja jokaaselle on ottajansa. Nauti elämästäsi, se on tärkeintä.
[/quote]
Syy vai seuraus? Ehkä ne pidempään yksinäiset on kyllästyneitä ja kyynisiä just koska ovat olleet niin pitkään yksin? On aika rankkaa olla koko ajan yksin kun kaikki muut tekee jakaa kaiken kavereiden ja kumppaneiden kanssa. Yksinolevan pitää koko ajan itse aktivoida itseään, ja uskaltaa enemmän, kun muut saavat tukea kavereista tai puolisosta. Aika kuluttavaa on myös miettiä miksei kelpaa muille ihmisille.
Kyllä, olen yksinäinen ja elämääni kyllästynyt. Ensin olin vain ensimmäistä ja nykyään myös toista. Kyynistävää kun tietää että on turha ja ylimääräinen. Että osa elämästä meni jo ja toinen osa on koko ajan menossa ja tää ei todellakaan ole sellaista kuin halusin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:30"]
Löysikö ap kauppareissulta miehen vai mihin jäi?
[/quote]
Olen nainen, siellä oli vaikka mitä hypisteltävää ja alennusmyynnitkin ja ... :D Ei löytynyt miestä. Joulukoristeita löytyi. :)
Vastaan vähän eri tavalla kuin alkuperäinen kysymys oli eli: minä olen hieman yli 40 v. , minä en ole mikään kuvankaunis todellakaan (hampaat vinot ja edelleen kärsin aknesta eikä ole ihan pieni ongelma..), mutta suhteellisen normaalipainoinen lukuunottamatta kahta raskautta elämäni varrella :) Akateemisesti koulutettu, mieheni ei ole. Luonteeltani kovapäinen, jopa hankala ajoittain ! Huumorintajua löytyy sentään hieman, mutta puolisolla vielä enemmän kun minut on valinnut ! Ja mieheni on taas (ihan oikeasti) hyvännäköinen, nuorempana monen naisen ihannoima, kun kävimme ulkona ravintoloissa ;), edelleen yli nelikymppisenäkin hyvännäköinen, sopusuhtainen ja olisi voinut saada hyvin jonkun toisenkin kuin vain minut :) Itse ihastuin ihan ensimmäiseksi mieheni ulkonäköön ja ajattelin, ettei tästä mitään kestävää voi tulla, mutta edelleen ollaan yhdessä ja oltu jo melkein 20 vuotta. En ole miehelleni mitenkään "kiitollinen" hänen valinnastaan vaan olemme ihan tasavertainen pari. Haluan vain sanoa teille kaikille ei vielä paria löytäneille, että teillä(kin) on vielä toivoa tytöt !!!!! ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:53"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:21"]
Minkä ikäinen olet? Mietin vain että miksi olet jo luovuttanut? Eikö kannattaisi vielä yrittää. Oletko iloinen, hymyiletkö? Tympeän oloisiin ei kukaan viitsi tehdä tuttavuutta. Oletko kokeillut netistä löytyy seuraa?
[/quote]
Vähän päälle 30. Luovutin muutama vuosi sitten. Ajattelin, että jos ei kelpaa nuorena, niin ei se ikä ainakaan haluttavuutta lisää naisen kohdalla.
En varmaan sikäli ole tympeän oloinen, että minulle kyllä jutellaan julkisilla paikoilla. Ei kai sitten ihmiset juttelisi ollenkaan, jos vaikuttaisin jotenkin nartulta. Luulisin?
En ole kokeillut nettiä.
[/quote]
Mikset kokeile nettiä? Miehet sielläkin aloitteet tekevät lähes aina, niin voit ihan itse päättää ja valita haluatko viestitellä tai tavata.
[/quote]
Koen sen jotenkin oudoksi keinoksi. Olen sen verran vanhempi, etten suhtaudu nettitreffeihin yhtä luontevasti kuin nuoremmat. Ja sitten sekin, että kun olen itse sellainen, etten pelkän ulkonäön perusteella osaa oikein sanoa mitään miehestä(kiinnostun siis vasta persoonasta), niin en tiedä miten se toimisi.
