Lue keskustelun säännöt.
1980-luvun Suomessa duunaritkin asuivat omakotitaloissa
25.09.2021 |
Suomessa oli 1980-luvulla malli, jossa parhaimmin menestyvät pääsivät korkeakouluihin ja loput menivät ammattikouluihin. Osa ei käynyt kouluja ollenkaan, mutta jos meni vaikka paperitehtaaseen, pääsi paremmille palkoille kuin oman lapsen lukio-opettaja. Niillä palkoilla rakennettiin sosiaalista luokkanousua. Koska tehtaat tuottivat hyvin, niissä kaivattiin lisää käsipareja, Siksi oli varaa myös maksaa kouluja käymättömälle hyvää palkkaa. Duunareita ei silloin kannattanut solvata, koska heitä oli niin paljon ja heillä oli varaa ajaa omalla Saabillaan, käydä lomalla ja asua omakotitalossaan.
Kommentit (72)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla pääkaupunkiseudulla kyllä lääkärit, opettajat ja ylemmät upseerit asuivat samoissa lähiöiden kerrostaloissa kuin duunaritkin. Muistan kun euro otettiin käyttöön, niin terveyskeskuslääkäreiden palkat olivat vain vähän päälle 2000 euroa/kk.
Tämä on niin lihava vale, että oksat pois! Kyllä lääkäreillä oli hyvät ansiot jo 80-luvulla. Toki tuloerot ovat kasvaneet sitten 80-luvun,mutta jotain rajaa nyt näihin tarinointeihin.
Tästä löytyy tilastoja vuodelta 1995. Tuolloin terveyskeskuslääkärin peruspalkka oli 12 000mk ja kaikkine lisineen, ikälisineen ja ylitöineen palkka oli hieman päälle 20 000mk. Lukion rehtorin peruspalkka oli 7500mk ja luokanopettajan peruspalkka oli 6000mk.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/156719/xhpti_199501_1995_di…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippui siitä missäpäin Suomea asui, ihan niin kuin nykyäänkin. Jossain korvessa kaikilla oli ja on omat talot. Nyt täällä pk-seudulla vähänkään halutulla paikalla omakotitalo maksaa helposti reilusti yli 500 000 ja siitä ylöspäin. Meidänkin pieni paritalo Espoossa hyvällä paikalla yli 400 000 ja vaikka tienaamme ihan ok (DI johtavassa asemassa + opettaja) niin pitäisi muuttaa kauemmas tai kehyskuntiin jos haluaisimme rakentaa oman talon.
Ehkä näillä duunareilla ei ollut muuhun varaa, kun okt saatiin tehtyä halvasti ja suurin osa heistä oli tullut kaupunkiin maalta ja puutavara oli saatu lahjaksi vanhemmilta tai suvulta.
Silloin 80-luvulla metsällä ja puulla ei ollut juuri arvoa, kun Suomeen tuli suuremmat maatilat ja tarvittiin peltoa viljelyyn, se raivattiin metsästä ja moni maatilan lapsi sai itselleen talon puutavaran "hukkapuusta".
Kovin vaatimattomia, on nuo 70-80-luvun okt.
Vierailija kirjoitti:
Riippui siitä missäpäin Suomea asui, ihan niin kuin nykyäänkin. Jossain korvessa kaikilla oli ja on omat talot. Nyt täällä pk-seudulla vähänkään halutulla paikalla omakotitalo maksaa helposti reilusti yli 500 000 ja siitä ylöspäin. Meidänkin pieni paritalo Espoossa hyvällä paikalla yli 400 000 ja vaikka tienaamme ihan ok (DI johtavassa asemassa + opettaja) niin pitäisi muuttaa kauemmas tai kehyskuntiin jos haluaisimme rakentaa oman talon.
Pk-seudulla maksaa tontti, joka voi olla yhtä kallis kuin itse talo.
Ja vastaavasti Keski-suomessa myydään tontteja euron neliö eli 1000m2 tontin saa tonnilla, jolla ei taas ole mitään merkitystä rakennuskustannuksiin eli oman talon rakentaminen voi olla jopa edullisempaa, kuin kerrostalon osakehuoneisto.
