Miehen ja sen exsän lapsi.
Mitä mieltä olette. Jos lähden mieheni ja yhteisen lapsemme kanssa matkalle ulkomaille. Miehellä ja hänen exsällä on yhteinen lapsi, lapsi käy joka kevät äitinsä kanssa etelässä, kahden viikon matkalla. Olisimme menneet talvella matkalle mieheni ja yhteisen lapsen kanssamme. Emme ajatelleet ottaa miehen ja exsän lasta mukaan, on 11 vuotias ja hyvin hankala luonteelta, karkaillut ja piiloutunut äitinsä kanssa matkoilla ollessa.Mikään ruokapaikka ei käy ja on todella uhmakas. Pääsee kuitenkin taas äitisä kanssa keväällä. Onko väärin jos emme ota häntä mukaan. Emme halua syrjiä häntä.
Kommentit (72)
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 20:30"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:29"]
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:23"]Ei mun mielestä tarvi ottaa etälasta mukaan, ainakaan kaikille matkoille, kun kerran pääsee äitinsä kanssa. Sehän idea siinä etä- ja lähivanhemmuudessa on että lähivanhemman kanssa lapsi viettää suurimman osan aikaansa. Eihän se ole isän toisille lapsillekaan sitten reilua jos isän yksi lapsi saa matkustaa kaksinkertaisen määrän, ja tietysti siinä on siitten isäkin maksumiehenä, elatusmaksujen lisäksi. Ei etälapsi voi saada kaikkia etuja mitä lähilapsi saa kahdessa paikassa. [/quote] Lähilapsi saa isän huomion 24/7 ja ehjän perheen. Sitä ei mikään matkustelu tai raha korvaa. Kaikki maailman asiat eivät ole mitattavissa rahalla, idiootti...
[/quote]
Kannattaisiko asiaa miettiä ennenkuin eroaa lasten isästä sen vuoksi kun "kasvettiin erilleen".
[/quote]
En minä ole eronnut kenestäkään eikä isänikään eronnut. Meidän äiti kuoli 4 kk sisällä syöpädiagnoosista. Äitipuolilta ei riittänyt empatia, kun oli vaan mielessä mä ja mun lapset ja mun perhe, mihin edelliset lapset ei koskaan kuuluneet.
Eikö asiaa voi järjestää niin, että etälapsi menee isänsä kanssa reissuun kahdestaan jossain vaiheessa? Saisi silloin isänsä jakamattoman huomion.
Itse elän ydinperheessä, mutta tuo ap:n kuvailema tilanne siitä, että lähtisi matkalle karkailevan esiteinin kanssa, saisi ainakin minut kavahtamaan vastuuta. En moisessa tilanteessa pystyisi rentoutumaan lomallani, saati sitten nauttimaan siitä, kun koko ajan pitäisi olla takajaloillaan josko lapsi kuitenkin jossain vaiheessa ottaa ritolat.
Lapsen häiriökäyttäytymisellä on tietysti syynsä, mutta miksi pilata monen henkilön loma sen vuoksi, jos asian voi järjestää toisinkin? Varmastikin ap on ollut miehensä esikoisesta tietoinen jo suhteensa alussa, mutta pitääkö tuon seikan estää perheen kaikenlainen normaali toiminta ilman etälasta? Etälapsi pääsee reissuun vuosittain äitinsä kanssa. Eikö ap:n lapsella ole oikeutta lomailuun vain vanhempiensa kanssa?
11-vuotias on sinun lapsesi sisarus. Hän on miehesi lapsi, niinkuin on yhteinen lapsennekin. OK, on hankala, hui kamala! Kyllä siihen syyt löytyy ja niihin voi sitten puuttua.
Tarkoitat siis, että lapsen ei tarvitse päästä isänsä kanssa matkalle kun jo äitinsä kanssa pääsee? Entäs jos ottaisitte 11-vuotiaan mukaan ja hänen äitinsä pääsisi kerrankin matkustamaan ilman sitä "hankalaa" lasta? Olisikohan se hänestä kivaa, mitä luulet?
