Lue keskustelun säännöt.
Onko se niin, että ne jotka pärjää elämässään, jää Helsinkiin, mutta ne jotka ei, muuttaa takaisin kotiseudulleen?
28.09.2021 |
Tällaisia havaintoja olen tehnyt. Moni muuttaa Helsinkiin ja näyttäisi siltä, että ne jotka pärjäävät elämässään, sinne myös jäävät. Mutta ne jotka ei pärjää töissä tai muuten, muuttaa takaisin kotiseudulleen. Oletteko huomanneet saman?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aion muuttaa, koska näin pystyn luopumaan työstäni opettajana. En jaksa enää. Eli en enää pärjää mahdottomalta tuntuvassa työssäni, haluan pois.
Miten meinaat siellä maalla pärjätä? Samat luiskaotsat siellä on oppilaina. Lisäksi saat vanhemmat niskaasi entistä kovemmin, kun kaikki tuntee kaikki. Ellet sitten meinannut olla omarahoitteisesti tekemättä mitään.
En todellakaan mene. Minulla on Helsingissä perheasunto, jonka laitan lihoiksi. Ostan mummonmökin 30 000 eurolla ja ilmottaudun työttömäksi sitten. Ei siellä minne menen, ole opettajan virkoja tarjolla. Ja jos onkin, osaan kyllä käyttäytyä epäilyttävästi työhaastattelussa, joten pelkoa työllistymisestä ei juuri ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entä jos on kotoisin Helsingistä?
No se on eri asia, kyse oli näistä junantuomista.
Junantuomia on yli puolet helsinkiläisistä.
Ja lopuista puolet kumiveneen tuomia. Menestyjiä - jep.
Kumiveneen tuomia. :D Mutta tottahan se.
Eikö ensin pitäisi määritellä pärjääminen?
Kuuntelin nimittäin keskustelua, missä vanhempi nainen sanoi nuoremmalle: 'Kyllä sinunkin kannattaisi jatkaa opiskelua, että saisit paremman työpaikan. ' Nuorempi on valmistunut amk:sta ja on kymmeniä ihmisiä työllistävän perheyrityksen johdossa. En tiedä, luuliko vanhempi toisen jatkavan kahviossa, mihin meni alun perin kesätöihin.
Musta se näyttäytyy ennemminkin sellaisena, että ne, jotka pystyvät, lähtevät Helsingistä. Monet käy kaupungissa vain hankkimassa ammatin ja muuttavat pois heti kun voivat.
Ne jotka ei pärjää työelämässä jää pääkaupunkiseudun lähiöihin. Ne jotka palaa takaisin maalle tai muihin kaupunkeihin kaipaavat kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun rääväsuinen tätini maalta, kylästä jossa kytättiin toisten ihmisten asioita ihan järkyttävästi ja aina juoruttiin eteenpäin asioita, tietämättä oikeastaan mitään, kerran tuli tohkeissaan mummini tupaan kertomaan että niin se vaan Mäkisen Mikko ja sen helsinkiläisrouva olivat tulleet häntä koipien välissä takaisin kylään kun ei siellä Helsingissä pärjättykään, niin tohtoria kun muka molemmat olivat vaikka eivät mitään oikeita kun ei lääkäreitä... Meni tätini suu suppuun, kun kerroin, että Mäkisen Mikko ja Maija (60) olivat myyneet ison talonsa Espoosta, ostaneet kaikille lapsilleen asunnot sieltä läheltä (Espoossa, Lauttasaari, Kamppi), kunnostaneet Mäkisen tilan vanhemmilleen, olivat ostaneet itselleen asunnon ”kirkolta”, tekisivät etätöitä vielä muutaman vuoden ja jäisivät sitten Mäkisen tilalle ja olivat hyvin voimissaan myös taloudellisesti.
Se maalaisten kateus! Ihan hirvittävää! Ja aina tämä ‚no sieltä se tuli häntä koipien välissä takaisin‘-ajattelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos huonosti pärjäävä on kotoisin Helsingissä? Minne hän muuttaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se ainakin palstan perusteella näyttäisi olevan. Ne peräkammarin tapaukset jotka eivät pärjää tai tule muiden kanssa toimeen, muuttavat takaisin maalle ja syyttävät sitten katkerana helsinkiläisiä kaikesta. Ihan kuin se olisi joku homogeeninen ryhmä.
Jaa. Minä kaipasin avarampaa seutua ja tietyntyyppistä työtä joten muutin Helsingistä. Pidin kyllä alunperin kaupungista mutta palvelut ovat huonontuneet vuosi vuodelta, on ahdasta ja likaista ja kauneimmat paikat myydään gryndereille. Alkoi riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parhaat muuttavat kokonaan Suomesta pois.
Olisipa Suomessa muitakin isoja kaupunkeja kuin Helsinki.
Tykkään suurkaupungin vilinästä, kulttuurista, tapahtumista yms. Maailmalla tullut asuttua 15v, mutta kun perhettä alkoi perustaa niin Suomeen piti muuttaa takaisin, sillä tämä tuntui parhaalta maalta siinä vaiheessa.
Asutaan siis Helsingissä. Tavallaan tykkään, Suomen mittakaavassa tämä on ainut oikea paikka. On sitä kaupungin tuntua ja Helsinki on yllättävän ihana kun tutustuu Helsinkiin laajasti joka kaupunginosaan ja muuallekin kuin keskustaan.
