Jätän tapailumiehen. Miesvauva ei syö mausteita.
Kesällä vasta tavattu siis. Ihan aikuinen mies, itsekseenkin jo vuosia asunut.
Luulin tunteneeni jo enemmänkin, kunnes koitti se hetki, jolloin syötiin yhdessä.
Valmistin ruokaa ja kutsuin syömään. Maustoin ohjeen mukaan (pippuria, basilikaa, hieman chiliä, kuullotettua sipulia siis eri lajeissa, pääruokaa, piirakkaa, jälkiruokaa),
mies ei syönyt yhtään. Ei ole tottunut kuulemma mausteisiin. Sipulia pelkäsi.
Sokeria kaatoi kuitenkin kahviinsa puoli desiä.
Kommentit (40)
Chili on minusta sellainen mauste, että jos sitä lisää esim. liharuokaan, ei se lihan maku enää erotu. Mutta makunsa kullakin.
Minulle tuollainen mies kelpaisi, sillä olen itse sellainen, etten kestä liian imelää, enkä liian maustettua. Luultavasti "supermaistaja", eli kieli maistaa kaiken liiankin hyvin.
Että mua naurattaa et vielä nykyään on porukkaa mitkä ei kestä ruuassa poltetta yhtään, ja varsinkin jos ne kuvittelee vielä olevansa miehiä. Eilen illanistujaisissa tehtiin ruuat kaikille parhaan kaverin kanssa ja kysyttiin et kai kaikille on ok et maustetaan sitä vähän ja kaikille kävi. Laitettiin sit siihen Blairsin Pure Death kastiketta pullollinen makua antamaan.
Siinä sit kun ruokaa ruvettiin syömään ni kaikki muut paitsi mä ja se toinen kokkaaja rupes hikoileen ja itkeen et on liian tulista, oltiin vaan et mitä helvettii, eihän toi oo ees paha vielä! Mulla sit sattu löytyyn jotain eldoradon jalapenoja ni heitin purkin pöytään ja sanoin et vetäkää siitä mammanpojat et vähän helpottas.
Olin vielä varannut koko porukalle illaks baaria varten Chilipääpipot, mut eihän noille mammareille kehdannu niitä ees antaa. Joillekin ilmeisesti se suola ja pippuri on ruuan maustamiseen ihan tarpeeksi.
Mikäs mies se sellainen on?kuulostaa hiireltä.Hellfire maustetta laitat sen ruokiin niin oppii olemaan.
Vierailija kirjoitti:
Chili on minusta sellainen mauste, että jos sitä lisää esim. liharuokaan, ei se lihan maku enää erotu. Mutta makunsa kullakin.
Minulle tuollainen mies kelpaisi, sillä olen itse sellainen, etten kestä liian imelää, enkä liian maustettua. Luultavasti "supermaistaja", eli kieli maistaa kaiken liiankin hyvin.
Paskat. Tottunut vain suolaan, sokeriin ja valkopippuriin (joka sekin on liian tulista).
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun kutsutaan syömään, kysytään etukäteen, onko henkilöllä.jotain ruokarajoitteita?
Sitten tehdään sapuskat sen mukaan. Mausteet voi laittaa myös pöytään, että jokainen lisää niitä sitten makunsa mukaan.
Myös salaattiainekset voi koota eri astioihin, jolloin syöjä kokoaa itse oman salaattinsa.
Ei ihmisillä ole samanlainen ruokamaku kaikilla. Eiväthän kaikki pidä esim. samoista kirjoista, elokuvista, juomista tai muistakaan.
Ap on kyllä kaikken aikojen höperä, jos luulee että kaikki tykkäävät samoista maustetuista ruuista kuin hän itse.
