Lue keskustelun säännöt.
Miksi mennä naimisiin?
13.11.2014 |
Kertokaa onko nyky-yhteiskunnassa enää mitään järkeä mennä naimisiin. Onko naimisiinmeno vain joku rakkauden osoitus ja muille näyttäminen vai mikä?
Yritän ymmärtää eronnutta miesystävääni ja tulevaisuuttamme. Tuntuisi omituiselta mennä hänen kanssaan naimisiin kun on jo jollekin muulle luvannut ikuista rakkauttaan ja mietin jääkö asia sitten myöhemmin itseäni harmittamaan kun en naimisiin "pääse" (ellen saa sitten tuota solmua päässäni auki).
Kommentit (55)
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 16:56"]
Vaikuttaa. Avoliitossa jokainen aamu joudut vapaaehtoisesti miettimään,
[/quote]
Minulle vapaaehtoisuus tarkoittaa sitä, ettei joudu tekemään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 18:26"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 16:55"] Itsellä hieman sama tilanne. Olen aina ajatellut meneväni naimisiin, mutta en ole mitenkään fiksoitunut ajatukseen. Nyt tapailen miestä joka on ollut naimisissa ja jotenkin ei tunnu kovinkaan olennaiselta mennä hänen kanssaan naimisiin..ei niillä valoilla ollut aiemminkaan merkitystä..tavallaan. Tiedän että mies haluaisi minusta "vaimon", mutta en aio mennä naimisiin vain tavasta. Toisaalta, jos joskus saamme lapsia, haluaisin perheelle yhteisen sukunimen ja juridisessa mielessä avioliittoon. Ehkä siis joskus maistraattivihkiminen käytännön syistä. Tämähän on siis aivan minun ongelmani, mutta hieman haikea mieli on kun asiaa pohtii.. Tietenkin heti jos joskus mielen muutan voin alkaa suunnitella isoja häitä. Lähinnä ajattelen, että tämä on nyt tilanne tässä suhteessa, toisessa suhteessa tilanne olisi eri, mutta tätä miestä rakastan enemmän kuin valkoista hääpukua [/quote] usko tai älä, mutta se avioliitto on aivan yhtä virallinen, onko sinulla valkoinen puku tai farkut [/quote] No en minä sitä tarkoittanutkaan. Kyllä avioliitto on aina ihan yhtä virallinen, jokaisen oma asia miten haluaa siihen mennä ja miten sitä juhlia! :) Aivan kuin suhde voi olla aivan yhtä syvä ja vakaa, vaikka avioliitossa ei oltaisiinkaan.. Mutta ehkä itsellä ajatus on juuri siinä, että voisin mennä kyseisen miehen kanssa järkisyistä avioliittoon, mutta tuntuisi oudolta juhlia perinteisiä kirkkohäitä valkoisella puvussa..but that's just me :D
[/quote]
No miksette sitten menisi naimisiin maistraatissa ja pitäisi sitä puhtaasti lakiteknisenä seikkana?
[/quote]
Varmaan menemmekin jokin päivä :) Tai sitten suhtautumiseni muuttuu ja pidämme jonkinlaiset meidän näköiset välimuodon juhlat :D
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:09"]
Vai että taloudelliset syyt mennä naimisiin. Miksi puolisosi kuollessa sinun pitäisi saada hänen omaisuutensa (esim. hänen maksama puolikas talosta)? Miksi et elätä itseäsi? Tuollainenhan on todella itsekeskeistä ajattelua. Tuossa taloudelliset syyt -perustelussa ei ole mitään järkeä. Jos asut avoliitossa ja tulee ero, niin ethän sinä omaa omaisuuttasi menetä. Menetät vain sen käyttöoikeuden puolison omaisuuteen, johon olet jo niin tottunut ja luulet että se käyttöoikeus on sinulla lopun elämääsi.
[/quote]
Kyllä ainakin minä haluan, että minun kuoltuani mies saa jäädä meidän kotiin asumaan. Jostain kumman syystä taloudellisista syistä kuten leskeneläkkeestä puhuttaessa jotkut mieltävät, että siinä se ahne nainen kärkkyy miehen rahoja.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:14"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:09"]
Vai että taloudelliset syyt mennä naimisiin. Miksi puolisosi kuollessa sinun pitäisi saada hänen omaisuutensa (esim. hänen maksama puolikas talosta)? Miksi et elätä itseäsi? Tuollainenhan on todella itsekeskeistä ajattelua. Tuossa taloudelliset syyt -perustelussa ei ole mitään järkeä. Jos asut avoliitossa ja tulee ero, niin ethän sinä omaa omaisuuttasi menetä. Menetät vain sen käyttöoikeuden puolison omaisuuteen, johon olet jo niin tottunut ja luulet että se käyttöoikeus on sinulla lopun elämääsi.