Miinuspuoli on se, että aikapitkälle se tukiverkko on siellä Pohjanmaalla/Pohjois-Suomessa. Välimatkaa on mummoihin yms mikä surullista. Kunpa Seinäjoki tai Oulu olisi Helsingin veroisia suurkaupunkeja missä kulkisi metrot ja niin edelleen..
En niinkään allekirjoita apn väitettä. Muuttoliikennettä Helsingistä kotiseudulke tapahtuu ainakin omassa lähipiirissä juuri sen vuoksi, että ne tukiverkot mummot ja papat olisi lähellä. Koronavuosi etätöineen on myös ollut muuttovoitto tuttuihin maisemiin. Mutta moni on myös palannut takaisin pkseudulle, koska ei sitten viihtynytkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki osa tykkää siellä oikeasti asua, mutta uskoisin että moni joka sinne muuttaa vaikka ihan kauempaakin tiedostaa sen että siellä nyt pääkaupunkina vain sattuu olemaan muutamia korkean asteen tutkintoja mitä ei pysty muualla opiskelemaan, työmahdollisuuksia jollekin spesifille marginaaliselle asiantuntija- tai erityisalalle, yhteydet työelämän toteuttamisen ympäristöihin (tai se perinteinen, jonkin lafkan pääkonttori) tai jokin muu syy mikä nyt vain sattuu olemaan siellä Helsingissä.
Osalle hesa voi tietenkin olla statuksen rakentamisen aineksia tai elämäntapa tahi aate. Look at me, olen päässyt omilleni täällä haastavassa ja kulttuurillisesti rikkaassa pääkaupungissa!
Oletko sellainen katkera kyttääjä, joka luulet että on jokin voitto sinulle, jos joku muuttaa pois. Että se olikin se ihminen ei pärjääjä?
Ei. En ole pärjännyt, mutta Helsinkiin olen jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Musta se näyttäytyy ennemminkin sellaisena, että ne, jotka pystyvät, lähtevät Helsingistä. Monet käy kaupungissa vain hankkimassa ammatin ja muuttavat pois heti kun voivat.
Juuri näin. Moni ei esim. halua kasvattaa lapsia Helsingissä. Helsingissä pärjääminen ei ole edes vaikeaa, siellä on paljon työmahdollisuuksia. Vaatii todellista pärjäämistä löytää hyväpalkkainen työ muualta kuin Helsingin seudulta
Entäs kun olen stadista ja muutin tsadista pois.
Paska paikka, täällä maalla paljon parempaa.
Niin se on.
Minä en ole milloinkaan asunut Helsingissä, en ole päässyt vielä edes siihen vaiheeseen, ja olen ihan syrjäytynyt ja nuoresta lähtien ollut koko elämäni ihan perssauki.
Joskus harvakseltaan ajelen Helsingin läpi satamiin kun suuntaan ensin Tallinnan-lautoille ja siitä edelleen etelämmäksi Baltiaan tai Itäisen Keski-Euroopan maihin viinanhakureissuille.
Helsingissä asuminen on kallista ja siellä taitaa ruokakin olla kalliimpaa kuin näissä köyhemmissä kaupungeissa.
Silti syntyperäisenä turkulaisenakin jollakin tavalla pidän Helsingistä: se on nasta mesta, ja mielelläni kävisin siellä useamminkin, tai saattaisin jopa viihtyä siellä asumassakin jos vain rahnaa olisi riittävästi. Suuri kaupunki (tai niin suuri kuin Suomessa on mahdollista) on aina kiva, vilkas, eloisa, jotenkin optimistisempi ja elämänmyönteisempi kuin sellainen autio "Hiljainen on kylätie" -tyyppinen omakotialueen asumakatu jossa asuu "keskiluokkaa" eli työväenluokkaa joka on pankkivelalla päässyt asumaan omaan taloon jossa on minitontti ja toinen samanlainen möksä n. 10 metrin päässä molemmin puolin, ja jonka kaduilla läpiajoliikenne on kielletty "lasten turvallisuuden takia" ja jossa ei edes näy yhtään ihmistä arkipäivinä.
Nautin kävelystä kaupungilla, myös täällä kotonani kävelen paljon keskustassa, ja Helsingissä sitä kaupunkimaista miljöötä riittäisi kolminkertainen määrä Turkuun verrattuna, ainakin jos se korreloi väkiluvun kanssa. Tampereellakin on cityä sen verran enemmän kuin Turussa, että eron oikein huomaa.
Kaupunki ilman muuta, ja mitä isompi, sitä parempi! Joten, kyllä tuo siihen johtaa, että jos ihmisellä on fyrkkaa vähän toista miljoonaa ja varaa valita, niin kyllä sitä vain helposti Helsingin niemeen siinä onnellisessa tilanteessa päätyy, tai kokonaan ulkomaille.
Mutta ei tule minun kohdallani tapahtumaan: tililläni taitaa olla tällä hetkellä n. 22 jeuroruplaa katetta.
Minulle menestyminen on sitä, että viihtyy omissa nahoissaan ja on onnellinen siellä missä on ja niiden asioiden kanssa joita tekee. Asua Helsingissä ei korreloi asian kanssa mitenkään. Olin onnellinen Lontoossa vaihtarivuotena. Olin onnellinen Mikkelissä ammattikorkeakouluvuosina. Olin onnellinen kun sain työpaikan kotikunnasta ja olen onnellinen täällä tänään. Helsingistä en osaa sanoa kun olen pisimmillään siellä viettänyt 3 yötä yhteen putkeen. Juna vie ja juna tuo takaisin. Kivoja lomapäiviä kyllä, ei sillä.