Lue keskustelun säännöt.
Tyttäreni pyytää jatkuvasti rahaa milloin mihinkin
28.09.2021 |
Asuu ja opiskelee Espoossa. Kyselee vähintään pari kertaa kuussa rahaa ruokaan, laskuun, e-pillereihin, bussikorttiin yms. Tuntuu vähän hyväksikäytöltä, koska ei kuitenkaan jaksa usein käydä kotona. Ymmärrän että nuoren budjetilla ei pitkälle pötki ja varmasti kävisi kotona enemmän jos ei sairastaisi masennusta. Silti koen ja mieheni kokee että raha hänelle kelpaa, muttei mikään muu.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hautaanko te niitä rahojanne säästelette?
Kyse ei ole siitä, onko sitä rahaa antaa tai haluaako sitä rahaa antaa, enemmänkin olisin huolissani siitä, että 25-vuotias aikuinen käyttäytyy noin. Jos esim. tarjoutuisi välillä maksamaan takaisin, olisi nöyrä asian suhteen ja osoittaisi tiukan taloustilanteen olevan vain väliaikainen, koska on hakenut töitä tms, niin sitten maksaisin ilomielin. Jos 25-vuotias laittaisi viestiä, että mutsi maksa mun lasku ja fippaa pari satkuu ruokaan thnx, ei varmana heruisi. Se olisi karhunpalvelu tyttärelleni.
Ja mistähän päättelet että Apn tytr on kysynyt rahaa epäkunnioittavasti? Hä? Vai olisiko äiti ap vain vähän värikynällä raapustanut huomiota palstalta? Ei kauhean mukavalta nimittäin vaikuta tämä äiti olevan.
En päätellyt apsta mitään, vaan ilmoitin vain oman kantani. Jos tytär luulisi rahojen antamisen olevan itsestäänselvyys, en maksaisi. Jos taas ei, niin maksain mielelläni. Mikä tässä nyt sinua niin riepoo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Masentuneen vanhempana voi joutua itse tekemään hieman enemmän nuoren eteen. Mutta kuulostaa siltä, että haluaisit olla enemmän lapsesi kanssa tekemisissä. Jos vain soittelisit hänelle esim vähän enemmän? (Toki voi olla että jo soittelette paljon). Masentuneena on usein niin että vaikka haluaisikin olla yhteydessä, se on välillä ylitsepääsemätöntä. Itse olin aina kiitollinen kun äitini jaksoi viikottain soitella ja kysellä kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Aika tylyä porukkaa täällä kommentoimassa. Olin itse samantyyppisessä tilanteessa kuin Ap:n tyttö. Onneksi jaksoi äiti auttaa, myös rahallisesti. Terapialla selvisin mt-ongelmista ja olen ollut koulutustani vastaavissa töissä 15 vuotta. Mielelläni nyt sitten autan iäkkäitä vanhempiani.
Taisit olla paljon nuorempi?
Vierailija kirjoitti:
25-vuotias on jo aikuinen ihminen ja pitäisi hänen kyllä nyt viimeistään opetella tulemaan toimeen omillaan.
Hän pyytää rahaa koko ajan, koska tietää ja luottaa sitä myös saavansa.
Teet hänelle karhunpalveluksen, kun rahoitat hänen elämäänsä.
On eri asia, jos silloin tällöin kustannatte vaikka ruokakassin tai autatte jossain äkillisessä rahantarpeessa, mutta tuollainen jatkuva teidän rahoilla pummailu on jo aika törkeää.
Puhu tiukasti, mutta ystävällisesti tyttären kanssa. Kerro, ettette voi enää rahoittaa hänen elämäänsä, tarvitsette rahaa myös omaan käyttöön. Kehoita tyttöä etsimään töitä, nyt on monenlaisia osa-aikatöitä yllin kyllin tarjolla.
Onneksi ei tarvinnut tehdä mitään osa-aikatöitä opiskeluiden lomassa vaan vanhemmat tukivat ja avustivat. Kaukana se oli mistään karhunpalveluksesta.
