Sanotteko joskus suuttunena sellaista mitä ette tarkoita?
Vai sanotteko jotain ilkeää, jota oikeasti tarkoitatte?
Kommentit (33)
Sanon paljonkin. Tai ehkä saattaa olla että juuri sillä sekunnilla sitä tarkoitan mutta en todellakaan muuten.
Rakkaat vanhempani ovat esimerkiksi saaneet kuulla miten toivon heidän kuolevan. No pääsääntöisesti tuollaista huusin silloin kun olin nuorempi, mutta kyllä suutuspäissäni huusin isälleni vielä tänä vuonnakin miten vihaan häntä. Yleensä aina jälkeenpäin kaduttaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyshys. Suomessa kiusataan, juorutaan, manipuloidaan, valehdellaan...
MUTTEI HELVETISSÄKÄÄN SANOTA TAI HUUDETA ASIOITA SUORAAN KUN IHAN HIRVEETÄ VÄKIVALTAA KALTOINKOHTELUA JA PAHOINPITELY!!!
Uskon, että kuulut ihmisiin joiden on vaikea hallita tunteitaan, itseilmaisuaan ja toimintaansa.
Kaikki tarkoittaa sitä mitä sanoo ainakin sillä hetkellä kun sanoo sen.
Miksi sanoisin jotain, mitä en tarkoita? Eihän se edistä sitä tilannetta lainkaan, jos siinä ryhdyn valheita sepittämään.
Kyllä minä sanon vihaisena asioita, joita en todella syvällä sisimmässäni tarkoita. Sillä hetkellä minusta voi tuntua siltä, mutta se on vain hetkellinen tunne.
Olen kyllä tehnyt niin, mutta en enää täytettyäni 12-vuotta. Muistan kyllä tunteen, se oli hyvin aito ja voimakas. Mulla oli myös vihaisena hyvin dramaattisia ajatuksia tyyliin "haluan kuolla, niin kyllä sitten äiti katuisi kun ei päästänyt mua sinne tai ostanut mulle tätä". Jostain samasta kehittymättömyyden, toiminnanohjauksen puutteen ja dramaattisuuden sekasopasta nämä kumpusi. Onneksi kasvoin niistä yli. En ymmärrä, miten aikuisen ihmisen elämää voi elää ilman tavanomaista itsehillintää.
En usko hetkeäkään, että täällä jokainen olisi se rakentava riitelijä, joka ei koskaan kiihdy, korota ääntään tai heitä tunteen vallassa jotain kommenttia, joka loukkaa toista.
Anteeksi voi aina pyytää, eikä tietenkään pidä hyväksyä, että toinen huutaa, haukkuu ja mekastaa kaiket päivät. Ei silti ole maailmanloppu, jos joskus suuttuu, eikä aina ole niin jumalattoman rakentava juuri sillä hetkellä.
Kyllä tulee vähän liioiteltua. Esim. Käytän sanaa aina vaikken tarkoita, että aina sinä...
Muuten kyllä tarkoitan sanomisiani. Tosin kadun jälkeenpäin, että tuli sanottua asiat pahasti, kun olisi voinut keskustella asiat halki.
En sano enkä myöskään vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka niin tekevät. Minusta se on vain ja ainoastaan lapsellista, jos ei yhtään osaa suodattaa sanomisiaan oli tunnetila mikä tahansa.
Toki sanon. Esim. Suksi kuuseen! Ja en oikeasti oleta, että toinen osapuoli sitä tekisi.
Toisaalta voin todeta, että ”onko sun pakko aina vetää herne nenään?”, mutta en odota toisen nenästä herneitä ropisevan.
Tulee näitä näemmä sanottua…
Vierailija kirjoitti:
En usko hetkeäkään, että täällä jokainen olisi se rakentava riitelijä, joka ei koskaan kiihdy, korota ääntään tai heitä tunteen vallassa jotain kommenttia, joka loukkaa toista.
Anteeksi voi aina pyytää, eikä tietenkään pidä hyväksyä, että toinen huutaa, haukkuu ja mekastaa kaiket päivät. Ei silti ole maailmanloppu, jos joskus suuttuu, eikä aina ole niin jumalattoman rakentava juuri sillä hetkellä.
Nyt ei puhutakaan riitelytaidoista, vaan siitä sanooko jotain mitä ei tarkoita.
Vierailija kirjoitti:
Toki sanon. Esim. Suksi kuuseen! Ja en oikeasti oleta, että toinen osapuoli sitä tekisi.
Toisaalta voin todeta, että ”onko sun pakko aina vetää herne nenään?”, mutta en odota toisen nenästä herneitä ropisevan.
Tulee näitä näemmä sanottua…
Hölmö kommentti. Eihän kuvainnollisilla sanonnoilla ole mitään tekemistä sen kanssa, että sanoisi jotain mitä ei tarkoita.
Olen sitä mieltä, että jos suuttuneena jotain sanoo, niin tarkoittaa sitä kyllä. Sillä hetkellä. Myöhemmin sitten katuu ja väittää, ettei muka tarkoittanut.