Kyse ei ole siitä, että lapselle on merkattu tietty määrä matkoja/ vuosi vaan siitä, millaisia kokemuksia lapsi saa jakaa vanhempiensa kanssa, olivat nämä keskenään enää yhdessä tai ei. Ihan sama ollaanko silloin Teneriffalla vai Toijalassa.
"Hankala" lapsi mukaan matkalle vaan. Pidätte silmällä ettei pääse karkailemaan ja opetatte kärsivällisesti syömään paikallisia herkkuja. Riitelette ja rähjäätte jos sellaiseksi menee ja sovitte sitten kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 19:07"]Lapsella on jo äiti, joten lapsi ei kuulu teidän suhteeseenne. Isä voi lasta tavata omalla ajalla milloin haluaa, mutta teillä on oma perhe, eikä kenenkään kuulu siihen sekaantua. Missään nimessä ei tarvitse ottaa ulkopuolista lomaa pilaamaan, omassakin lapsessa on varmasti ihan tarpeeksi tekemistä. Sinun ei tarvitse tuntea syyllisyyttä, koska hän ei ole sinun lapsesi, etkä sinä ole hänestä vastuussa tai omaa häneen tunnesidettä.
[/quote]
Oletko tosissasi? Miten voi aikuinen tuolla tavalla ajatella? Kyllä molemmat lapset ovat vanhemmalle yhtä tärkeitä,ainakin pitäisi olla. Miten joku vanhempi kehtaa kohdella lastaan tuolla tavalla? Yäk.
Huh huh! Ei ihme, että Suomessa lapset ja nuoret voivat huonosti. Kuulostaa pahalta AP:n erottelu meidän perheestä. Entisen miehesi lapsi on teidän perhettä, vaikka teillä olisi yhteisiäkin lapsia. Jos lapsi on hankala tai huonokäytöksinen, peiliin voi äidin lisäksi katsoa myös isä eli oma puolisosi. Toivottavasti myös hänellä on kasvatusvastuu lapsesta myös henkisesti. Oletko ajatellut miltä lapsesta tuntuu, kun ei ole enää kenellekään tärkeä? Näin olen kuullut muutamassa uusioperheessä lapsen kuvaavan omaa elämäänsä. Miltä itsestäsi tuntuisi jäädä yhtäkkiä vähän kaikessa sivuraiteelle ja päästä väliajoin katsomaan omaa vanhempaa lyhyeksi ajaksi.
Sillä, onko lapsi ulkomailla äitinsä kanssa usean kerran vuodessa ei ole merkitystä tätä asiaa ratkaistaessa. Kyse on lapsen kokemuksista isän kanssa. Voitte toki olla ottamatta lasta mukaan, mutta keskustelkaa lapsen isän kanssa siitä miten hän haluaa lapsen kanssa aikaansa viettää. Kuten joku täällä hyvin totesi, usean lapsen perheessä nalkekarkit eivät mene tasan. Jakoa voi kuitenkin tehdä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti muutenkin, kun lapsi vaan saa isänsä huomiota ja rakkautta.
Näitä kirjoituksia lukiessa en voi kuin olla kiitollinen omille vanhemmilleni, jotka erosta huolimatta rakastivat minua samoin kuin ennen eroa eikä erottelua meidän/sinun perheeseen ollut. Siitä huolimatta olin pitkään onneton. Koulussa ikävöin kumpaakin vanhempaa, isän luona äitiä ja äidin luona isää. Erossa murtuu useampi sydän kuin vain äidin ja isän...
miksiköhän näitä aloituksia tekevät aina naiset? Miksi isät eivät mieti sitä ottavatko lapsensa mukaan matkalle vai ei? Miehen lapsi on varmaan AP:lle ollut tiedossa suhteeseen lähtiessä, vai kuinka?
Nämä ap:n kaltaiset kantturat luulevat olevansa jotenkin korvaamattomia ja parempia kuin mihensä ex. Kuvittelevat että he omistavat miehen ja päättävät mitä mies kulloinkin tekee.