Onneksi ei tarvinnut tehdä mitään osa-aikatöitä opiskeluiden lomassa vaan vanhemmat tukivat ja avustivat. Kaukana se oli mistään karhunpalveluksesta. [/quote]
Äitinä tuen (tai siis me vanhemmat molemmat toki) molempia opiskelevia tyttäriä (21v. ja 23v.) 500 eurolla kuukaudessa. Mielestäni emme tee karhunpalvelusta kenellekkään, koska molemmat ovat yrittelijäitä ja fiksuja nuoria, jotka hoitavat opintonsa ja muut asiansa esimerkillisesti. Eipä tarvitse osa-aikatöitä yrittää enää lukukauden aikana tehdä, kun kesätöissä kuitenkin aina kesät ovat.
Ihmeellinen asenne joillakin, että "itse pitää pärjätä.." Jos olisivat jotakin elämäntapalusmuja, jotka tykkäisivät vain pelata ja juhlia, niin tietenkään ei avustettaisi sellaista elämäntapaa, mutta omille nuorilleni annan rahaa mielellään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Humehit, alko.
Kävisi edes himassa pummimassa massit.
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu olevan sitä mieltä, että avustaa pitää ilmeisesti loppuelämän, jos lapsi näin toivoo. Jossainhan raja tulee. Kyllä 25 ikäisen pitäisi jo olla omillaan.
Terveisen ja täydellisten ihmisten ideaalimaailmassa ehkä kyllä. Toista se on, jos sairastuu. Muista se, jos itse sairastut. Sinun kuuluu olla omillasi. Palauta mieleen oma oma neuvosi, jos tekee mieli pyytää apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai pitää auttaa tytärtä.. joka opiskelee.. vaikka olisi 25v..
Paljonko rahaa tytär käytännössä pyytää teiltä esimerkiksi kuukautta kohti? Jos kyse on sadoista euroista, niin pistäisin stopin. Jos taas muutamista kympeistä, niin mielestäni on ymmärrettävää että opiskelijan tuloilla tulee etenkin pk-seudulla tiukkaa, erityisesti silloin jos lisäkuluna on terapiamaksuja tms (Kela kustantaa osan, mutta omavastuu on silti suuri). Eihän teillä siinäkään tapauksessa ole mitään velvollisuutta tukea taloudellisesti, ja jos haluatte katkaista rahahanat mistä syystä tahansa, niin teillä on siihen oikeus.
En usko että tässä on kyse varsinaisesta hyväksikäytöstä, huumeveloista tai shoppailukierteestä - varmasti elintaso on parempi kuin opiskelijoilla keskimäärin, mutta tuskin sen ylellisempi kuin tavallisella työssäkäyvällä. Todennäköisesti tytär on vain tottunut pyytämään rahaa, kun on sitä pitkään saanut. Keskustelkaa asiasta ja sanokaa, ettei teillä ole enää mahdollisuutta tukea taloudellisesti samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on mielenkiintoinen ilmiö, kun tämä AP aloittaa kaikki viestiketjut esiintyen milloin minkäkin ikäisenä miehenä tai naisena, eri elämäntilanteissa, välillä hänellä on lapsia, välillä lapsenlapsia, välillä sinkkuna. Jengi provosoituu käsittelemään provo-asioita, tämä AP pyörittää tätä palstaa ihan miten haluaa.
Oisko joku Vauvan toimittaja asialla, tulee dramaattisempia ketjuja joita sitten Iltis voi lainailla eteenpäin.
Kiitos viesteistänne, pitää siis muistaa se sanoa että ette luule väärin. Tyttäreni ei pyydä rahaa kuin vain mihin tarvii. Eli ei kertalleen vaikka satasta, vaan tyyliin ”äiti, saisinko rahaa e-pillereihin summa 20€?” . Kuukaudessa yhteensä ehkä 100-200€ menee näihin rahaa meiltä.
