Testamentilla rintaperillisen lakiosan ohittaminen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia en koskaan suostu keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin. Jos kuolen ensin, siirtyy koko omaisuuteni leskelle, joka saattaa hassata kaiken menemään ja ainoa perillinen jäisi puille paljaille. Kiitos ei.

Perillinen saa kuitenkin aina lakiosansa.  Jonka voi vaatia heti, kun jompi kumpi vanhemmista on kuollut.

Teoriassa näin, käytännössä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.

Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap

No se jota on lain mukaan syyttä hyljeksitty lakiosan saamisessa, niin tämä henkilö voi riitauttaa testamentin.

Oikeus sitten päättää, onko testamentti lainvoimainen.

Täytyy olla tosi vakava ja painava syy, että perillistä estetään testamentilla saamasta lakiosaansa.

Ei sellainen noin vaan mene läpi.

Mutta jos kuolinpesän leski tyhjentää eläessään pesän ja lahjoittaa rintaperilliselle C ja B ei saakaan mitään,niin B ei mahda lopuksi mitään vaikka testamentissa hänelle lakiosa on määrätty?

Kuolleelta on huono periä tuonpuoleisesta mitään.

Jos perillinen ei ole aikanaan vaatinyt 1) lakiosaa ja 2) kuolinpesän jakoa, niin se on sitten pitempi käräjöinti, jotta saisi lesken eläessään hukkaamat perinnöt takaisin.

B:n pitää ilmoittaa lakiosavaatimus saman tien, kun saa tiedon testamentista ja pesän jakoa vaikka jo perunkirjoitustilaisuudessa. Lain mukaan kuolinpesä on jaettava, jos yksi osakas sitä vaatii ei kukaan voi sitä estää. Hidastaa voi, mutta ei kokonaan estää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä testamentin saa tehdä miten haluaa. Lakiosan saa, jos vaatii. Muuten menee testamentin mukaan. Meillä hyvässä sovussa jaettu testamentin mukaan lakiosia noudattamatta ja kun niitä ei vaadittu, niin testamentin mukaan meni.

Saiko tuossa tapauksessa kaikki osuutensa enemmän kuin lakiosa? Lakiosa tarkoittaa rintaperillisen kohdalla puolta normaalissa perimysjärjestyksessä jaettavasta osuudesta. Otetaan kuolinpesä jossa on leski A ja kaksi rintaperillistä B ja C.

Normaalisti ilman testamenttimääräyksiä menisi niin, että jaetaan:

Leski A:lle puolet.

B ja C jakavat tasan toisen puolen.

Mutta jos ei jaeta niin vaan suositaan c: tä ja käytetään lakiosaa, menisi se niin että:

Leski A :lle puolet.

C:lle menee lopusta 3/4 ja B saa lopusta 1/4.

Tätä tarkoittaa lakiosa. Ja ap:llä on juuri tämä tilanne eli B:lle on menossa vain 1/4 testamentin mukaan mutta sekin osuus on tulkinnanvarainen epäselvän sanamuodon mukaan. Osaako kukaan sanoa mitään kuolinpesän omaisuuden hukkaamisesta eli voiko leski köytännössä tyhjentää pesän omistusoikeuslausekkeen mukaan ja lahjoittaa kaikki eläissään C:lle ja tämän lapsille? Jos näin on, on B:n ennen sitä ehdottomasti vaadittava perinnönjakoa mahdollisimman pian.

Omistusoikeuslauseke tarkoittaa omistusta eli leski omistaa ihan oikeasti, ei vain hallitse. Omalla omaisuudellaan saa tehdä ihan mitä haluaa, vaikka lahjoittaa kaiken C:lle. Tuossahan esimerkissä B saa joka tapauksessa lakiosansa (jos sitä vaatii) eli 1/8 pesästä (leskelle 4/8, C:lle 3/8 ja B..le 1/8

Mutta tosiaan jos B ei osaansa vaadi, niin se menee kokonaan leskelle, joka saa sen huoleti omanaan käyttää.