80-luvulla oli kunnon verovähennys asuntolaina koroista, oli vielä hyvä lapsilisä ja verotuksessa oli lapsivähennys. Taloja rakennettiin halvalla koska työn osuus pystyttiin tekemään itse, siksi juuri niillä duunareilla oli taloja koska oli taitoa. Korko oli kova mutta harvapa oli työttömänä plus nuo ensin mainitut "edut". Kiinteistövero oli olematon nykyiseen verrattuna, tontti saattoi maksaa kahvirahan tai sitten vuosivuokra olisi nykyrahassa 100e vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70 -luvulla vasemmisto puolusti tavallisen palkansaajan etua. Haluttiin, että myös "duunarilla" on mahdollisuus omakotitaloon, mökkiin, autoon, ulkomaan matkoihin ja lasten harrastuksiin. Kaikki tämä saavutettiinkin silloisen vasemmiston ponnistelulla. Lisäksi vasemmisto vaati nimenomaan työtä ja siitä palkkaa työväestölle.
Muistakaa, että tämän päivän vasemmisto on täysin eri kuin silloinen. Nyt vasemmisto, demarit mukaan lukien haluaa ottaa kaiken tuon pois tavalliselta kansalta, ei yksin duunarilta vaan keskiluokkaisiltakin, asuttaa heidät tiiviisiin lähiöihin, pieniin asuntoihin, pakottaa heidät luopumaan autoilusta ja matkailusta sekä kulutuksesta, aivan välttämättömiä perustarpeita lukuunottamatta. Koska ilmasto.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Isä raksamiehenä rakensi talon itse. Talon runkoon satsattiin rahat ja sisus olikin sitten muovimattoa ja lastulevyä. Helkkarin velkaisia oltiin silti.
Aravalaina? Sama meillä. Mutta ihan oikea päätös että runko tehtiin kunnolla, sisustusta kyllä pystyy myöhemmin muuttamaan. Meillä myös isä oli tarkka että salaojat yms tehdääm hyvin. 1980-luvun alussa rakennettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla pääkaupunkiseudulla kyllä lääkärit, opettajat ja ylemmät upseerit asuivat samoissa lähiöiden kerrostaloissa kuin duunaritkin. Muistan kun euro otettiin käyttöön, niin terveyskeskuslääkäreiden palkat olivat vain vähän päälle 2000 euroa/kk.
Tämä on niin lihava vale, että oksat pois! Kyllä lääkäreillä oli hyvät ansiot jo 80-luvulla. Toki tuloerot ovat kasvaneet sitten 80-luvun,mutta jotain rajaa nyt näihin tarinointeihin.
Runsaat 2000 euroa oli hyvä palkka silloin, kun markat muutettiin euroiksi. Sehän oli jotain 12 000 markkaa! Minä olin silloin ylitarkastaja yhdessä ministeriössä ja palkkani oli 2300 euroa, kun se muuttui eroiksi.
Minä olin aloitteleva DI 13 000 mk:n kuukausipalkalla. Se oli hyvä palkka silloin, mutta ostovoimakin oli toinen silloin.
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli kunnon verovähennys asuntolaina koroista, oli vielä hyvä lapsilisä ja verotuksessa oli lapsivähennys. Taloja rakennettiin halvalla koska työn osuus pystyttiin tekemään itse, siksi juuri niillä duunareilla oli taloja koska oli taitoa. Korko oli kova mutta harvapa oli työttömänä plus nuo ensin mainitut "edut". Kiinteistövero oli olematon nykyiseen verrattuna, tontti saattoi maksaa kahvirahan tai sitten vuosivuokra olisi nykyrahassa 100e vuodessa.
Lapsiperheen tuet eivät olleet sen suuremmat, sillä joskus 80-luvun lopulla lapsivähennys verotuksestä siirrettiin lapsilisiin ja alettiin maksaa kerran kuukaudessa. Ennen lapsilisät maksettiin neljännesvuosittain.
Tosin, lapsilisiin ei ole tullut kymmeniin vuosiin inflaatiokorotusta ja siksi ostovoima nykyisin huonompi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70 -luvulla vasemmisto puolusti tavallisen palkansaajan etua. Haluttiin, että myös "duunarilla" on mahdollisuus omakotitaloon, mökkiin, autoon, ulkomaan matkoihin ja lasten harrastuksiin. Kaikki tämä saavutettiinkin silloisen vasemmiston ponnistelulla. Lisäksi vasemmisto vaati nimenomaan työtä ja siitä palkkaa työväestölle.
