Lue keskustelun säännöt.
Testamentilla rintaperillisen lakiosan ohittaminen?
26.09.2021 |
Olen ymmärtänyt lakisivuja selatessani, että jos testamentilla yritetään rikkoa rintaperillisen oikeutta lakiosaan, niin testamentti on pätemätön. Miten jos näin kuitenkin yritetään, ja rintaperillinen ei ymmärrä/tajua pyytää lakiosaansa 6 kk kuluessa testamentin saannista, onko peli menetetty lopullisesti lakiosan saamiseksi?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.
Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap
No se jota on lain mukaan syyttä hyljeksitty lakiosan saamisessa, niin tämä henkilö voi riitauttaa testamentin.
Oikeus sitten päättää, onko testamentti lainvoimainen.
Täytyy olla tosi vakava ja painava syy, että perillistä estetään testamentilla saamasta lakiosaansa.
Ei sellainen noin vaan mene läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs jos yksi perillinen ei ota vastaan tietoa testamentista? Ajattelin tehdä näin.
Vastustelevien kanssa käytetään yleensä käräjäoikeuden haastemiestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä testamentin saa tehdä miten haluaa. Lakiosan saa, jos vaatii. Muuten menee testamentin mukaan. Meillä hyvässä sovussa jaettu testamentin mukaan lakiosia noudattamatta ja kun niitä ei vaadittu, niin testamentin mukaan meni.
Saiko tuossa tapauksessa kaikki osuutensa enemmän kuin lakiosa? Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen kohdalla puolta normaalissa perimysjärjestyksessä jaettavasta osuudesta. Otetaan kuolinpesä jossa on leski A ja kaksi rintaperillistä B ja C.
Normaalisti ilman testamenttimääräyksiä menisi niin, että jaetaan:
Leski A:lle puolet.
B ja C jakavat tasan toisen puolen.Mutta jos ei jaeta niin vaan suositaan c: tä ja käytetään lakiosaa, menisi se niin että:
Leski A :lle puolet.
C:lle menee lopusta 3/4 ja B saa lopusta 1/4.Tätä tarkoittaa lakiosa. Ja ap:llä on juuri tämä tilanne eli B:lle on menossa vain 1/4 testamentin mukaan mutta sekin osuus on tulkinnanvarainen epäselvän sanamuodon mukaan. Osaako kukaan sanoa mitään kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta eli voiko leski köytännössä tyhjentää pesän omistusoikeuslausekkeen mukaan ja lahjoittaa kaikki eläissään C:lle ja tämän lapsille? Jos näin on, on B:n ennen sitä ehdottomasti vaadittava perinnönjakoa mahdollisimman pian.
Omistusoikeuslauseke tarkoittaa omistusta eli leski omistaa ihan oikeasti, ei vain hallitse. Omalla omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa kaiken C:lle. Tuossahan esimerkissä B saa joka tapauksessa lakiosansa (jos sitä vaatii) eli 1/8 pesästä (leskelle 4/8, C:lle 3/8 ja B..le 1/8
Mutta tosiaan jos B ei osaansa vaadi, niin se menee kokonaan leskelle, joka saa sen huoleti omanaan käyttää.Ja toinen rintaperillinen jää ilman mitään lopuksi?
Tarkoitin sitä, että kun leski on kuollut, voi pesä olla tyhjä ja kaikki siirrettynä C: lle ka B ei mahda mitään? Onko tosiaan näin, että leski voi kuolleen omaisuutta myydä ja hassata ihan miten haluaa?
Ei voi. Leski ei peri mitään, jos hänelle ei ole jotain testamentissa määrätty.
Ja leski ei voi yksin käyttää kuolinpesän rahoja, eikä omaisuutta.
Henkilön kuoltua, vainajan kaikki rahat ovat kuolinpesän rahoja, ei kenenkään kuolinpesän osakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.
Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap
No se jota on lain mukaan syyttä hyljeksitty lakiosan saamisessa, niin tämä henkilö voi riitauttaa testamentin.
Oikeus sitten päättää, onko testamentti lainvoimainen.