Ja toinen rintaperillinen jää ilman mitään lopuksi?

Tarkoitin sitä, että kun leski on kuollut, voi pesä olla tyhjä ja kaikki siirrettynä C: lle ka B ei mahda mitään? Onko tosiaan näin, että leski voi kuolleen omaisuutta myydä ja hassata ihan miten haluaa?

Ei voi.    Leski ei peri mitään, jos hänelle ei ole jotain testamentissa määrätty.

Ja leski ei voi yksin käyttää kuolinpesän rahoja, eikä omaisuutta.

Henkilön kuoltua,  vainajan kaikki rahat ovat kuolinpesän rahoja, ei kenenkään kuolinpesän osakkaan.

Testamentissa leskellä on omistusoikeus kuolleen varoihin ja omaisuuteen. Peli on siis menetetty tämän testamentin määräyksen nojalla, jos alkaa myydä ja lahjoittaa sitä?

Kyllä, jos lakiosavaatimusta ei ole esitetty ajoissa.

Kannattaa muistaa se, että myös lesken oma omaisuus huomioidaan. Ei siis mene vainajan omaisuudesta puolet leskelle, jos leski itse omistaa jotain muutakin kuin pitovaatteet. Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa ensin tasinkoa niin paljon, että hänen osuutensa on 1/2 ja vainajan perillisten osuus 1/2. Lakiosa lasketaan siis osituksen jälkeen tästä vainajan puolikkaasta.

Jos leski on varakkaampi, hänen ei tarvitse antaa tasinkoa vainajan perillisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainakin pesänjako on tehtävä ennen tuota eli jos sitä ei ole tehty on jo rikottu lakia.

Pesä voi olla jakamatta vaikka kuinka kauan. Se on kuitenkin pakko jakaa jos yksikin pesän osakkaista sitä vaatii. Perukirja puolestaan pitää tehdä 3 kk kuolemasta (siihen saa lisäaikaa esim. suurten omaisuuksien ja ympäri maailmaa asuvien perikunnan jäsenten takia koska kaikkien pitää saada siitä tieto) tästä 1 kk sisään pitää tehdä verottajalle ilmoitus pesästä eli käytännössä toimittaa heille perukirja.

Entäs jos yksi perillinen ei ota vastaan tietoa testamentista? Ajattelin tehdä näin.

Riittää että siitä on todistettavasti ilmoitettu. Vaikkapa kirjattuna kirjeenä, sähköpostilla tai esim. tekstiviestillä. Näitähän ei kenenkään tarvitse lukea mutta ilmoitettu on. Tämä koskee siis perukirjaa jossa jokaisella pesän osakkaalla on oikeus olla läsnä kun pesänhoitaja ja luotetut miehet allekirjoittavat sen. Testamentilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Se on voimassa mikäli on lain mukaan oikein tehty, siitä ei tarvitse erikseen ilmoitella vaan on mukana perukirjoituksessa.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos B vaatii perinnönjakoa nyt, kun leski on elossa? Sehän on toimitettava ja tällöin hän voi vaatia lakiosaansa. Testamentissa sanotaan, että lakiosa maksetaan rahana. Ap

Onhan B esittänyt lakiosavaatimuksen ajoissa? Perinnönjakoa vain vaatia jo perunkirjoituksessa, mutta ei sille ole mitään takarajaa. On olemassa yli sata vuotta sitten kuolleitten ihmisten jakamattomia kuolinpesiä. 

"Lakiosa maksetaan rahana" on  tavallinen määräys sellaisissa testamenteissa, joissa on testamentattu kiinteistöt ja muu isompi omaisuus jollekin. Tarkoitus on se, että ei tarvitse alkaa pilkkomaan taloja, tiloja ja metsäpalstoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.

Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap

Hyväksyy testamentin sillä ehdolla että lakiosa täyttyy. 

