Onneksi ei ole lapsia ei tarvitse miettiä mitään lasuja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnolla haluaisin vastauksia siihen, mikä minusta tekee niin pelottavan. t. Lasun sossu

Hyvä kysymys vailla vastausta. Meidän perheessä lasun sossuja käy säännöllisesti. Välillä sossu vaihtuu toiseen, mutta ketään ei ole tarvinnut pelätä. Huumori kukoistaa ja vierailuista ei oteta stressiä.

Ole kiitollinen, ettet asu sillä seudulla missä minun narsistisiskonin on sosiaalihoitajana, erikoistunut lapsiperheisiin. Olen aina säälinyt hänen "asiakkaitaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsia ja ei ole ikinä tarvinnut miettiä jotain lasuja.

Koska sait lapsesi? Vielä 2000-luvun alussa lasuja ei tehty poislukien jotkut harvat yksittäiset perheet.

2000-luvun alussa saatu lapsi oli kyllä lapsi vielä pitkälle 2010-lukuakin. Mutta kun elää elämänsä normaalisti, ei tuollaisia tarvitse edes pohtia.

Mistä tietää, että mikä on "normaalia elämää"? Pitääkö vanhemman ennen jokaista lasten kasvatukseen tai hoitoon liittyvää päätöstä soittaa lastensuojeluun ja kysyä, että onko tämä ok? Mitään kirjallista opasta "normaaliin elämään" ei tunnetusti ole.

Lapsi voi hyvin. Nukkuu ja syö riittävästi, käy koulussa.

Ei valvo öitä ja nuku päiviä, toki vauvat voi noin tehdäkin 😊

Mikä on kenenkin mielestä riittävästi? Mitä tarkoittaa ”voida hyvin”? Kenen mielestä? Lapsen, sossun vai vanhemman?

Vierailija kirjoitti:

Kaikille, joille on epäselvää, mitä ”nykyaikana” saa tehdä jottei lastensuojelu vie lasta, tässä ohjeistus.

Pysy loitolla päihteistä ja muista addiktioista. Rakasta lastasi ja järjestä hänelle turvallinen, säännöllinen arki. Vältä kaikin keinoin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja pidä huolta ettei kukaan muukaan lähipiirissä pääse kohdistamaan lapseen sellaista. Vältä salaliittoteorioiden houkutusta, jos olet epävarma eri totuuksista, tee lapsen ravintoon ja terveydenhoitoon liittyvät päätökset neuvolan ja tarvittaessa lääkärien tuella. Muista ettei lapsesi elä maailman ulkopuolella: tue hänen ystävyyssuhteitaan ja kodin ulkopuolista elämää. Jos masennut, väsyt tai sinulta loppuvat rahat, etsi yhteiskunnan apua jo ennen kuin lapsen perustarpeiden täyttäminen vaarantuu.

Olkaa hyvät.

T. Tavallinen kolmen lapsen äiti, joka ei pelkää lastensuojelua.

Aika moni mainitsemistasi asioista on tulkinnanvaraisia.

Vierailija kirjoitti:

Älkää hankkiko missään tapauksessa lapsia enää Suomeen. Järjestelmä on hirvittävä. Onneksi olen jo isoäiti. Yhdestäkään lapsenlapsestani ei ole tehty lasua, mutta olen perehtynyt järjestelmään ja se on aivan hirvittävää mielivaltaa. Synkkä varjo lapsiperheiden yllä.

Euroopassa on paljon valtioita, joissa lapsiperheet saavat elää vapaasti ja joihin esim. Ruotsista on taannoin paennut perheitä stasimaista tyranniaa. Nykyään sekään ei ole mahdollista muuta kuin ennen kuin on joutunut lasun hampaisiin. Niinpä kannattaa mahdollisuuksien mukaan muuttaa ennakoivasti jonnekin, missä sekä ilmasto että lapsiin suhtautuminen on lämmintä tähän kylmään ja julmaan ddr valtioon verrattuna. 

Ei huolta lapsista. En ole tekemässä niitä. Voin omalta osaltani huokaista ettei omalle kohdalle tule ikipäivänä mitään sosiaali työntekijää minkään lasun osalta. Heidän silmätikukseen kun joutuu niin siinähän sitten olet. Pakko autetaan väkipakolla ja siitä avusta et pääse pois sitten millään. Hirveätä ajatella sitä sitä auttamisen pakkoa joka heidän puoleltaan tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy loitolla päihteistä ja muista addiktioista.

