Eikö suomen kielen kielioppisäännöillä ole enää väliä?
Tietääkö/muistaako enää monikaan, että suomen kielessä on kielioppisääntöjä? Milloin ne on heitetty romukoppaan? Huippuna ovat sanomalehtien kokosivumainokset, joissa ei pilkkuja eikä yhdysmerkkejä käytetä vahingossakaan.
Kommentit (72)
Sinäkkö et ymmärtää jos minä kiriotan tämä tapalla. [/quote]
Ymmärtäminen vaatii tekstin lukemista, mutta jos teksti on kirjoitettu tuolla tavalla, se saattaa jäädä lukematta. Sekö on kirjoittajan tarkoitus?
Ymmärrän kyllä iäkkäitä, usein vain muutaman vuoden koulua käyneitä ihmisiä, jolla kirjallinen ilmaisu saattaa olla horjuvaa. Sitä oudoksun, kuinka huonoa vuosikymmeniä nuorempien, paljon paremmin kouluttautuneiden suomen taito on.
Olen usein tekemisissä yrittäjien kanssa ja ihmettelen jatkuvasti heidän tekstejään, aivan riippumatta viestintävälineestä tai asian tärkeydestä. Useimmiten tekstin voi toki ymmärtää, mutta joskus asioita on pakko tarkistaa ettei tule vahinkoja.
Huolimaton teksti antaa kirjoittajastaan paljon huonomman kuvan kuin hän tai yrityksensä todella on, enkä ymmärrä miksi ottaa sellainen riski. Kiirettä on muuten turha syyttää, saati sillä ettei asialla olisi merkitystä.
Taannoin eläkeikää lähestyvä insinööri, ei-humanisti siis, ihmetteli pahoitellen etteikö hyvää suomen kieltä pidetäkään enää osana normaalia sivistystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niillä säännöillä tekee, tärkeintä on että asia tulee selväksi. Eiköhän tätä mieltä ole suunnilleen kaikki.
Niiden sääntöjen tarkoitus onkin juuri se että ne asiat tulevat kaikille selviksi samalla tavalla. Jos jokainen kirjoitata miten itse haluaa, on erilaisten väärinymmärrysten vaara suuri.
Juuri niin. Pilkutetaanpa yhdessä seuraava ikivanha esimerkkilause:
"Armoa ei Siperiaan!"
Nro 29
Opetellaan ensin käyttämään verbejä niissä teksteissä.
Ainahan tuo kielioppi on muuttunut senkin paskakonservatiivi. Suurin osa opettajista on sitä mieltä että kieli on aina muuttunut ja että sen täytyykin muuttua.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan tuo kielioppi on muuttunut senkin paskakonservatiivi. Suurin osa opettajista on sitä mieltä että kieli on aina muuttunut ja että sen täytyykin muuttua.
Suurin osa opettajista haluaa, että se muuttuu vain siihen suuntaan, mihin he haluavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä niillä säännöillä tekee, tärkeintä on että asia tulee selväksi. Eiköhän tätä mieltä ole suunnilleen kaikki.
Niiden sääntöjen tarkoitus onkin juuri se että ne asiat tulevat kaikille selviksi samalla tavalla. Jos jokainen kirjoitata miten itse haluaa, on erilaisten väärinymmärrysten vaara suuri.
Juuri niin. Pilkutetaanpa yhdessä seuraava ikivanha esimerkkilause:
"Armoa ei Siperiaan!"
Nro 29
Opetellaan ensin käyttämään verbejä niissä teksteissä.
Ahaa, tuota esimerkkiä ei siis enää käytetä äikäntunneilla. Harmi.