Rintaperillinen ei allekirjoittanut perunkirjoituksessa perunkirjaa eikä testamenttia eikä näin ollen hyväksynyt niitä omalla nimellään. Leski toki allekirjoitti, koska järjesti perunkirjoituksen.mTuleeko näistä kotiin vielä erikseen jokin hyväksymispyyntö jostain?

Perukirjoituksessa kukaan pesän osakkaista ei allekirjoita mitään. Sen allekirjoittaa ainoastaan pesänhoitaja ja uskotut miehet joista kukaan ei saa olla osallisena pesään. Sitä voi kyllä vastustaa mutta kannattaa olla paljon rahaa ja oma lakimies.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Testamentin sanamuotoa voi tulkita niin, ettei lakiosa välttämättä täyty. Tosin olen lakimieheltä kysynyt ja hänen mielestään se ei riko lakiosan saantia. Kinkkinen tilanne, kun testamentin sisältö räikeästi suosii yhtä rintaperillistä toisen kustannukselta mutta niin, että tämä toinen ns,syntipukki saanee kuitenkin lakiosansa. Leski on elossa ja hallitsee ja omistaa myös kuolleen omaisuutta testamentin mukaan. Voiko leski tyhjentää ja myydä kuolleen omaisuuden niin, ettei rintaperillisille jää mitään? Rintaperillisille ja näiden lapsille on testamentissa mainittu tarkat jako-osuudet, miten omaisuus jaetaan leskenkin kuoltua. Ei kai hän silloin voi hassata kuolleen omaisuutta niin ettei perillisille jää mitään?

Tämä. Meillä sellainen tilanne että isä kuollut ja äiti ilmeisesti narsisti tms ja suosii yhtä lastaan ylitse muiden. Antaa hänelle jatkuvasti kalliita lahjoja ym, ilmeisesti tarkoituksena laittaa kaikki varat menemään ennen kuolemaansa ja tosiaan niin että ne menevät tälle yhdelle. Laittaa myös samalla kaiken isän omaisuuden haisemaan.

Onko pesä jaettu vai jakamaton? Jakamattomasta ei saa jakaa mitään ilman perillisten lupaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.

Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap

Hyväksyy testamentin sillä ehdolla että lakiosa täyttyy. 

Rintaperillinen ei allekirjoittanut perunkirjoituksessa perunkirjaa eikä testamenttia eikä näin ollen hyväksynyt niitä omalla nimellään. Leski toki allekirjoitti, koska järjesti perunkirjoituksen.mTuleeko näistä kotiin vielä erikseen jokin hyväksymispyyntö jostain?

Perukirjoituksessa kukaan pesän osakkaista ei allekirjoita mitään. Sen allekirjoittaa ainoastaan pesänhoitaja ja uskotut miehet joista kukaan ei saa olla osallisena pesään. Sitä voi kyllä vastustaa mutta kannattaa olla paljon rahaa ja oma lakimies.

Höpö, höpö. Myös pesän osakas voi toimia uskottuna miehenä.

Rintaperillisen ei tarvitse allekirjoittaa mitään. Jos hän ei vaadi lakiosaansa määräajan kuluessa, menettää hän oikeutensa saada sen, vaikka hän ei olisi kirjoittanut nimeään minnekään, kunhan jotenkin pystytään todistamaan, että hän on saanut tiedon testamentista.

Tosin jos testamentissa on jo sanottu, että rintaperillinen A saa vain lakiosansa, ei A:n tarvitse erikseen vaatia lakiosaansa.

Mites tämä tilanne? Avoliitto, omistusrivari puoliksi, miehellä ei lapsia, minulla yksi, joka minut aikanaan perii. Mies saa tietenkin tästä kämpästä puolet, jos menehdyn ensin, ja pystyy hankkimaan itselleen asunnon. Avoliitossahan ei mitään leskenoikeuksia ole asumiseen tms. nähden.

Mies teki testamentin hyväkseni, jottei sisaruksensa saavu osille. Ovatko he kuitenkin perintöön oikeutettuja, vaikka miehellä ei ole lapsia? Miehen vanhemmat elossa vielä, ja he taitavatkin olla miehen lähimmät perijät. Voivatko he vaatia jotain lakiosaa?