Muistakaa, että tämän päivän vasemmisto on täysin eri kuin silloinen. Nyt vasemmisto, demarit mukaan lukien haluaa ottaa kaiken tuon pois tavalliselta kansalta, ei yksin duunarilta vaan keskiluokkaisiltakin, asuttaa heidät tiiviisiin lähiöihin, pieniin asuntoihin, pakottaa heidät luopumaan autoilusta ja matkailusta sekä kulutuksesta, aivan välttämättömiä perustarpeita lukuunottamatta. Koska ilmasto.
Ja 70-80-luvulla Ay-liike oli voimissaan ja ihmiset uskoivat yhteistyöhön ja lakot oli yleisiä ja vuosittaisin palkankorotukset.
Nykyisin se on keikahtanut päälaelleen, työnantajat ja firmat uskovat joukkovoimaan ja pienetkin yritykset, kuuluvat oman alansa työnantajaliittoon (esim. Rakennusteollisuus, joka on saavuttanut merkittävän yhteiskunnallisen aseman) lisäksi yrittäjäjärjestöön ja EK:n, jopa hallituksessa työnantajia on edustamassa oma ministeri.
Nykyään työntekijöitä ei juuri ammattiliitot kiinnosta, vaan uskotaan yksilön voimaan sopia palkasta, työajasta jne. Ja ammattiliittojen ikärakenne korkea ja vähäinen jäsenmäärä, jolla ei ole asemaa ja vaikutusvaltaa, kun neuvotellaan työnantajaliittojen kanssa.
Nykyään kuulutaan korkeintaan Loimaan kassaan ja sekin, työttömyysturvan takia.
Ei ihme jos Kokoomus, Persut ja keskusta haluaa jokaiselle ansiosidonnaisen työttömyysturvan, niin sekin este (Loimaan kassa) on poissa.
Setäni oli Turussa telakalla ja 80-luvulla pääsi 55 vuotiaana eläkkeelle. On nyt nauttinut eläkepäivistä 30 vuotta eikä ihan köyhyydessä ole elänyt 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep. Isä raksamiehenä rakensi talon itse. Talon runkoon satsattiin rahat ja sisus olikin sitten muovimattoa ja lastulevyä. Helkkarin velkaisia oltiin silti.
Ja ne korot. Koko yhteiskunta romahtaisi jos nyt korot nousisi edes siihen viiteen.
Tuolloin pystyi asuntolainan korot vähentää verotuksesta.
Vain osan, välillä korot hipoivat 20 %ssa, kunnes vähentäminen supistui supistumistaan.
Vierailija kirjoitti:
Setäni oli Turussa telakalla ja 80-luvulla pääsi 55 vuotiaana eläkkeelle. On nyt nauttinut eläkepäivistä 30 vuotta eikä ihan köyhyydessä ole elänyt 👍
Noihin aikoihin joutui työkyvyttömyyseläkkeelle heppoisin perustein, koska oli liika työväkeä. Oikein tuputettiin putkin yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla pääkaupunkiseudulla kyllä lääkärit, opettajat ja ylemmät upseerit asuivat samoissa lähiöiden kerrostaloissa kuin duunaritkin. Muistan kun euro otettiin käyttöön, niin terveyskeskuslääkäreiden palkat olivat vain vähän päälle 2000 euroa/kk.
Tämä on niin lihava vale, että oksat pois! Kyllä lääkäreillä oli hyvät ansiot jo 80-luvulla. Toki tuloerot ovat kasvaneet sitten 80-luvun,mutta jotain rajaa nyt näihin tarinointeihin.
Meillä mies jäi muutama vuosi sitten terv.kesk.lääkärin virasta eläkkeelle ja palkka 37v työkokemuksella oli 4600€/kk eli vajaa 3000€/kk käteen.
Ja nyt poika valmistui pari vuotta sitten ja on työssä terv.keskuksessa, palkka 3200€/kk ja käteen jää reilut pari tonnia.
Se niistä terv.kesk. hyvistä palkoista.
Yksityiset lääkärifirmojen lääkärit tienaavat enemmän, mutta he ovatkin ostaneet työpaikan itselleen, ostamalla osakkeita yhtiöstä.