Kapuloita ollaan valmiita laittamaan vaikka isä-lapsisuhteeseen kunhan itse saadaan olla niitä "päätähtiä" tietysti nämä ap:n kaltaiset tekevät tähän soppaan vielä lapsen jonka luulevat korvaavan tämän edelleisen liiton lapsen.
Sitten sitä huomataan eräs päivä että ukko on saanut tarpeekseen ja pakannut kapsäkkinä. Sitten tulee uusi äitipuoli joka toimii samoin kuin tämä ex kanttura,mutta silloin ollaankin vinkumassa,kun hänen lapsensa jääkin paitsioon ja uusi nainen toimii samanlailla kuin hän itse aikaisemmin.
Lentäminen on nolointa ikinä.. se me kaikki tiedetään. Miettikää mitä sanotte parikymppisille lapsillenne kun he kysyvät vuonna 2028: Mitä teit estääksesi tuhon ?
Huhhuh. Meillä uusioperhekuviossa tehdään perhematkoja ja aikuisten matkoja. Eli luonnollisesti aikuistenmatkat tehdään pariskuntana, eikä lapset tästä pahastu kun tietävät että aikuiset tarvitsevat laatuaikaa keskenäänkin. Mutta että perhematkoille eriteltäisiin ketkä lapset saa tulla mukaan?!??? Matkoja tehdään vain niin että rahat riittää kaikkien matkaan ja lomiin. Joskus joku lapsista on omasta tahdosta jättänyt lähtemättä mukaan. Se on oma valinta, mutta vanhemmat eivät voi päättää lapsen puolesta että sinäpä jäät pois maykasta kun olet niin hankala. Vanhempien hommahan se on lapsi opettaa sitten vährmmän hankalaksi. Ja kyllä etävanhemmallakin on tässä osansa. Jos ei muuten jaksa panostaa, niin täytyy sietää edes tilannetta.
[quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:41"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:20"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:17"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 18:12"][quote author="Vierailija" time="18.11.2014 klo 17:52"]mitä ihmeen merkitystä sillä on, käykö lapsi äitinsä kanssa matkoilla? Eihän se liitty asiaan.
Nythän olisi kyse isän kanssa tehdystä matkasta. Jos toinen lapsista pääsee isän kanssa reissuun ja toinen ei, niin eipä se tasapuolista kohtelua ole.
Ette voi vedota siihen, mitä äidin luona on, kysehän on siitä, kohteleeko isä lapsiaan tasapuolisesti.
Mutta viestisi kyllä paljasti jo selvästi, ettei lapsi ole tervetullut teidän reissulle, koska on niin hankala.
[/quote]Jos se tosiaan on hankala?
[/quote]
Olin minäkin äitipuoleni mielestä niiiiiin hankala, niin hankala, että lopulta muutin perhetukikeskukseen pakoon kaameita kotiolojani. Siellä olin helpoin nuorista ja pääsin muuttamaan alaikäisenä omaan asuntoon. Kumma kyllä muut aikuiset, työnantajat, opot, tuntemattomat jne. ovat vain kehuneet, miten kiltti, ahkera, helppo ja tunnollinen olen ;).
[/quote]Lapsi on hankala myös muille, kuin äitipuolelle. Oma äitikään ei saa kuriin.
[/quote]
Kyllähän lapset oireilee hankalia kotioloja kun joutuu suuressa perheessään (äitinsä ja isänsä perheet) hakemaan paikkaansa ja jää omassa perheessään ulopuoliseksi. Mielstäni ei ole mitään väliä käykö äitinsä kanssa matkoilla, kyse on siitä kuuluuko hän myös isänsä perheeseen täysivaltaisena jäsenenä vai ei. Ja jos hän on hankala niin vanhempien kannattaa katsoa peiliin.
[/quote]tuskin matkan takia on jos ennen sitä hankala. Äiti hommanut lapselle harrastuksia niin paljon et koulun käynti jää sivulle. Lapsi pääsee tekemään läksyjä vasta myöhään iltaisin.