Vierailija kirjoitti:

Mites tämä tilanne? Avoliitto, omistusrivari puoliksi, miehellä ei lapsia, minulla yksi, joka minut aikanaan perii. Mies saa tietenkin tästä kämpästä puolet, jos menehdyn ensin, ja pystyy hankkimaan itselleen asunnon. Avoliitossahan ei mitään leskenoikeuksia ole asumiseen tms. nähden.

Mies teki testamentin hyväkseni, jottei sisaruksensa saavu osille. Ovatko he kuitenkin perintöön oikeutettuja, vaikka miehellä ei ole lapsia? Miehen vanhemmat elossa vielä, ja he taitavatkin olla miehen lähimmät perijät. Voivatko he vaatia jotain lakiosaa?

Miehesi sukulaisilla ei ole mitään oikeutta lakiosaan. Oikeus lakiosaan on vain vainajan lapsilla (ja jos joku lapsista on kuollut, niin kuolleen lapsen jälkeläisillä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tämä tilanne? Avoliitto, omistusrivari puoliksi, miehellä ei lapsia, minulla yksi, joka minut aikanaan perii. Mies saa tietenkin tästä kämpästä puolet, jos menehdyn ensin, ja pystyy hankkimaan itselleen asunnon. Avoliitossahan ei mitään leskenoikeuksia ole asumiseen tms. nähden.

Mies teki testamentin hyväkseni, jottei sisaruksensa saavu osille. Ovatko he kuitenkin perintöön oikeutettuja, vaikka miehellä ei ole lapsia? Miehen vanhemmat elossa vielä, ja he taitavatkin olla miehen lähimmät perijät. Voivatko he vaatia jotain lakiosaa?

Miehesi sukulaisilla ei ole mitään oikeutta lakiosaan. Oikeus lakiosaan on vain vainajan lapsilla (ja jos joku lapsista on kuollut, niin kuolleen lapsen jälkeläisillä).

 Kiitos :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites tämä tilanne? Avoliitto, omistusrivari puoliksi, miehellä ei lapsia, minulla yksi, joka minut aikanaan perii. Mies saa tietenkin tästä kämpästä puolet, jos menehdyn ensin, ja pystyy hankkimaan itselleen asunnon. Avoliitossahan ei mitään leskenoikeuksia ole asumiseen tms. nähden.

Mies teki testamentin hyväkseni, jottei sisaruksensa saavu osille. Ovatko he kuitenkin perintöön oikeutettuja, vaikka miehellä ei ole lapsia? Miehen vanhemmat elossa vielä, ja he taitavatkin olla miehen lähimmät perijät. Voivatko he vaatia jotain lakiosaa?

Miehesi sukulaisilla ei ole mitään oikeutta lakiosaan. Oikeus lakiosaan on vain vainajan lapsilla (ja jos joku lapsista on kuollut, niin kuolleen lapsen jälkeläisillä).

Pakko jatkaa: Muistin, että onhan miehellä tytär, johon ei ole ollut koskaan mitään yhteyttä Aikoinaan nainen, eli tytön äiti,  vaati isyyden tunnustamista, mitä ei tehty, eli mitään papereita ei ole missään allekirjoitettu.

Sen sijaan isyystesti oli positiivinen. Ja totuus on se, että nainen jätti tahallaan pillerit ja isäehdokkaita oli useita. Itse on myöntänyt, mies ei valehtele. Voiko siis tulla vaatimaan lakiosaansa?? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.

Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap

Hyväksyy testamentin sillä ehdolla että lakiosa täyttyy. 

Rintaperillinen ei allekirjoittanut perunkirjoituksessa perunkirjaa eikä testamenttia eikä näin ollen hyväksynyt niitä omalla nimellään. Leski toki allekirjoitti, koska järjesti perunkirjoituksen.mTuleeko näistä kotiin vielä erikseen jokin hyväksymispyyntö jostain?