Nro 29
Karmeaa on nykyihmisten äidinkielentaito. Esim. j-kirjain on jossain vaiheessa jäänyt ilmeisesti peruskoulun opetuksesta kokonaan pois, kun niin paljon tulee vastaan mönkiöitä ja kirjailioita.
isot kirjaimet on haudatu jonnekin ja pilkuja ei enään tarvitse ja kaiki kaksoiskonsonantit on kaiketi kielety nykymaailmasa
Tuntuu myös, ettei oikein kukaan osaa enää käyttää numeroita tekstissä. Yleisin virhe taitaa olla esim. 27.8-10.10 eli kuukauden perästä loppuu piste. Ärsyttää, että omat esimiehetkään eivät näitä osaa. Tuollaisia virheitä laitetaan jopa yleiseen jakoon ja mainoksiin. Suullisestikaan ei enää 22. ole "kahdeskymmenestoinen", vaan "kaheskahes". Viime viikolla kollegan suusta tuli: "kahesyhes". Eihän se edes tarkoita mitään.
Vierailija kirjoitti:
Ainakaa minulle ei ole. Keskityn oleellisempiin asioihin elämässä.
Tähän paskapalstaan.
Hienoa!
Vierailija kirjoitti:
Ainahan tuo kielioppi on muuttunut senkin paskakonservatiivi. Suurin osa opettajista on sitä mieltä että kieli on aina muuttunut ja että sen täytyykin muuttua.
Opettajat ovatkin tyhmiä nykyään ja siksi Pisa-tuloksetkin laskee. Orjúúttakin on aina ollut.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole. Nytkin kirjoitan kännykällä. Välttelen kaikkea turhaa. Jos lauseen saa luettua niin se riittää.
Kännykälläni voi kirjoittaa oikein, sinunko ei?
Olepas rehellinen, älyn puute sinua vaivaa, ei ole kyse kännykästä. Olet tyhmä ja se näkyy tekstistäsi.
Vierailija kirjoitti:
"Huippuna ovat sanomalehtien kokosivumainokset, joissa ei pilkkuja eikä yhdysmerkkejä käytetä vahingossakaan."
Minun mielestäni huippuna on se, että ylioppilasaineesta voi saada – ja säännöllisesti saadaankin – täydet pisteet, vaikka tekstissä on pilkku- ja muita virheitä.
Ystäväni, joka syntyi toisessa maassa ja asui siellä 18-vuotiaaksi saakka, oppi suomen kielen suomalaiselta äidiltään ja muutti Suomeen 18-vuotiaana. Kokee itsensä suomalaiseksi, mutta ei ole käynyt suomalaista lukiota. Opiskeli opettajaksi, ja häneltä vaadittiin suomen kielen kielikokeessa täysiä pisteitä (5 p.). Useampi osio, josta jokaisesta piti saada täydet pisteet. Joutui uusimaan kokeen kerran, kun yhdestä osiosta jäi yksi piste saamatta. Älytöntä, että jokainen suomalaisen lukion käynyt on automaattisesti tätä ystävääni parempi suomen kielessä, vaikka näin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Huippuna ovat sanomalehtien kokosivumainokset, joissa ei pilkkuja eikä yhdysmerkkejä käytetä vahingossakaan."
Minun mielestäni huippuna on se, että ylioppilasaineesta voi saada – ja säännöllisesti saadaankin – täydet pisteet, vaikka tekstissä on pilkku- ja muita virheitä.
Ystäväni, joka syntyi toisessa maassa ja asui siellä 18-vuotiaaksi saakka, oppi suomen kielen suomalaiselta äidiltään ja muutti Suomeen 18-vuotiaana. Kokee itsensä suomalaiseksi, mutta ei ole käynyt suomalaista lukiota. Opiskeli opettajaksi, ja häneltä vaadittiin suomen kielen kielikokeessa täysiä pisteitä (5 p.). Useampi osio, josta jokaisesta piti saada täydet pisteet. Joutui uusimaan kokeen kerran, kun yhdestä osiosta jäi yksi piste saamatta. Älytöntä, että jokainen suomalaisen lukion käynyt on automaattisesti tätä ystävääni parempi suomen kielessä, vaikka näin ei ole.
Ystäväsi on käsittänyt perusteellisesti väärin. Taitotasolla 5 saa tehdä virheitä.
"Opettajankoulutuksen hakukohteissa YKI-testillä kielitaitonsa osoittavilla tulee olla ylimmän taitotason tutkinto suoritettu taitotasolla 5 kokeen kaikissa osakokeissa (tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen puheen ymmärtäminen ja puhuminen)."