Älä vieraile Alkossa ja älä ole kännykkäriippuvainen.

Vierailija kirjoitti:

Rakasta lastasi ja järjestä hänelle turvallinen, säännöllinen arki.

Halaa lastasi vähintään joka aamu ja ilta ja anna hänelle riittävästi lahjoja. Muista aina konttauskypärä ja turvavaljaat. Älä poikkea suunnitellusta vuosikausirytmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vältä kaikin keinoin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja pidä huolta ettei kukaan muukaan lähipiirissä pääse kohdistamaan lapseen sellaista.

Älä komenna lasta liian tiukasti ja jousta tarvittaessa säännöistä jos tottelu tuntuu lapsesta liian ikävältä. Älä vahingossakaan laita lasta jäähylle, arestiin tai nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vältä salaliittoteorioiden houkutusta, jos olet epävarma eri totuuksista, tee lapsen ravintoon ja terveydenhoitoon liittyvät päätökset neuvolan ja tarvittaessa lääkärien tuella.

Noudata täsmällisesti sitä mitä viranomaiset suosittelevat. Muista, että suositukset jotka eivät ole viranomaissuosituksia ovat lähtökohtaisesti salaliittoteorioita.

Vierailija kirjoitti:

Muista ettei lapsesi elä maailman ulkopuolella: tue hänen ystävyyssuhteitaan ja kodin ulkopuolista elämää.

Lapsella on oltava riittävä määrä ohjattuja harrastuksia joihin hänet kyyditetään vanhempien toimesta. Älä unohda järjestää kaverisynttäreitä joihin kaikki luokan lapset kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos masennut, väsyt tai sinulta loppuvat rahat, etsi yhteiskunnan apua jo ennen kuin lapsen perustarpeiden täyttäminen vaarantuu.

Tukijärjestelmän alikäyttö on yksi pahimmista virheistä mihin lapsen vanhempi voi syyllistyä.

Mikä tässä vuodatuksessa oli pointtina? Lähinnä jäi sellainen mielikuva, että esimerkiksi oman lapsen halaaminen aamuin illoin on sinun mielestäsi kohtuutonta täydellisyyden tavoittelua?

-Kolmen lapsen äiti joka ei edelleenkään pelkää lastensuojelua.

Entä jos ei halaa aamuin illoin, tai ainakin lastensuojelulle tulee epäilys siitä, että ei halaa?

Halaan kaikkia lapsiani aamuin illoin, mutta ikinä ei ole mielessäni käynyt että tekisin sitä lastensuojelun vuoksi, vaan ihan siksi että omia lapsiani on ihana halata.

Uskon ja toivon, että muutkin luettelemani asiat ovat positiivisessa mielessä itsestäänselvyyksiä useimmille vanhemmille. Niitä ei tehdä lastensuojelun vuoksi vaan omien lapsien vuoksi.

Lista oli kirjoitettu niille, joiden mielestä on mahdotonta tietää, millainen vanhempi pitäisi olla, jottei lastensuojelu vie lapsia.

- Se kolmen äiti.

Sinusta on ihana halata lapsiasi aamuin illoin, mutta entä jos joku lapsistasi ei pidä siitä? Senhän voi tulkita henkiseksi tai jopa fyysiseksi väkivallaksi. Eivät kaikki lapset tykkää olla pakkohalattavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy loitolla päihteistä ja muista addiktioista.

Älä vieraile Alkossa ja älä ole kännykkäriippuvainen.

Vierailija kirjoitti:

Rakasta lastasi ja järjestä hänelle turvallinen, säännöllinen arki.

Halaa lastasi vähintään joka aamu ja ilta ja anna hänelle riittävästi lahjoja. Muista aina konttauskypärä ja turvavaljaat. Älä poikkea suunnitellusta vuosikausirytmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vältä kaikin keinoin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja pidä huolta ettei kukaan muukaan lähipiirissä pääse kohdistamaan lapseen sellaista.

