Mies haluaa lapsen, minä en
Meidän suhde on ollut aika monimutkainen pidemmän aikaa; minä olen kerran jo meinannut suhteesta lähteä ja sen kerroinkin, mutta jäin kuitenkin ja meillä menikin hyvin ja edelleenkin on hyviäkin päiviä, mutta minun mielestäni enemmän huonoja. Minulla ei enää ole sellaisia tunteita, että haluaisin miehen kanssa ikinä naimisiin tai lasta hänen kanssaan.
Mies nyt kuitenkin on saanut päähänsä, että haluaa lapsen, ettei hän ole sitten "vanha" isä.
Minä en tunne tarvetta lastenhankintaan vielä muutamaan vuoteen; en ole saanut elää omaakaan elämääni vielä juuri ollenkaan ja mies rajoittaa sitäkin melko paljon.
Kurja tilanne.
Kommentit (28)
Missään tapauksessa ei kannata hankkia lapsia, jos ei halua.
Tämä voi kuulostaa liian itsestäänselvältä, jotta sitä kannattaisi erikseen sanoa, mutta todellisuus osoittaa toisin.
Jos sinulla on kaipuu elää "omaa elämääsi", tulet katkeroitumaan äitinä. Se on satavarmaa.
Voisinko tehdä lapsen miehesi kanssa? Minun nimeni on Timo ja tulen kuopiosta.
Jos mies rajoittaa jo nyt, niin odotapa kun vauva tulee...
Varaudu myös siihen, että lasta hoidat SINÄ, vaikka mies etukäteen lupailisi mitä!
Tuohon tilanteeseen ei kannata ruveta lasta tekemään. Vauvavuosi ja pikkulapsiaika on rankkaa aikaa hyvässäkin suhteessa, huonon tai ei-vakaan suhteen se tekee entistä huonommaksi. Pahimmassa tapauksessa tuossa käy niin, että teet lapsen miehen mieliksi, mies kyllästyy vauva-arkeen ja jättää sinut yksin. Sitten olet yksinhuoltaja lapselle, jota et olisi itse edes halunnut.
En suosittelisi hankkimaan lasta tuollaiseen tilanteeseen. Vauva ei ole mikään ratkaisu parisuhteen ongelmiin, eikä vauvavuosi monestikaan ole kovin helppo parisuhteen kannalta. Ensin suhde kuntoon ja sitten vasta lapsi.
Älä ihmeessä ala lastentekoon kun selvästi epäröit koko suhdetta. Kuulostaa pahalta nuo että huonoja päiviä enemmän kuin hyviä ja mies rajoittaa sinua, ja ettei ole tunteita että haluaisit tämän miehen kanssa ikinä naimisiin tai lapsia. Kuulostaa siltä että tuo suhde tulee loppumaan melko pian.
Niin, en lapsenhankintaan olekaan missään nimessä suostumassa, ennen kuin oikeasti sitä haluan. Ja sitä paitsi olen vasta 20v, minulla ei ole mikään kiire.
Mies rajoittaa sillä tavalla, että esim. ei anna minun lähteä opiskelemaan alalle, minne haluan. Tällä paikkakunnalla ei ole koulua, joten pitäisi muuttaa, mikä ei ole minulle ongelma, mutta mies ei halua täältä mihinkään. En voi myöskään matkustella yms, koska mies haluaa olla vain Suomessa (kyllä saan siis lähteä esim. kavereiden kanssa). Olen kyllä miettinyt, että laitan vain hakemuken haluamaani kouluun keväällä ja jos pääsen kouluun, en näe mitään syytä miksi siitä pitäisi kieltäytyä. Siinä olisi melkoisen varma loppuelämän ammatti.
Ap
Selvästi et enää rakasta miestä, joten olet hänen kanssaan koska..?? Halutkoot mies vaikka linnaa ranskasta, mitä väliä sillä on, kun sinä et halua miehen kanssa olla.
Minä olen sitä mieltä, että koska et miestä oikeasti rakasta vaan olet hänen kanssaan lähinnä tavasta ja tottumuksesta, olisi oikea teko jättää hänet ja antaa hänen etsiä se nainen, jonka kanssa voisi sen lapsen tehdä. Ehkä sinäkin löytäisit elämääsi sen oikean. älä nyt säälistäkään roiku jonkun kanssa!
Miten miehesi reagoi, kun kerroit, ettet halua hänen kanssaan koskaan naimisiin tai lapsia, ja että suhteesssa on sinun mielestäsi enemmän huonoja kuin hyviä päiviä?
Vaikea kuvitella, ettei mies reagoisi tällaiseen tietoon mitenkään, joten suonet anteeksi epäilykseni, ettet ole kertonyt miehelle mitään tunteistasi.