Mausteet pöytään? Siis että teet jonkun lihapadan ilman mitään mausteita ja laitat pöytään tarjolle pippurit, laakerinlehdet ja pilkotut sipulit. Kuulostaa vähintäänkin kummalliselta. Pöytämausteet on erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo eli tossa kävin vähä syömässä pitsaa yhdes karvakäsimestassa. Se on mun lempparimesta, kun siellä saa tuoda omat chilit ruokaa ja ne laittaa ne pitsaan. Eli menin tosiaan mestoille ja mulla oli mukana Naga Morichia ja Phrik Khi Nun -chilejä (lempparit ebin!) ja tietty pari pulloo Blairsin 2am-kastiketta. No tilasin sitten tulisimman pitsan ja heitin chilit pöydälle ja sanoin et paa kaikki pitsaan vaan! Heti viereisessä pöydässä pari muijaa katteli, et "harmonikka mikä äijjä, hulluna omia tsilejä!". Katoin vaan silleen coolisti sinne muijiin ja otin aika näkyvästi mun Chilipää-pipon pois päästä et ne varmasti näki sen tekstin. Pitsanvääntäjä heitti mulle jotain "hei, sina hullu chilimies taas!" ja mä vaan heitin coolisti et "perussettii vaan..." ja menin pöytään.
No, pitsa tuli ja selkeesti mä huomasin, et muilla paikallaolijoilla alko polttaan silmiä siitä hajusta jo. Nauroin siinä ääneen, ku viereisessä pöydässä jotkut isot miehet yski jalapeenosta pitsassa (joku harmonikan suomalainen viipaloitu jalapeno on ihan pellee, ei kunnon chilipäiden kamaa)... Ne katto mun pitsaa joka oli chilistä ihan punainen. Selkeesti näki kunnioituksen niitten silmissä kun ne tajus et mä oon aito chilipää. Otin ekan slaissin pitsaa ja se kyllä poltti jumalaisesti. Oikeestaan mulla meni heti makuaisti, niin heitin päälle sit Blairssii ja sanoin ääneen, et "tarvii lisää poltetta!" Ne isot äijjät katto mua ihan huuli pyöreenä ja ne selkeesti pelkäs mua, kun heitin sitä Blairssii pitsaan. Niiden pöydässä oli Tabasco-pullo, jolle nauroin kyllä kovaan ääneen.
Vedin sit toisen pitsanpalan siinä ja ne muijat oli ihan kuumina muhun jo (tuliset ruoat, tulista seksiä -totuus, oli joskus Cosmossa jota luin vahingossa äitiltä)... En tuntenu enää mitään suussani, mutta rinnassa pullisti mieletön ylpeys siitä, miten ihmiset mua kunnioitti. Mun pää kopsahti pöytään kun mä pyörryin siitä poltteesta ja vika asia jonka muistan, oli se kun laavaripulit valu mun punttiin. Heräsin kahden päivän jälkeen sairaalasta vatsalaukku ja ohutsuoli tuhoutuneina. Lääkärikin vaan totes, et "ihan hullu mies!" Sain kyllä diagnoosinkin tähän mielettömään chilipäisyyteeni, olen CHILImensa!
Chili on juntein mauste mitä maapallolta löytyy.
Elämän koululaiset kilpailevat kuka pystyy syömään eniten jotain suuta polttavaa paskaa.
Jos joku ei halua maistaa, tätä sitten porukalla pilkataan.
Sama juttu saunomisessa. Löylyä pitää heittää aina liikaa ja kuka jänistää liian aikaisin pois sietämättömästä kuumuudesta on luuseri.
Tehokkaat vanhat auton romut, erityisesti 60-70 luvun jenkit, BMW ja Audi kuuluvat myös tämän paskasakin mieltymyksiin.
Näillä vanhoilla rotteloilla pitää tietenkin polttaa kumia, mikä on tyhmää, täysin hyödytöntä ja naurettavan näköistä.
Kuka ei halua rassata moisia paskakärryjä on automaattisesti surkimus.
Koulutausta on näillä jätesäkeillä olematon. Yleensä ammattikoulu, jos sitäkään. Jotain työkkärin pakkokursseja, yleensä jotain autoihin tai metalliin liittyvää ali-ihmisten paskahommaa. Sitäkään eivät tietysti kunnolla tee.