Älä komenna lasta liian tiukasti ja jousta tarvittaessa säännöistä jos tottelu tuntuu lapsesta liian ikävältä. Älä vahingossakaan laita lasta jäähylle, arestiin tai nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vältä salaliittoteorioiden houkutusta, jos olet epävarma eri totuuksista, tee lapsen ravintoon ja terveydenhoitoon liittyvät päätökset neuvolan ja tarvittaessa lääkärien tuella.

Noudata täsmällisesti sitä mitä viranomaiset suosittelevat. Muista, että suositukset jotka eivät ole viranomaissuosituksia ovat lähtökohtaisesti salaliittoteorioita.

Vierailija kirjoitti:

Muista ettei lapsesi elä maailman ulkopuolella: tue hänen ystävyyssuhteitaan ja kodin ulkopuolista elämää.

Lapsella on oltava riittävä määrä ohjattuja harrastuksia joihin hänet kyyditetään vanhempien toimesta. Älä unohda järjestää kaverisynttäreitä joihin kaikki luokan lapset kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos masennut, väsyt tai sinulta loppuvat rahat, etsi yhteiskunnan apua jo ennen kuin lapsen perustarpeiden täyttäminen vaarantuu.

Tukijärjestelmän alikäyttö on yksi pahimmista virheistä mihin lapsen vanhempi voi syyllistyä.

Mikä tässä vuodatuksessa oli pointtina? Lähinnä jäi sellainen mielikuva, että esimerkiksi oman lapsen halaaminen aamuin illoin on sinun mielestäsi kohtuutonta täydellisyyden tavoittelua?

-Kolmen lapsen äiti joka ei edelleenkään pelkää lastensuojelua.

Entä jos ei halaa aamuin illoin, tai ainakin lastensuojelulle tulee epäilys siitä, että ei halaa?

Minun äitini ei halannut minua koskaan, eikä lastensuojelu todellakaan vienyt minua. Se oli varmaan sitä ihanaa 80-lukua, kun vanhemmat saivat toteuttaa vanhemmuutta ”terveellä järjellä”.

Kerran opettaja halasi minua, ja se oli niin voimakas tunnekokemus että aloin itkeä.

Tervettä järkeä toivoisi vanhemmille tänäkin päivänä. Ainakin omat vanhempani olivat sata kertaa parempia kuin moni nykyään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsia ja ei ole ikinä tarvinnut miettiä jotain lasuja.

Koska sait lapsesi? Vielä 2000-luvun alussa lasuja ei tehty poislukien jotkut harvat yksittäiset perheet.

2000-luvun alussa saatu lapsi oli kyllä lapsi vielä pitkälle 2010-lukuakin. Mutta kun elää elämänsä normaalisti, ei tuollaisia tarvitse edes pohtia.

Mistä tietää, että mikä on "normaalia elämää"? Pitääkö vanhemman ennen jokaista lasten kasvatukseen tai hoitoon liittyvää päätöstä soittaa lastensuojeluun ja kysyä, että onko tämä ok? Mitään kirjallista opasta "normaaliin elämään" ei tunnetusti ole.

Lapsi voi hyvin. Nukkuu ja syö riittävästi, käy koulussa.

Ei valvo öitä ja nuku päiviä, toki vauvat voi noin tehdäkin 😊

Mikä on kenenkin mielestä riittävästi? Mitä tarkoittaa ”voida hyvin”? Kenen mielestä? Lapsen, sossun vai vanhemman?

Kuka on se, jota varten on olemassa lastensuojelu? Kenen hyvinvointi on kyseessä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsia ja ei ole ikinä tarvinnut miettiä jotain lasuja.

Koska sait lapsesi? Vielä 2000-luvun alussa lasuja ei tehty poislukien jotkut harvat yksittäiset perheet.

2000-luvun alussa saatu lapsi oli kyllä lapsi vielä pitkälle 2010-lukuakin. Mutta kun elää elämänsä normaalisti, ei tuollaisia tarvitse edes pohtia.

Mistä tietää, että mikä on "normaalia elämää"? Pitääkö vanhemman ennen jokaista lasten kasvatukseen tai hoitoon liittyvää päätöstä soittaa lastensuojeluun ja kysyä, että onko tämä ok? Mitään kirjallista opasta "normaaliin elämään" ei tunnetusti ole.