Täytyy olla tosi vakava ja painava syy, että perillistä estetään testamentilla saamasta lakiosaansa.
Ei sellainen noin vaan mene läpi.
Mutta jos kuolinpesän leski tyhjentää eläessään pesän ja lahjoittaa rintaperilliselle C ja B ei saakaan mitään,niin B ei mahda lopuksi mitään vaikka testamentissa hänelle lakiosa on määrätty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä testamentin saa tehdä miten haluaa. Lakiosan saa, jos vaatii. Muuten menee testamentin mukaan. Meillä hyvässä sovussa jaettu testamentin mukaan lakiosia noudattamatta ja kun niitä ei vaadittu, niin testamentin mukaan meni.
Saiko tuossa tapauksessa kaikki osuutensa enemmän kuin lakiosa? Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen kohdalla puolta normaalissa perimysjärjestyksessä jaettavasta osuudesta. Otetaan kuolinpesä jossa on leski A ja kaksi rintaperillistä B ja C.
Normaalisti ilman testamenttimääräyksiä menisi niin, että jaetaan:
Leski A:lle puolet.
B ja C jakavat tasan toisen puolen.Mutta jos ei jaeta niin vaan suositaan c: tä ja käytetään lakiosaa, menisi se niin että:
Leski A :lle puolet.
C:lle menee lopusta 3/4 ja B saa lopusta 1/4.Tätä tarkoittaa lakiosa. Ja ap:llä on juuri tämä tilanne eli B:lle on menossa vain 1/4 testamentin mukaan mutta sekin osuus on tulkinnanvarainen epäselvän sanamuodon mukaan. Osaako kukaan sanoa mitään kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta eli voiko leski köytännössä tyhjentää pesän omistusoikeuslausekkeen mukaan ja lahjoittaa kaikki eläissään C:lle ja tämän lapsille? Jos näin on, on B:n ennen sitä ehdottomasti vaadittava perinnönjakoa mahdollisimman pian.
Omistusoikeuslauseke tarkoittaa omistusta eli leski omistaa ihan oikeasti, ei vain hallitse. Omalla omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa kaiken C:lle. Tuossahan esimerkissä B saa joka tapauksessa lakiosansa (jos sitä vaatii) eli 1/8 pesästä (leskelle 4/8, C:lle 3/8 ja B..le 1/8
Mutta tosiaan jos B ei osaansa vaadi, niin se menee kokonaan leskelle, joka saa sen huoleti omanaan käyttää.Ja toinen rintaperillinen jää ilman mitään lopuksi?
Kyllä, nimenomaan noin.
Kannattaa nyt muistaa, että omistusoikeustestamentti ihan oikeasti tarkoittaa omistusta eikä lesken kuoleman jälkeen tehdä mitään lopullista perinnönjakoa, vaan ainoastaan sen lesken perinnönjako. Hän voi tehdä puolisolta perimällään omaisuudella ihan mitä haluaa tarvitsematta välittää mitään lakiosista, jos niitä ei ole vaadittu. Lesken kuoltua ei tarvitse ottaa huomioon sitä, että joku ei tajunnut vaatia toisen vanhemman kuoleman jälkeen lakiosaansa, sitä ei siis mitenkään hyvitetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä testamentin saa tehdä miten haluaa. Lakiosan saa, jos vaatii. Muuten menee testamentin mukaan. Meillä hyvässä sovussa jaettu testamentin mukaan lakiosia noudattamatta ja kun niitä ei vaadittu, niin testamentin mukaan meni.
Saiko tuossa tapauksessa kaikki osuutensa enemmän kuin lakiosa? Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen kohdalla puolta normaalissa perimysjärjestyksessä jaettavasta osuudesta. Otetaan kuolinpesä jossa on leski A ja kaksi rintaperillistä B ja C.
Normaalisti ilman testamenttimääräyksiä menisi niin, että jaetaan:
Leski A:lle puolet.
B ja C jakavat tasan toisen puolen.Mutta jos ei jaeta niin vaan suositaan c: tä ja käytetään lakiosaa, menisi se niin että:
Leski A :lle puolet.