[/quote]
Aika monesta on kuitenkin mukavaa, että ei puolison kuollessa tarvitse muuttaa pois siitä kodista, jossa on ehkä jo asunut kymmeniä vuosia.
[/quote]
Olen kertonut täällä ennenkin tämä tapauksen. Työkaverin äiti asui avoliitossa. Yhteistä elämää oli ollut pitkään ja yhdessä oli maksettu kaikkea. Kun mies kuoli, miehen suku tuli kahden päivän päästä lakimiehen kanssa taloon ja katsoi, että nainen sai vain vaatteensa matkaan. Aloitti 60 vuotiaana tyhjästä elämän kaupungin vuokra-asunnossa. Oli toki maksanut elämistä ja kaikkea yhteiseen kotiin ja remontteja, mutta ei kai hänellä mitään kuitteja ollut enää parinkymmenen vuoden takaa, kuka oli maksanut putkiremontin tai auton korjauksen tai minäkin vakuutuksen.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 16:55"] Itsellä hieman sama tilanne. Olen aina ajatellut meneväni naimisiin, mutta en ole mitenkään fiksoitunut ajatukseen. Nyt tapailen miestä joka on ollut naimisissa ja jotenkin ei tunnu kovinkaan olennaiselta mennä hänen kanssaan naimisiin..ei niillä valoilla ollut aiemminkaan merkitystä..tavallaan. Tiedän että mies haluaisi minusta "vaimon", mutta en aio mennä naimisiin vain tavasta. Toisaalta, jos joskus saamme lapsia, haluaisin perheelle yhteisen sukunimen ja juridisessa mielessä avioliittoon. Ehkä siis joskus maistraattivihkiminen käytännön syistä. Tämähän on siis aivan minun ongelmani, mutta hieman haikea mieli on kun asiaa pohtii.. Tietenkin heti jos joskus mielen muutan voin alkaa suunnitella isoja häitä. Lähinnä ajattelen, että tämä on nyt tilanne tässä suhteessa, toisessa suhteessa tilanne olisi eri, mutta tätä miestä rakastan enemmän kuin valkoista hääpukua [/quote] usko tai älä, mutta se avioliitto on aivan yhtä virallinen, onko sinulla valkoinen puku tai farkut [/quote] No en minä sitä tarkoittanutkaan. Kyllä avioliitto on aina ihan yhtä virallinen, jokaisen oma asia miten haluaa siihen mennä ja miten sitä juhlia! :) Aivan kuin suhde voi olla aivan yhtä syvä ja vakaa, vaikka avioliitossa ei oltaisiinkaan.. Mutta ehkä itsellä ajatus on juuri siinä, että voisin mennä kyseisen miehen kanssa järkisyistä avioliittoon, mutta tuntuisi oudolta juhlia perinteisiä kirkkohäitä valkoisella puvussa..but that's just me :D
[/quote]
Miksi ette suunnittele jotain omannäköistä. Kahdestaan jossain ulkona kauniilla rannalla auringonlaskussa kahden todistajan läsnäollessa. Minusta kirkko ja valkoinen puku on niin klisee, että tulee mieleen prinsessa, joka haluaa naimisiin vain häiden takia ja ajatus avioliitosta on ihan toissijalla hänen mielestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 19:22"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:09"]
Vai että taloudelliset syyt mennä naimisiin. Miksi puolisosi kuollessa sinun pitäisi saada hänen omaisuutensa (esim. hänen maksama puolikas talosta)? Miksi et elätä itseäsi? Tuollainenhan on todella itsekeskeistä ajattelua. Tuossa taloudelliset syyt -perustelussa ei ole mitään järkeä. Jos asut avoliitossa ja tulee ero, niin ethän sinä omaa omaisuuttasi menetä. Menetät vain sen käyttöoikeuden puolison omaisuuteen, johon olet jo niin tottunut ja luulet että se käyttöoikeus on sinulla lopun elämääsi.