Lapsi voi hyvin. Nukkuu ja syö riittävästi, käy koulussa.

Ei valvo öitä ja nuku päiviä, toki vauvat voi noin tehdäkin 😊

Mikä on kenenkin mielestä riittävästi? Mitä tarkoittaa ”voida hyvin”? Kenen mielestä? Lapsen, sossun vai vanhemman?

Kuka on se, jota varten on olemassa lastensuojelu? Kenen hyvinvointi on kyseessä?

Niin, kenen mielestä lapsi voi tai ei voi hyvin? Lapsen, vanhemman vai sossun? Ei ole olemassa mitään absoluuttista hyvinvointia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä voisi suorilla potkaista pyllylle sellaista vanhempaa, joka ei itse älyä fyysisen läheisyyden merkitystä ihmislapselle. Mutta tämän(kin) toki kieltää Suomen laki, aivan kuten ”kasvatuskeinot”, joilla luupäät haluaisivat lapsiaan pahoinpidellä.

Miksi haluaisit potkaista pyllylle jos se sinun mielestäsi on kasvatuskeino vain lainausmerkeissä sekä pahoinpitelyä?

Vierailija kirjoitti:

Ja vielä disclaimer: erikseen ovat autismin kirjon lapset ja aistiyliherkät, jotka eivät ehkä siedä kosketusta. Mutta tässä ei ollutkaan kysymys heistä vaan siitä että vanhemman pitää omasta mielestään ”saada valita” tavat joilla rakkautta osoittaa, vaikka sitten asiantuntija näkisi ettei se viesti mene perille lapselle saakka.

Mutta miten ratkaistaan vanhemman oikeusturva tässä tapauksessa? Tulisiko lastensuojelulle esimerkiksi toimittaa lääkärintodistus lapsen aistiyliherkkyydestä tai autismista jotta voisi olla halaamatta ilman, että siitä tulee sanktioita?

Lastensuojelu varmasti huomaa lapsen autismin, ja siitä on lääkärintodistukset alun alkaenkin olemassa, mikäli vanhempi on asiassa apua hakenut. Jos vanhempi ei ole hakenut mitään apua lapsen autismiin, niin sitten ovat taas perusasiat niin sekaisin että jotenkin pitää vanhempaa opettaa.

Ja tietenkään ketään ei saa vahingoittaa fyysisesti, mutta kun kovasti jotkut kaipaavat väkivaltaa kasvatuskeinoksi, niin miksei sitten samaa lääkettä tarjottaisi vanhempienkin kasvatukseen?

Ketkä täällä ovat kovasti kaivanneet väkivaltaa kasvatuskeinoksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lapsia ja ei ole ikinä tarvinnut miettiä jotain lasuja.

Koska sait lapsesi? Vielä 2000-luvun alussa lasuja ei tehty poislukien jotkut harvat yksittäiset perheet.

2000-luvun alussa saatu lapsi oli kyllä lapsi vielä pitkälle 2010-lukuakin. Mutta kun elää elämänsä normaalisti, ei tuollaisia tarvitse edes pohtia.

Mistä tietää, että mikä on "normaalia elämää"? Pitääkö vanhemman ennen jokaista lasten kasvatukseen tai hoitoon liittyvää päätöstä soittaa lastensuojeluun ja kysyä, että onko tämä ok? Mitään kirjallista opasta "normaaliin elämään" ei tunnetusti ole.

Lapsi voi hyvin. Nukkuu ja syö riittävästi, käy koulussa.

Ei valvo öitä ja nuku päiviä, toki vauvat voi noin tehdäkin 😊

Mikä on kenenkin mielestä riittävästi? Mitä tarkoittaa ”voida hyvin”? Kenen mielestä? Lapsen, sossun vai vanhemman?

Kuka on se, jota varten on olemassa lastensuojelu? Kenen hyvinvointi on kyseessä?

Niin, kenen mielestä lapsi voi tai ei voi hyvin? Lapsen, vanhemman vai sossun? Ei ole olemassa mitään absoluuttista hyvinvointia.