Lapissa keikkalääkärit saavat jopa 10000€/kk koska kunnan on palkattava lääkäri tk:een.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli kunnon verovähennys asuntolaina koroista, oli vielä hyvä lapsilisä ja verotuksessa oli lapsivähennys. Taloja rakennettiin halvalla koska työn osuus pystyttiin tekemään itse, siksi juuri niillä duunareilla oli taloja koska oli taitoa. Korko oli kova mutta harvapa oli työttömänä plus nuo ensin mainitut "edut". Kiinteistövero oli olematon nykyiseen verrattuna, tontti saattoi maksaa kahvirahan tai sitten vuosivuokra olisi nykyrahassa 100e vuodessa.
Lapsiperheen tuet eivät olleet sen suuremmat, sillä joskus 80-luvun lopulla lapsivähennys verotuksestä siirrettiin lapsilisiin ja alettiin maksaa kerran kuukaudessa. Ennen lapsilisät maksettiin neljännesvuosittain.
Tosin, lapsilisiin ei ole tullut kymmeniin vuosiin inflaatiokorotusta ja siksi ostovoima nykyisin huonompi.
Lapsivähennys poistui kokonaan 1990-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla pääkaupunkiseudulla kyllä lääkärit, opettajat ja ylemmät upseerit asuivat samoissa lähiöiden kerrostaloissa kuin duunaritkin. Muistan kun euro otettiin käyttöön, niin terveyskeskuslääkäreiden palkat olivat vain vähän päälle 2000 euroa/kk.
Tämä on niin lihava vale, että oksat pois! Kyllä lääkäreillä oli hyvät ansiot jo 80-luvulla. Toki tuloerot ovat kasvaneet sitten 80-luvun,mutta jotain rajaa nyt näihin tarinointeihin.
Meillä mies jäi muutama vuosi sitten terv.kesk.lääkärin virasta eläkkeelle ja palkka 37v työkokemuksella oli 4600€/kk eli vajaa 3000€/kk käteen.
Ja nyt poika valmistui pari vuotta sitten ja on työssä terv.keskuksessa, palkka 3200€/kk ja käteen jää reilut pari tonnia.
Se niistä terv.kesk. hyvistä palkoista.
Yksityiset lääkärifirmojen lääkärit tienaavat enemmän, mutta he ovatkin ostaneet työpaikan itselleen, ostamalla osakkeita yhtiöstä.
Lapissa keikkalääkärit saavat jopa 10000€/kk koska kunnan on palkattava lääkäri tk:een.
Keikkalääkärit tienaa kyllä jo 20 000 nykyään pienillä paikkakunnilla kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli kunnon verovähennys asuntolaina koroista, oli vielä hyvä lapsilisä ja verotuksessa oli lapsivähennys. Taloja rakennettiin halvalla koska työn osuus pystyttiin tekemään itse, siksi juuri niillä duunareilla oli taloja koska oli taitoa. Korko oli kova mutta harvapa oli työttömänä plus nuo ensin mainitut "edut". Kiinteistövero oli olematon nykyiseen verrattuna, tontti saattoi maksaa kahvirahan tai sitten vuosivuokra olisi nykyrahassa 100e vuodessa.
Lapsiperheen tuet eivät olleet sen suuremmat, sillä joskus 80-luvun lopulla lapsivähennys verotuksestä siirrettiin lapsilisiin ja alettiin maksaa kerran kuukaudessa. Ennen lapsilisät maksettiin neljännesvuosittain.
Tosin, lapsilisiin ei ole tullut kymmeniin vuosiin inflaatiokorotusta ja siksi ostovoima nykyisin huonompi.
Lapsivähennys kylläkin loppui vasta 1990-luvulla. Ostovoimaltaan lapsilisät oli myös korkeammat 80-luvulla kuin nyt.
1980-luvulla palvelut pelasivat hyvin koko Suomessa, myös syrjäseuduilla. Kannatti asua edullisesti maaseudulla omakotitalossa.
Helsingissä perusduunarit asuivat omakotitalossa vain, jos oli suvun rintamamiestalo kyseessä eli peritty tai mummo majaili omistamassaan talossa muun perheen kanssa. Näin jo 80-luvulla. Kermapersealueella tiedettiin kyllä kuka luokalta asui kerrostalossa ja kuka omakotitalossa, eikä kukaan omilla rahoillaan omakotitalon ostanut ollut perusduunari.
Minun on hirveän vaikea uskoa tuota. Joko te teette osapäivätöitä tai sitten rahan käytössä ei ole mitään järkeä.