Ei hän koskaan ole kiittämätön, päinvastoin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos viesteistänne, pitää siis muistaa se sanoa että ette luule väärin. Tyttäreni ei pyydä rahaa kuin vain mihin tarvii. Eli ei kertalleen vaikka satasta, vaan tyyliin ”äiti, saisinko rahaa e-pillereihin summa 20€?” . Kuukaudessa yhteensä ehkä 100-200€ menee näihin rahaa meiltä.
Ei hän koskaan ole kiittämätön, päinvastoin.
Ap
Tuo kuulostaa aika normaalilta ja en kutsuisi hyväksikäytöksi. Ihanaa, että kokee turvalliseksi pyytää teiltä apua.
Oletko tarjoutunut auttamaan tyttöäsi mielenterveys ongelmissa?
Iäkkään tuttava pariskunnan jo 40 vuotias poika kärsi mielenterveys ongelmista ja eleli vanhempiensa rahoilla. Poika varmaan tiesi/luuli olevansa taakka ja lopulta päätti elämänsä. Apua jos oli saanut, niin olisi hänen tarinansa voinut olla toisenlainen. Rahallinen apu tietenkin auttaa hetkellisesti, mutta ei se tilannetta korjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääkaupunkiseudulla asuminen ja eläminen on kallista. Itselläni hieman nuorempi tytär myös opsikelee Espoossa. Lisäksi käy osa-aikatyössä, mutta silti pyytää joka kuukausi raha johonkin tarpeelliseen.
Mä olen 47v. käyn kotona äidin luona syömässä joka päivä
ja eläkkeen maksu päivänä, makselen äidin laskut pois ja siirrän siinä
sivussa itselle siivun eläkkeestä ns. komission palveluista.
Vierailija kirjoitti:
Oletko tarjoutunut auttamaan tyttöäsi mielenterveys ongelmissa?
Iäkkään tuttava pariskunnan jo 40 vuotias poika kärsi mielenterveys ongelmista ja eleli vanhempiensa rahoilla. Poika varmaan tiesi/luuli olevansa taakka ja lopulta päätti elämänsä. Apua jos oli saanut, niin olisi hänen tarinansa voinut olla toisenlainen. Rahallinen apu tietenkin auttaa hetkellisesti, mutta ei se tilannetta korjaa.
Ja lisään vielä että mikäli antamanne raha menee järkeviin asioihin kuten lääkkeisiin, ruokaan ja muihin elintärkeisiin tai muuten elämää helpottaviin asioihin, silloin rahastakin voi olla apua. Mutta jos rahoitatte peli ongelmaa, viinaa ja baari reissuja tai shoppailua, silloin rahasta ei ole apua ja se voi vain pahentaa tilannetta.
Jos oma lapsi todella tarvitsee taloudellista tukea niin auttaminen on ihan ok mutta liiallisuuksiin ei pidä mennä.
Mun äiti on valitettavasti ajautunut tilanteeseen jossa auttaa aivan liikaa. Äiti on kahdeksankymppinen ja mun isosiskopuoli on kuusikymppinen, meillä on siis sama äiti. Äiti on koko ikänsä syytänyt rahaa siskolle. Siskon isä ei ole ikinä ollut mukana millään muotoa siskon elämässä. Sisko on kohta eläkeiässä ja edelleen pyytää äidiltä rahaa itselleen ja aikuisille lapsilleen. Siskon mies on pitkäaikaistyötön, nyt eläkkeellä. Sisko tehnyt kaikenlaisia hanttihommia, ei koulutusta vastaavaa työtä. Äiti ostaa siskolle kaiken mitä pyytää ja huom. äiti ei ole rikas.
Kun mun isä kuoli kuoli niin siskopuoli vielä kehtasi raivota äidille ja mulle kun häntä ei huomioitu testamentissa. Tätä nyt en ihmetellyt koska siskoni ja mun isä ei ikinä tulleet toimeen.
En usko että vihaa. Itse en vihaisi lasta tuossa tilanteessa. Suosittelen kuitenkin, ett kerrot avoimesti tunteistasi vanhemmillesi, heille voi olla jo iso kiitos vain siitä että osoitat kiitollisuutesi ja ymmärrät heidäb avun olevan tärkeää :)