Kieliopin osaaminen vaikuttaa myös työpaikan saamiseen. Minut on kutsuttu työhaastatteluun välittömästi lähinnä sen vuoksi, että kirjoitin hakemukseni äidinkielellisesti oikein ja olinkin oikolukenut sen useamman kerran. Virheitä toki sattuu joka ainoa päivä minullekin kielen kanssa, mutta virallisissa asiakirjoissa se teksti tulisi huolitella viimeisen päälle.
En tiedä miten nuoremmat työnantajat kielioppiin työhakemuksissa suhtautuvat, mutta pahoin pelkään, etteivät he välitä niin paljon, kuin vanhemmat työnantajat. Kohta ei saa hyvällä kielellisellä osaamisellakaan jalkaa oven väliin, jos sitä ei ihan tosissaan aleta kouluissa ja arjessa vaatimaan. Olisi nimenomaan huippua, jos juurikin kokeista ei voisi saada täysiä pisteitä, jos kielioppi ei suju tai koulupaikkaan - etenkin korkeampiin kouluasteisiin - saisi lisäpisteitä haussa, jos se sujuu. Ei tulisi niitä asiantuntijoita, joilla ei oma kieli taivu paperilla ymmärrettävään muotoon. Puhekielen kanssa se nyt on yksi lysti, koska on mukavaa kuulla erilaisia murteita.
Lisäksi on kamalaa lukea tekstiä, josta ei oikein saa selvää, mitä siinä tarkoitetaan, jos pilkut puuttuvat merkittävistä kohdista tai ne pahimmillaan laitetaan virkkeeseen sellaiseen kohtaan, että koko virkkeen merkitys muuttuu. Jonkun konjunktion edestä puuttuva pilkku nyt lisäytyy siihen omassa mielessäni lukiessani automaattisesti, koska ne ovat niin itsestäänselviä (minulle), että lause on ymmärrettävä kyllä ilmankin, mutta on se silti mukavempaa lukea tekstiä, joka on kirjoitettu hyvin. En kuitenkaan viilaa pilkkua ":D", jos joku ei osaa pilkkuja jokaiseen kohtaan laittaa, kunhan ne nyt tulevat suurinpiirtein oikein.
Kaikista pahimpia ovat kuitenkin ne tekstit, missä ei ole päätä eikä häntää ja mitkä näyttävät siltä kuin niihin olisi vedetty jokainen sana hatusta ja lisätty kourallinen pisteitä peräperään. Niiden lukeminen sattuu silmiin ja aivoihin.
jos jossain mainoksessa on kielioppivirheitä, niin eiköhän ne ole laitettu, että mainoksen katsoja äryyntyisi ja muistaisi maioken aremmin. voisi olettaa että mainostoimistjen työntekijät osaavat suomen kieliopin, kun työkseen käyttävät kieltä.
Tuli juuri vastaan hyvä esimerkki siitä, miten toimittajalla voi olla työkalu eli kieli hakusessa. Yrittäkääpä lukea oheisen karhuvideon tekstit irvistämättä kertaakaan.
Analfabeetit äwäläbäläbät näivettävät kielen
Jotkut virheet hieman vaivaavat, kuten
- suurempi, kuin
- erittäin hoikkia nuo Ranskalaiset
- olen matkustellut keski-Euroopassa
- minkään laisia (kirjoitti eräs tuttavani minulle taannoin. Hän kirjoittaa lähes kaikki yhdyssanat erikseen, mutta tämä oli jo huippu)
- tampooni, hormooni
Ainoastaan täällä ja muissa vapaa-ajan kirjoituksissa hyväksyn kielioppivirheet.
Lehdet, kirjat, koulu- ja työ-asioissa vaadin ammattitaitoista kirjoittamista. Sivistyneessä valtiossa kun eletään. Älkää kaikkia hyvällä tolalla olevia asioita romuttako.
Kieli oppi säänöillä ei ole enään väliä ei ole oikeen kirjotuksellakaan.
Juuri niin. Pilkutetaanpa yhdessä seuraava ikivanha esimerkkilause:
"Armoa ei Siperiaan!"
Nro 29