Ap, kannattaa laihduttaa ja treenata löllöt pois. Kyllä se siitä. ;)
Kun vähän aikaa kuluu, löydät toisella kierroksella olevia miehiä, jotka mielellään ottavat 10 v nuoremman neitsyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku täällä sanoi, että akataaminen nainen ja duunarimies on mahdoton yhtälö.. No täällä olisi yksi lakimies/lakinainen, jolla on duunarimies ja yhtälö erittäin ok ;)
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:04"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 18:56"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:24"]
[/quote]
Vaativa maku? Miten voit sanoa, että minulla on vaativa maku, kun en ole koskaan saanut edes yhtä ainoaa aloitetta?
[/quote]
ehkä torppaan ne jotka olisivat kiinnostuneita ...jo nonverbaalisella viestinnällä tai kovasti kaveruutta korostavalla kommunikoinnissa. Ajattelet, ette kelpaa ja viestitätte sellaista viestiä tiedostamattaan.
jos rupesit ajattelemaan, miten kiva mimmi olet ja miten mielenkiintoisia tyyppejä voisi lähestyä ja kukahan olisi oikeesti mielenkiintoinen... Tai miten antaa lähestyä itseäsi.
[/quote]
En minä mielestäni niinkään tee. Mutta kun tapaan ihmisiä vaikka työympäristössä, niin uudesta ihmisestä ei ensin tiedä mitään, joten hänen kanssaan juttelee jotain ympäripyöreää ja joskus sitten kaverustuu ja joskus ei. Ja tässä iässä ne miespuoliset työkaverit on kyllä jo varattujakin, mutta ei koskaan nuorempanakaan kukaan kiinnostunut. Enemmänkin halusivat puhua minulle niistä naisista, joista olivat kiinnostuneita.
Sitäkin olen miettinyt, että olenko jotenkin liian äidillinen, koska pari kaveria nuorempana haki selvästi sellaista kaverillista fyysistä läheisyyttä, vaikka olivat ihastuneita sellaisiin todella kauniisiin ja seksikkäisiin naisiin.
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:27"][quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:17"]Minäkin olen yksin, ja olen aina ollutkin. Ei ole ollut minkäänlaisia läheisiä kontakteja miesten kanssa, eikä kukaan ole ollut kiinnostunut minusta.
En usko, että johtuu ulkonäöstä. En nyt mikään varsinainen kaunotar ole, mutta ihan nätti omasta mielestäni ja tykkään laittautua ja pukeutua hyvin. Olen myös hoikka, mutta aika lyhyt.
Pakko sen sitten olla luonteesta kiinni, koska taidan olla tylsä ihminen. En ole hyvä keskustelemaan, ja koska olen todella ujo, niin on vaikea saada suuta auki. Ei ne miehet varmaan tuppisuista tykkää. Tuttujen kanssa puhun paljon, mutta tutustuminen vie aikaa... Hymyilen kyllä paljon, mutta ei sekään taida riittää :)
En myöskään käy baareissa yms, joten ei sielläkään ketään tapaa.
Mutta kyllä sitä on yksinäinen olo, ja haluaisin löytää jonkun. Ja kyllä se seksikin kelpais, mutta en kuitenkaan mitään irtosuhteita halua.
Olen nyt 21.
[/quote]
Aika lailla sama juttu, että en saa suutani auki. Eihän sitä silloin vaikuta kiinnostavalta ihmiseltä varmaan kenenkään mielestä. Ja monesti myös menen ihan lukkoon jos joku mies vaikka vähän juttelerkin, ja saatan vastailla lyhyesti ja hihitellä. Noloa.
[/quote]
Mäkin menen lukkoon jos joku juttelee :(
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:05"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 19:00"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:29"]
Kahden saadun pakin jälkeen jätit aloitteenteon muille ?
Ehkä (näin miehenä) olisi itsekin pitänyt olla yhtä viisas. Olisi säästynyt paljolta.