Kyllä se absoluuttinen totuus on siinä lapsessa. Jos vanhempi ei osaa tulkita lapsen tarpeita eikä ymmärrä milloin lapsi voi hyvin, on huolestuttava tilanne. Oli kerran pari lasta, jotka päiväkoti- ikäisinä kulkivat vilkkailla kaduilla. Vaatteet aina likaisia ja pissat usein housuissa. Joskus vanhempi ei humalassa muistanut hakea lapsia päiväkodista. Vanhemman mielestä mitään hätää ei ollut eikä ymmärtänyt miksi joku ulkopuolinen oli lapsista huolissaan. En usko, että lapset voivat hyvin vaikka vanhempi uskoi niin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ole kyllä ikinä itse tuollaisia miettinyt. Ihan normaalia elämää valtaosa lapsiperheistä elää, ja lastensuojelulla on todellakin riittävästi tekemistä ongelmaperheissä, ei heitä kiinnosta vainota meikäläisiä syyttä suotta.

Siihen ei tarvita muuta kuin hammaslääkäriajan unohtaminen että tulee lasu. Aivan tavalliset perheet ovat tulilinjalla, kiitos "varhaisen puuttumisen mallin".

Älä puhu p^skaa 🙄

Tule uudestaan kertomaan sitten, kun esim. opettaja on tehnyt lapsestasi lasun sillä perusteella, että lapsi syö "liikaa" ruokaa lounaalla.

Kukaan ei ole turvassa koneistolta vaikka arpa ei olekaan vielä osunut aivan kaikkiin.

Niin, tai opettaja päättää tehdä kiusatusta lapsesta lasun. Huolena lapsen hymyttömyys.

Kiusaamiseen ei ole tarvetta puuttua.🤔

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreena vanhempana mua ahdisti valtavasti lasut sillä sisareni oli huostaanotettu karmeaan lasu-laitokseen. Meillä elettiin kyllä siten, ettei lapsilla mitään ongelmia tai hätää ollut. Sen kummempaa se ei yleensä vaadi. Useammin on menty nukkumaan klo 00 kuin klo 20 esimerkiksi... Mutta totta se on, että lasu ankeuttaa joidenkin perhe-elämästä nauttimista. Koskaan ei tiedä etukäteen miten teinisi alkaa kapinoida ja kuinka ihastuu alamaailman elämän rosoisuuteen ja alkaa sitä jäljitellä... Se ei kuitenkaan ollut minulle syy jättää lapsia tekemättä. Lapset ovat asia, jota olen aina toivonut ja tiedän, että ilman lapsia olisi kalvanut tunne kuin elämästä puuttuisi kaikista tärkein. Ja huh, onneksi kaikki on mennyt hyvin, niin hyvin ettei muistakaan elämäniloista ole täytynyt luopua. Se, ettei lasut stressaisi ei paljon tyydyttäisi. Helpompaa niille, jotka eivät halua lapsia. Esimerkiksi lemmikkejä saa Suomessa pitää pitkälti miten huvittaa ilman viranomaisten huolestumista. Ihmisiin luotetaan lemmikkienpidossa eikä oikeastaan ketään kiinnosta miten sen tekevät. Se taas on toinen ääripää eikä myöskään hyvä.

"Ei tiedä etukäteen, miten teini.. kapinoi ja ihastuu alamaailmaan"?

Siis täh? Minkälaisessa ympäristössä elät? Aivan kuin alamaailma olisi tuossa oven takana? Vanhemmat ovat vastuussa lapsistaan. Lasten ollessa pieniä, vanhemmat ohjaavat lapset järkeviin harrastuksiin. Ja ohjaavat lapset pois epämääräisten perheiden läheltä. Vanhemmat voi valita lasten harrastuksia ja kaveripiiriä. Olen itsekin estänyt jonkun "kaverin" tapailemiset, koska ko. poika näpisteli ym. Meidän lapset ei kaveeraa sellaisten kanssa. Kaveripiirillä on iso vaikutus ja vanhemmilla on vastuu katsoa, millaisessa porukassa lapsi liikkuu. Puuttuminen pitää tehdä ajoissa, nopeasti ja tehokkaasti. Se on vanhemman vastuu ja velvollisuus.

Et sinä voi lapsiasi koko ajan vahtia. Ei kannata elää harhoissa.