Paras tapa välttyä olemasta vanha isä on olla hankkimatta koskaan lapsia. Tämä on käytänössä testattu ja hyväksi havaittu niksi, josta on myös paljon muita hyötyjä.
Niin, minkähän ikäinen tuo ap:n ukko sitten on, jos ei halua olla "vanha isä" mutta ap on vasta 20... terveen kuuloinen suhde, not.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:35"]Minä olen sitä mieltä, että koska et miestä oikeasti rakasta vaan olet hänen kanssaan lähinnä tavasta ja tottumuksesta, olisi oikea teko jättää hänet ja antaa hänen etsiä se nainen, jonka kanssa voisi sen lapsen tehdä. Ehkä sinäkin löytäisit elämääsi sen oikean. älä nyt säälistäkään roiku jonkun kanssa!
[/quote]
Komppaan tätä. Teillä ei selkeästikään ole yhteiset toiveet tulevaisuuden varalle, joten miksi pilata molempien elämää väkinäisessä suhteessa? Tapahtui niin tai näin, niin toinen joutuu omissa haaveissaan pettymään ja katkeroituu mahdollisesti toisen osapuolen painostuksen alla.
Älä nyt tyttö-kulta hyvää ammattia jätä käy,ättä miehen takia!!! Missä sinun äitisi oikein on? Ohjaisi sinut oikealle tielle.
Älä koskaan, koskaan, jättäydy miehen varaan. Pitää pitää itsestä huoli. Miehiin ei pidä koskaan täysin luottaa.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:39"]
Miten miehesi reagoi, kun kerroit, ettet halua hänen kanssaan koskaan naimisiin tai lapsia, ja että suhteesssa on sinun mielestäsi enemmän huonoja kuin hyviä päiviä?
Vaikea kuvitella, ettei mies reagoisi tällaiseen tietoon mitenkään, joten suonet anteeksi epäilykseni, ettet ole kertonyt miehelle mitään tunteistasi.
[/quote]
Olen sanonut, että en halua lapsia vielä moneen vuoteen ja en halua naimisiin, en tiedä kuinka mies sitten sisäisesti reagoi, mutta ainakin toistaiseksi on ohittanut sanomiseni, ikään kuin unohtaen ne.
Joku sitä täällä kysyi niin mies on 24v.
Ap
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 12:39"]
Miten miehesi reagoi, kun kerroit, ettet halua hänen kanssaan koskaan naimisiin tai lapsia, ja että suhteesssa on sinun mielestäsi enemmän huonoja kuin hyviä päiviä?
Vaikea kuvitella, ettei mies reagoisi tällaiseen tietoon mitenkään, joten suonet anteeksi epäilykseni, ettet ole kertonyt miehelle mitään tunteistasi.
[/quote]
Olen sanonut, että en halua lapsia vielä moneen vuoteen ja en halua naimisiin, en tiedä kuinka mies sitten sisäisesti reagoi, mutta ainakin toistaiseksi on ohittanut sanomiseni, ikään kuin unohtaen ne.
Joku sitä täällä kysyi niin mies on 24v.
Ap
[/quote]
Oletko sanonut, ettet halua naimisiin tai lapsia hänen kanssaan? On aivan eri asia olla haluamatta lapsia tai avioliittoa, koska kumppani on värä, kuin siksi, ettei vain halua noita asioita. En minäkään halua lapsia enkä naimisiin puolsisoni kanssa, mutta haluan silti olla hänen kanssaan mieluiten lopun elämääni.
Oletko sanonut, että suhteessa on sinusta enemmän huonoa kuin hyvää? Oletko sanonut, että harkitset suhteen päättämistä?
[quote author="Vierailija" time="17.11.2014 klo 13:07"]
Älä nyt tyttö-kulta hyvää ammattia jätä käy,ättä miehen takia!!! Missä sinun äitisi oikein on? Ohjaisi sinut oikealle tielle.
[/quote]
Mitä luulet, onko ap:lla normaalit vanhemmat jos tyttörukka tuollaiseen suhteeseen (tai "suhteeseen") on ajautunut ja jumiutunut? Löisin pääni pantiksi että ei varmasti ole. Eiköhän äiti ole siellä pää omassa perseessään tms. missä lienee ollut aina ennenkin, kun ei ole kasvattanut lapselleen minkäänlaista oman arvon tuntoa.
Meillä jokseenkin samankaltainen tilanne.
Rakastan tosin miestäni, enkä halua erota (joskus olin vakuuttunut eron olevan ainoa ratkaisu). 9 vuotta olemme olleet yhdessä. Tuntuu, että nyt vasta tunteeni alkavat tosissaan syventyä. Seksi luistaa ja meillä on mukava arki. Pelottaa, että jos hellyn miehen vauvahaaveille, suhteemme romahtaa lähtökuoppiin :(