[/quote]
Otin ne merkkinä siitä, ettei kukaan todennäköisesti voisi olla minusta kiinnostunut, varsinkin, kun kukaan ei koskaan tehnyt aloitetta minulle. Ja oikeassahan minä olin, kun kerran yksin jäin.
[/quote]
Tiedän toki, että naiset eivät ajattele tästä samalla tavalla, mutta jos miehetkin luovuttaisivat kaksien pakkien jälkeen, olisimme lajina kuolleet sukupuuttoon heti alkuunsa :D
Toisaalta ymmärrän myös sen jos nainen 'luovuttaa' koska suurin osa muista naisista on, jos ei nyt jatkuvan niin ainakin satunnaisen säännöllisen pommituksen alla. Ei minuakaan varmaan huvittaisi tuntea itseäni 'huonommaksi' kuin muut.
[/quote]
Enemmänkin ajattelin sitä, että kun kaikille kavereille kuitenkin oli kysyntää, niin minussa täytyy olla jokin todella pahasti vialla, kun minusta ei kiinnostuta.
Ja toisaalta, nuo kaksi miestä oli sellaisia, että olin ollut jo pitkään ihastunut.
Ehkä se, etä et ole itse kiinnostunut...olet tavallaan luokitellut itsesi kaveriksi. Voi olla, että joku kavereista olisikin kiinnostunut, kun tutustut pidempään. Tai syvemmin.
ehkä rupeat uskaltamaan avaamaan vaaleanpunaisia silmälaseja. On hirmu helppo mennä siihen kaverillisesti. Olemiseen. Kun sinulle se on turvallinen. Tosin kaikille se ei ole helppoa. Sinulla on tuollainen lahja. Se on arvokasta, että voi olla miesten kanssa kaveri.
mutta siitä eteenpäin jonkin kanssa tarvitsee vähän syvempää kontaktia tai vähän erilaista kontaktia.
mä uskon, että löydät hyvän tyypin, kun sen aika on. Kuullostat itse hyvältä tyypiltä. Jos sulla on miehiä kaverina, niin sitten uskallat vaan katsoa seuraavan kortin, kun se tunne sattuu kohdalle. Joku kerta se on molemminpuolinen.
se, jos korostaa miehille kaveruutta vain, niin voi karkottaa...ei tavallaan uskalla sitten ollakaan sinusta romanttisesti kiinnostunut, koska tuot toveruutta vahvasti esiin? Joku vahva tyyppi kyllä voi uskaltaakin lähestyä sinua.
neitsyydestä ei mun mielestä tarvi tehdä numeroa tai ongelmaa. Se on yks osa-alue suhteessa ja ihmisessää. Fyysinen osa-alue.
että en usko sun kelpaamattomuuteen....entäs jos oletkin kranttu tai et vain ole huomaavinaai merkkejä...tai et vain näe niitä?
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:19"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.11.2014 klo 16:08"]
Onko sinulla seksiä?
[/quote]
Ei, olen neitsyt. Paitsi itseni kanssa tietysti. :D
[/quote]
Minusta on aika olennaista, että parisuhdetta haikailevalla ihmisellä on seksin tarve, johon omat kädet eivät riitä. Ihmiset ovat kuitenkin eläimiä siten, että pariutumisen tarkoitus on lisääntyminen. Miehistä 99.9 % haluaa penetraatiota. Onko sinulla tarvettakaan hankkia seksikumppani, seksuaalinen kumppani? Entä sitten kun olet vanhempi, riittääkö sinulle parisuhde, jossa ei ole seksiä, mutta on muuta hellyyttä? Jos noin voisi olla, miksi sinulle kelpaisi vain miehen antama hellyys?
[/quote]
Mitä hittoa sä horiset?
[/quote]
Sitä mistä on kyse, parisuhteesta, suhde = seksiä. Jos ei ole seksiä, se on kaveruutta. Kyllä tarve kahdenkeskiseen seksiin pitää ensin olla itsellä.