Entäpä vaatetus?
Flanellipaita (ruudullinen tietenkin), bootsit, bandana, paskaiset farkut, puukengät, lippis, nahkarotsi(mallia isoisä), yleinen paskaisuus vaatteissa ja iholla.
Aina kun näen ravintolassa jonkun chilimaustetta kitaansa änkeävän sontiaisen, tunnen voimakasta myötähäpeää.
Ryhdistäytykää paskaläjät! Käyttäkää alkukantainen uhonne ja tarmonne johonkin hyödylliseen. Jos ei chilipää kestä lukemista, opetelkaa edes käyttäytymään kuin aikuiset.
On sulla aika vaikeeta, eikö lääkkeet yhtään auta?
Vierailija kirjoitti:
Joo eli tossa kävin vähä syömässä pitsaa yhdes karvakäsimestassa. Se on mun lempparimesta, kun siellä saa tuoda omat chilit ruokaa ja ne laittaa ne pitsaan. Eli menin tosiaan mestoille ja mulla oli mukana Naga Morichia ja Phrik Khi Nun -chilejä (lempparit ebin!) ja tietty pari pulloo Blairsin 2am-kastiketta. No tilasin sitten tulisimman pitsan ja heitin chilit pöydälle ja sanoin et paa kaikki pitsaan vaan! Heti viereisessä pöydässä pari muijaa katteli, et "harmonikka mikä äijjä, hulluna omia tsilejä!". Katoin vaan silleen coolisti sinne muijiin ja otin aika näkyvästi mun Chilipää-pipon pois päästä et ne varmasti näki sen tekstin. Pitsanvääntäjä heitti mulle jotain "hei, sina hullu chilimies taas!" ja mä vaan heitin coolisti et "perussettii vaan..." ja menin pöytään.
No, pitsa tuli ja selkeesti mä huomasin, et muilla paikallaolijoilla alko polttaan silmiä siitä hajusta jo. Nauroin siinä ääneen, ku viereisessä pöydässä jotkut isot miehet yski jalapeenosta pitsassa (joku harmonikan suomalainen viipaloitu jalapeno on ihan pellee, ei kunnon chilipäiden kamaa)... Ne katto mun pitsaa joka oli chilistä ihan punainen. Selkeesti näki kunnioituksen niitten silmissä kun ne tajus et mä oon aito chilipää. Otin ekan slaissin pitsaa ja se kyllä poltti jumalaisesti. Oikeestaan mulla meni heti makuaisti, niin heitin päälle sit Blairssii ja sanoin ääneen, et "tarvii lisää poltetta!" Ne isot äijjät katto mua ihan huuli pyöreenä ja ne selkeesti pelkäs mua, kun heitin sitä Blairssii pitsaan. Niiden pöydässä oli Tabasco-pullo, jolle nauroin kyllä kovaan ääneen.
Vedin sit toisen pitsanpalan siinä ja ne muijat oli ihan kuumina muhun jo (tuliset ruoat, tulista seksiä -totuus, oli joskus Cosmossa jota luin vahingossa äitiltä)... En tuntenu enää mitään suussani, mutta rinnassa pullisti mieletön ylpeys siitä, miten ihmiset mua kunnioitti. Mun pää kopsahti pöytään kun mä pyörryin siitä poltteesta ja vika asia jonka muistan, oli se kun laavaripulit valu mun punttiin. Heräsin kahden päivän jälkeen sairaalasta vatsalaukku ja ohutsuoli tuhoutuneina. Lääkärikin vaan totes, et "ihan hullu mies!" Sain kyllä diagnoosinkin tähän mielettömään chilipäisyyteeni, olen CHILImensa!
Nuori kakara olet vielä,ei ole mitään keulinnan aihetta kirjoituksessasi.
Pirkka mangososetta saa K-kaupasta 2 purkkia/3,5 €.