Perukirjoituksessa kukaan pesän osakkaista ei allekirjoita mitään. Sen allekirjoittaa ainoastaan pesänhoitaja ja uskotut miehet joista kukaan ei saa olla osallisena pesään. Sitä voi kyllä vastustaa mutta kannattaa olla paljon rahaa ja oma lakimies.

Et ole tainnut koskaan olla perunkirjoituksessa. Perukirjan allekirjoittavat pesänilmoittaja (joka ei välttämättä ole pesänhoitaja) sekä uskotut miehet, eli käytännössä perunkirjoituksen tekijä ja todistaja.

On tapana kutsua myös perilliset perunkirjoitukseen. Läsnäolevat voivat samassa tilaisuudessa allekirjoittaa perukirjan sekä ilmoittaa hyväksyvänsä testamentin ja lakiosavaatimuksen, joka ei edellytä testamentin moittimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa on tosiaan vaadittava jotta sen saa. Jos ei vaadi, sen voi ohittaa. Määräajat löytyy laista.

Aloitus tarkoitti sitä, että rintaperillinen ei ole luopumassa perinnöstään eikä vaadi lakiosaansa nyt muutoin kuin siinä tilanteessa, että hänelle on jäämässä vähemmän kuin lakiosa. Testamentti on kirjoitettu tahallisen epäselväksi juuri siksi, että toisen rintaperillisen suosiminen on ajatuksena. Lakimiehen mukaan sanamuoto ei syrji rintaperillisen lakiosaa mutta lopullisessa perinnönjaossa sitä voidaan yrittää hyödyntää. Silloin on oltava oma lakimies mukana. Ap

Hyväksyy testamentin sillä ehdolla että lakiosa täyttyy. 

Rintaperillinen ei allekirjoittanut perunkirjoituksessa perunkirjaa eikä testamenttia eikä näin ollen hyväksynyt niitä omalla nimellään. Leski toki allekirjoitti, koska järjesti perunkirjoituksen.mTuleeko näistä kotiin vielä erikseen jokin hyväksymispyyntö jostain?

Perukirjoituksessa kukaan pesän osakkaista ei allekirjoita mitään. Sen allekirjoittaa ainoastaan pesänhoitaja ja uskotut miehet joista kukaan ei saa olla osallisena pesään. Sitä voi kyllä vastustaa mutta kannattaa olla paljon rahaa ja oma lakimies.

Höpö, höpö. Myös pesän osakas voi toimia uskottuna miehenä.

Rintaperillisen ei tarvitse allekirjoittaa mitään. Jos hän ei vaadi lakiosaansa määräajan kuluessa, menettää hän oikeutensa saada sen, vaikka hän ei olisi kirjoittanut nimeään minnekään, kunhan jotenkin pystytään todistamaan, että hän on saanut tiedon testamentista.

Tosin jos testamentissa on jo sanottu, että rintaperillinen A saa vain lakiosansa, ei A:n tarvitse erikseen vaatia lakiosaansa.

Pesän osakas ei voi toimia uskottuna miehenä vaan vanhemmat ihmiset käyttävät sanaa vierasmies ulkopuolisesta todistajasta. 

On eri asia, jos testamenttiin on kirjoitettu täsmälleen "A saa vain lakiosan" kuin jos siinä lukee " lakiosat maksetaan rahana". Ensinmainitussa A saa lakiosan ilman eri vaatimusta, jälkimmäisessä ei.  Esimerkiksi perintövero määräytyy sen perusoletuksen mukaan, että perintö menee testamentin mukaan eikä lakiosia vaadita.

Vierailija kirjoitti:

Pesän osakas ei voi toimia uskottuna miehenä vaan vanhemmat ihmiset käyttävät sanaa vierasmies ulkopuolisesta todistajasta. 

Kokeilepa googlata "perunkirjoitus uskottu mies" niin huomaat, että suunnilleen jokaisessa linkissä kerrotaan, että myös pesän osakas voi toimia uskottuna miehenä. Laissa ei ole tälle mitään estettä.