C:lle menee lopusta 3/4 ja B saa lopusta 1/4.Tätä tarkoittaa lakiosa. Ja ap:llä on juuri tämä tilanne eli B:lle on menossa vain 1/4 testamentin mukaan mutta sekin osuus on tulkinnanvarainen epäselvän sanamuodon mukaan. Osaako kukaan sanoa mitään kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta eli voiko leski köytännössä tyhjentää pesän omistusoikeuslausekkeen mukaan ja lahjoittaa kaikki eläissään C:lle ja tämän lapsille? Jos näin on, on B:n ennen sitä ehdottomasti vaadittava perinnönjakoa mahdollisimman pian.
Omistusoikeuslauseke tarkoittaa omistusta eli leski omistaa ihan oikeasti, ei vain hallitse. Omalla omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa kaiken C:lle. Tuossahan esimerkissä B saa joka tapauksessa lakiosansa (jos sitä vaatii) eli 1/8 pesästä (leskelle 4/8, C:lle 3/8 ja B..le 1/8
Mutta tosiaan jos B ei osaansa vaadi, niin se menee kokonaan leskelle, joka saa sen huoleti omanaan käyttää.Ja toinen rintaperillinen jää ilman mitään lopuksi?
Tarkoitin sitä, että kun leski on kuollut, voi pesä olla tyhjä ja kaikki siirrettynä C: lle ka B ei mahda mitään? Onko tosiaan näin, että leski voi kuolleen omaisuutta myydä ja hassata ihan miten haluaa?
Ei voi. Leski ei peri mitään, jos hänelle ei ole jotain testamentissa määrätty.
Ja leski ei voi yksin käyttää kuolinpesän rahoja, eikä omaisuutta.
Henkilön kuoltua, vainajan kaikki rahat ovat kuolinpesän rahoja, ei kenenkään kuolinpesän osakkaan.
Testamentissa leskellä on omistusoikeus kuolleen varoihin ja omaisuuteen. Peli on siis menetetty tämän testamentin määräyksen nojalla, jos alkaa myydä ja lahjoittaa sitä?
Vierailija kirjoitti:
Nätä huijauksia on paljon. Jos menee vaikeaksi on asianaja paikallaan kun kahta samanlaista tapausta ei ole. Leski saa asua yhteisessä asunnossa ei muuta. Muuten jos jakoa haluaa niin asianajajan pakeille. Yleensä ensimmäinen neuvottelu on ilmainen jossa selviää paljonko maksaa. Hinta liikkunee 350-2000 välillä.
Hinta perustuun asianajajien tuntiveloitukseen. Siihen, miten paljon työaikaa hän joutuu tapaukseen käyttämään. Plus puhelut ja muut kulut päälle.
Sekä matkat päälle.
Asianajajien tuntiveloitus on n. 290 euroa tunti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.
Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap
No se jota on lain mukaan syyttä hyljeksitty lakiosan saamisessa, niin tämä henkilö voi riitauttaa testamentin.
Oikeus sitten päättää, onko testamentti lainvoimainen.
Täytyy olla tosi vakava ja painava syy, että perillistä estetään testamentilla saamasta lakiosaansa.
Ei sellainen noin vaan mene läpi.
Mutta jos kuolinpesän leski tyhjentää eläessään pesän ja lahjoittaa rintaperilliselle C ja B ei saakaan mitään,niin B ei mahda lopuksi mitään vaikka testamentissa hänelle lakiosa on määrätty?
Jos ei ole tajunnut lakiosaansa vaatia, niin ei sitä lesken kuoltua erikseen makseta. Ja lesken jälkeen saa ilman muuta lakiosansa, mutta nolla euron perinnöstä se on nolla euroa.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos yksi perillinen ei ota vastaan tietoa testamentista? Ajattelin tehdä näin.
Vastustelevien kanssa käytetään yleensä käräjäoikeuden haastemiestä.
Ai, mitä se haastemies muka tekee?