Ihan oikein! Vaihtoon tuollainen vauva! T. mies
Voi kamala. Muistan miten raskasta oli olla ultranirson ei sitä, ei tätä -miehen kanssa. Nykyisen moniallergikon rajoitteet eivät raivostut yhtään, saati vie kokkaamisesta iloa, mutta se nirppailu oli kyllä aito turnoff. Nyt 44-v syö jo riisiä. 😁
Huh huh mitä kommentointia. Itse en siedä mausteista tai sipulista ruokaa refluksin takia. Ehkä miehellä on sama homma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kun kutsutaan syömään, kysytään etukäteen, onko henkilöllä.jotain ruokarajoitteita?
Sitten tehdään sapuskat sen mukaan. Mausteet voi laittaa myös pöytään, että jokainen lisää niitä sitten makunsa mukaan.
Myös salaattiainekset voi koota eri astioihin, jolloin syöjä kokoaa itse oman salaattinsa.
Ei ihmisillä ole samanlainen ruokamaku kaikilla. Eiväthän kaikki pidä esim. samoista kirjoista, elokuvista, juomista tai muistakaan.
Ap on kyllä kaikken aikojen höperä, jos luulee että kaikki tykkäävät samoista maustetuista ruuista kuin hän itse.
Ja höpö höpö. Teilläkö tehdään mautonta ruokaa ja jokainen sitten lisäilee omat suolat, pippurit, valkosipulit ja yrtit ruokaansa siinä lautasella? Herkkua juu :D
Ei meillä tehdä mautonta ruokaa.
Mutta kun joku tukee eka kertaa käymään kannattaa tehdä tavallista ruokaa, joka maistuu kaikille. Näitä ruokia on pilvin pimein.
Ja laittaa maustepurkit pöytään.
Jotkut mausteet toimivatkin paremmin joissakin täysin valmiissa ruuissa.
Erikoismausteita ei kannata laittaa ruokiin, jos tulee syömään ihmisiä, joita ei vielä tunne.
Jotkut eivät voi sietää valkosipulia tai tiettyjä juustoja, oliiveja etenkään mustia oliiveja jotka ovat värjattyjä.
Monista yrteistäkään kaikki eivät pidä.
On eri asia syödä omassa perheessä ja eri tarjota ruokaa vieraille.
Tämän olen oppinut kantapään kautta, eli kokemuksella.
Aloitus kuulosti ensin hieman lapselliselta, mutta kyllä tässä totuuden siemen voi piillä.
Tunnen ihmisiä autismin kirjolta ja syöminen on kyllä ongelmallista.
Milloin maistuu pahalta ja milloin ruoan koostumus ei ole juuri oikeanlaista tai ruoka ei ole tarjolla juuri minuutilleen oikeaan aikaan.
Tiedän, että kyse on ominaisuudesta, jolle ei voi mitään.
Silti mietin joskus, että aikuisista ihmisistä kun on kyse, eikö kotona ole opetettu pöytätapoja, opeteltu maistamaan kaikkia ruokia, totuteltu toimimaan erilaisissa tilanteissa.
Kaikilla meillä on suosikkiruoat ja sitten ne, joista ei niin välitä, mutta tilannetaju ja kohteliaisuus vaativat joskus maistamaan ja ihan syömäänkin niitä ei niin suosittuja makujakin.
Toisekseen kokemukseni mukaan näillä ruoan kanssa säätäjillä on muitakin kommervenkkejä hihassaan, jotka tekevät elämästä varsin hankalaa.
Ei erityisherkkää parisuhteeseen, tämä oli minun opetus.
Suomessa käytetään kyllä vähän mausteita.?
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein! Vaihtoon tuollainen vauva! T. mies
Nyt heti taksilla turvakotiin ja sieltä ilmoitat puhelimitse erosta!
Ja höpö höpö. Teilläkö tehdään mautonta ruokaa ja jokainen sitten lisäilee omat suolat, pippurit, valkosipulit ja yrtit ruokaansa siinä lautasella? Herkkua juu :D