Lapset ovat nyt jo aikuisia. Hyvin ovat pärjännet. En elä (elänyt) harhoissa ja tiedän mistä puhun. Koko aikaa ei tietenkään pidä olla vahtimassa. Mutta hyvä näppituntuma on pidettävä. Jos lapsiin on normaali kontakti ja yhteys, niin kyllä sen huomaa, jos jokin alkaa menemään vinoon. Korjaavat toimet tehdään heti, eikä odoteta, että asia menee itsellään ohi.

Yksi sana: Vastuu. Se on hukassa todella monilla.

t.isä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pysy loitolla päihteistä ja muista addiktioista.

Älä vieraile Alkossa ja älä ole kännykkäriippuvainen.

Vierailija kirjoitti:

Rakasta lastasi ja järjestä hänelle turvallinen, säännöllinen arki.

Halaa lastasi vähintään joka aamu ja ilta ja anna hänelle riittävästi lahjoja. Muista aina konttauskypärä ja turvavaljaat. Älä poikkea suunnitellusta vuosikausirytmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vältä kaikin keinoin henkistä ja fyysistä väkivaltaa, ja pidä huolta ettei kukaan muukaan lähipiirissä pääse kohdistamaan lapseen sellaista.

Älä komenna lasta liian tiukasti ja jousta tarvittaessa säännöistä jos tottelu tuntuu lapsesta liian ikävältä. Älä vahingossakaan laita lasta jäähylle, arestiin tai nurkkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vältä salaliittoteorioiden houkutusta, jos olet epävarma eri totuuksista, tee lapsen ravintoon ja terveydenhoitoon liittyvät päätökset neuvolan ja tarvittaessa lääkärien tuella.

Noudata täsmällisesti sitä mitä viranomaiset suosittelevat. Muista, että suositukset jotka eivät ole viranomaissuosituksia ovat lähtökohtaisesti salaliittoteorioita.

Vierailija kirjoitti:

Muista ettei lapsesi elä maailman ulkopuolella: tue hänen ystävyyssuhteitaan ja kodin ulkopuolista elämää.

Lapsella on oltava riittävä määrä ohjattuja harrastuksia joihin hänet kyyditetään vanhempien toimesta. Älä unohda järjestää kaverisynttäreitä joihin kaikki luokan lapset kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos masennut, väsyt tai sinulta loppuvat rahat, etsi yhteiskunnan apua jo ennen kuin lapsen perustarpeiden täyttäminen vaarantuu.

Tukijärjestelmän alikäyttö on yksi pahimmista virheistä mihin lapsen vanhempi voi syyllistyä.

Mikä tässä vuodatuksessa oli pointtina? Lähinnä jäi sellainen mielikuva, että esimerkiksi oman lapsen halaaminen aamuin illoin on sinun mielestäsi kohtuutonta täydellisyyden tavoittelua?

-Kolmen lapsen äiti joka ei edelleenkään pelkää lastensuojelua.

Entä jos ei halaa aamuin illoin, tai ainakin lastensuojelulle tulee epäilys siitä, että ei halaa?

Halaan kaikkia lapsiani aamuin illoin, mutta ikinä ei ole mielessäni käynyt että tekisin sitä lastensuojelun vuoksi, vaan ihan siksi että omia lapsiani on ihana halata.

Uskon ja toivon, että muutkin luettelemani asiat ovat positiivisessa mielessä itsestäänselvyyksiä useimmille vanhemmille. Niitä ei tehdä lastensuojelun vuoksi vaan omien lapsien vuoksi.

Lista oli kirjoitettu niille, joiden mielestä on mahdotonta tietää, millainen vanhempi pitäisi olla, jottei lastensuojelu vie lapsia.

- Se kolmen äiti.

Sinusta on ihana halata lapsiasi aamuin illoin, mutta entä jos joku lapsistasi ei pidä siitä? Senhän voi tulkita henkiseksi tai jopa fyysiseksi väkivallaksi. Eivät kaikki lapset tykkää olla pakkohalattavana.

Jos asiat ovat niin hassusti, että lapseni vihaavat halauksiani enkä minä ole itse huomaa asiaa, toivon totisesti että jossakin yhteydessä lastensuojelu huomaa, että olen kykenemätön vuorovaikutukseen.