Haastemiestä käytetään silloin, kun halutaan ilmoittaa ihmiselle, että hänet on haastettu oikeuteen.
Mitään muuta haastemiehet eivät tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämän takia en koskaan suostu keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin. Jos kuolen ensin, siirtyy koko omaisuuteni leskelle, joka saattaa hassata kaiken menemään ja ainoa perillinen jäisi puille paljaille. Kiitos ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä testamentin saa tehdä miten haluaa. Lakiosan saa, jos vaatii. Muuten menee testamentin mukaan. Meillä hyvässä sovussa jaettu testamentin mukaan lakiosia noudattamatta ja kun niitä ei vaadittu, niin testamentin mukaan meni.
Saiko tuossa tapauksessa kaikki osuutensa enemmän kuin lakiosa? Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen kohdalla puolta normaalissa perimysjärjestyksessä jaettavasta osuudesta. Otetaan kuolinpesä jossa on leski A ja kaksi rintaperillistä B ja C.
Normaalisti ilman testamenttimääräyksiä menisi niin, että jaetaan:
Leski A:lle puolet.
B ja C jakavat tasan toisen puolen.Mutta jos ei jaeta niin vaan suositaan c: tä ja käytetään lakiosaa, menisi se niin että:
Leski A :lle puolet.
C:lle menee lopusta 3/4 ja B saa lopusta 1/4.Tätä tarkoittaa lakiosa. Ja ap:llä on juuri tämä tilanne eli B:lle on menossa vain 1/4 testamentin mukaan mutta sekin osuus on tulkinnanvarainen epäselvän sanamuodon mukaan. Osaako kukaan sanoa mitään kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta eli voiko leski köytännössä tyhjentää pesän omistusoikeuslausekkeen mukaan ja lahjoittaa kaikki eläissään C:lle ja tämän lapsille? Jos näin on, on B:n ennen sitä ehdottomasti vaadittava perinnönjakoa mahdollisimman pian.
Omistusoikeuslauseke tarkoittaa omistusta eli leski omistaa ihan oikeasti, ei vain hallitse. Omalla omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa kaiken C:lle. Tuossahan esimerkissä B saa joka tapauksessa lakiosansa (jos sitä vaatii) eli 1/8 pesästä (leskelle 4/8, C:lle 3/8 ja B..le 1/8
Mutta tosiaan jos B ei osaansa vaadi, niin se menee kokonaan leskelle, joka saa sen huoleti omanaan käyttää.Ja toinen rintaperillinen jää ilman mitään lopuksi?
Tarkoitin sitä, että kun leski on kuollut, voi pesä olla tyhjä ja kaikki siirrettynä C: lle ka B ei mahda mitään? Onko tosiaan näin, että leski voi kuolleen omaisuutta myydä ja hassata ihan miten haluaa?
Ei voi. Leski ei peri mitään, jos hänelle ei ole jotain testamentissa määrätty.
Ja leski ei voi yksin käyttää kuolinpesän rahoja, eikä omaisuutta.
Henkilön kuoltua, vainajan kaikki rahat ovat kuolinpesän rahoja, ei kenenkään kuolinpesän osakkaan.
Testamentissa leskellä on omistusoikeus kuolleen varoihin ja omaisuuteen. Peli on siis menetetty tämän testamentin määräyksen nojalla, jos alkaa myydä ja lahjoittaa sitä?
Omistusoikeus tarkoittaa omsitusta, hallintaoikeus pelkkää hallintaa. Omistusoikeustestamentti todella merkitsee sitä, että leski omistaa kaiken, ei kuolinpesä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entä jos B vaatii perinnönjakoa nyt, kun leski on elossa? Sehän on toimitettava ja tällöin hän voi vaatia lakiosaansa. Testamentissa sanotaan, että lakiosa maksetaan rahana. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko testamentin fyysinen vastaanottaminen samalla myös sen hyväksymistä? Rintaperillinen, jota syrjitään, näki testamentin ensimmäistä kertaa perunkirjoituksessa. Trstamentti oli tehty jo 13 vuotta sitten eikä siitä ole hiiskuttu mitään. Kiva ylläri vanhemmilta!
Testamentitsta ei tarvitse kertoa kenellekään. Kukaan ei ole velvollinen kertomaan omasta testamentistaan yhdelläkään läheiselle tai muillekaan.
Testamentti avataan ja saatetaan tiedoksi yleensä perukirjoituksessa, joten tapauksessa ei ole mitään outoa.
Eikä perukirjoituksessa mitään omaisuutta jaeta. Se on verottajaa varten tehtävä asiakirja, jossa on tarkasti eritelty ja ilmoitettu kaikki vainajan rahavarat ( käteinen raha, osakkeet, rahastosijoitukset ja pankkitilillä olevat rahat), sekä kaikki kiinteä omaisuus.
Pesänjako eli perinnön jakaminen on sitten aivan eri asia. Jos pesänjakaminen on hyvin riitainen, siihen haetaan oikeudelta pesänjakaja, joka jakaa kuolinpesän.
Ja vielä sekin jako voidaan riitauttaa, jos halutaan.
Ja kyllä näitä perintöriitoja käydään. Asianajajat saavat näistäkin jutuista leipänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia en koskaan suostu keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin. Jos kuolen ensin, siirtyy koko omaisuuteni leskelle, joka saattaa hassata kaiken menemään ja ainoa perillinen jäisi puille paljaille. Kiitos ei.
Perillinen saa kuitenkin aina lakiosansa. Jonka voi vaatia heti, kun jompi kumpi vanhemmista on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Ai, mitä se haastemies muka tekee?
Haastemiestä käytetään silloin, kun halutaan ilmoittaa ihmiselle, että hänet on haastettu oikeuteen.
Mitään muuta haastemiehet eivät tee.
Älä höpötä.
"Haastemies on käräjäoikeuden virkamies, jonka tehtävänä on antaa tiedoksi tuomioistuimen, muun viranomaisen tai yksityisen pyynnöstä päätöksiä, haasteita, kutsuja, ilmoituksia ja muita asiakirjoja." https://fi.wikipedia.org/wiki/Haastemies
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos yksi perillinen ei ota vastaan tietoa testamentista? Ajattelin tehdä näin.
Vastustelevien kanssa käytetään yleensä käräjäoikeuden haastemiestä.
Mutta paperiin täytyy saada allekirjoitus. Jos ei allekirjoita?
Vierailija kirjoitti:
Entä jos B vaatii perinnönjakoa nyt, kun leski on elossa? Sehän on toimitettava ja tällöin hän voi vaatia lakiosaansa. Testamentissa sanotaan, että lakiosa maksetaan rahana. Ap
Jos ei ole ajoissa eli määräaikaan mennessä vaatinut lakiosaansa, niin ei voi vaatia pesänjakoa. Tai toki voi kokeilla onneaan, mutta oikeudelle ei riitä perusteluksi "en tiennyt", pitää olla vähän vahvempi näyttö.
Kiitos vastauksista! On käytävä vielä lakimiehen puheilla näistä asioista ja miten lakiosaa vaaditaan. T.ap
Rintaperillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen antamalla lakiosailmoitus testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on luopunut lakiosasta perittävän kuoltua. Lakiosan vaatiminen eli lakiosavaade on yksilöllinen vaatimus, joka tehdään perinnönjaossa. Kukin rintaperillinen voi vapaasti päättää lakiosansa vaatimisesta ja siitä, mitkä ennakkoluovutukset hän vaatii jäämistöön lisättäviksi. Eri rintaperillisten lakiosat voivat siten poiketa toisistaan. Käytännössä ennakkoluovutusten huomioonottamisesta sovitaan yleensä yhteisesti rintaperillisten kesken.[1]
Wikipedia
Tarkoitin sitä, että kun leski on kuollut, voi pesä olla tyhjä ja kaikki siirrettynä C: lle ka B ei mahda mitään? Onko tosiaan näin, että leski voi kuolleen omaisuutta myydä ja hassata ihan miten haluaa?