[/quote]
Kyllä ainakin minä haluan, että minun kuoltuani mies saa jäädä meidän kotiin asumaan. Jostain kumman syystä taloudellisista syistä kuten leskeneläkkeestä puhuttaessa jotkut mieltävät, että siinä se ahne nainen kärkkyy miehen rahoja.
[/quote]
Niinpä. En haluaisi juoppoveljeni vievän kaikkea, mitä olen ehtinyt elämäni aikana saada kasaan. Mieluummin miehelle tämä asunto ja oikeus asua siinä loppuelämä.
Naimisiin menossa on tiettyjä etuja, jotka on jo varmasti mainittu tässä ketjussa, kuten leskeneläke. Sikis minä kysynkin, miksi Ei mennä naimisiin?
Enemmän minä ihmettelen, miksi menkä kihloihin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle avioliitto oli yksinkertaisesti juridinen asema. Toki rakastin miestäni, mutta siihen ei avioliittoa tarvitse. Avioliitossa tiedät juridisen asemasi, ja mitä tapahtuu kun liitto loppuu. Sillä jokainen avio/ avoliitto loppuu varmasti, joko eroon tai kuolemaan. Se ei ole vain tyhmä klisee vaan totuus!
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:15"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:09"]
Vai että taloudelliset syyt mennä naimisiin. Miksi puolisosi kuollessa sinun pitäisi saada hänen omaisuutensa (esim. hänen maksama puolikas talosta)? Miksi et elätä itseäsi? Tuollainenhan on todella itsekeskeistä ajattelua. Tuossa taloudelliset syyt -perustelussa ei ole mitään järkeä. Jos asut avoliitossa ja tulee ero, niin ethän sinä omaa omaisuuttasi menetä. Menetät vain sen käyttöoikeuden puolison omaisuuteen, johon olet jo niin tottunut ja luulet että se käyttöoikeus on sinulla lopun elämääsi.
[/quote]
Eikö minulla muka ole suurempi oikeus puolisoni osuuteen yhteisestä kodistamme kuni esimerkiksi hänen vanhemmillaan?
[/quote]
Jos ette ole naimisissa eikä teillä ole kämppä yhteisissä nimissä, niin eipä ole ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.11.2014 klo 23:01"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:16"]
Puolisoa EI peri, jos tällä on rintaperillisiä. Leski voi saada tasinkoa sen verran, että hänellä on omistuksessaan 50% kuolinpesästä. Testamentilla voi puolisokin toki periä, jolloin hän saa joko hallintaoikeuden tai omistusoikeuden kuolleen omaisuuteen. tällöinkin jos on rintaperillisiä, he voivat saada lakiosansa, jos haluavat. Leski voi pitää hallinnassaan perheen vakinaisen asunnon irtaimistoineen yksinkertaisella ilmoituksella pesäselvityksessä. Se ei kuitenkaan tarkoita omistusoikeutta ko. omaisuuteen.
[/quote]
Entä jos leskellä on lapsia, jotka eivät ole sen puolison, joka kuoli ja jonka omaisuutta leski muka vain "hallitsee"? Kun leski sitten kuolee, voiko sen aiemmin kuolleen, omaisuuden hankkineen osapuolen jälkikasvu heiluttaa seteleille, jotka valuvat lesken lapsille?
Jos vastaus on kyllä, sanoisin, että leski kyllä "perii" ja saivartelu asiasta on turhaa. Tai voiko leski testamentata "hallinoimastaan" omaisuudesta kelle haluaa?
[/quote]
Jos yhteisiä lapsia ei ole, ensiksi kuolleen omaisuus palautuu hänen suvulleen. Lapset perivät oman vanhempansa.
Avioliitto on kirkollinen sakramentti jossa mennään hakemaan liitolle Jumalan siunaus.
Se miksi ei uskovat niin tekevät on kunkin oma juttu. Joku uskoo että liitto vahvistuu pelkästään sillä. Ikäänkuin se olisi lupaus ikuisesta rakkaudesta? - Mitä Jumalan edessä tehty lupaus merkitsee sellaiselle joka ei usko Jumalaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avoliitossa tulisi ehdottomasti tehdä keskinäinen testamentti, jolla määrätään jälkeenjäävä puoliso vähintäänkin yhteisen asunnon perijäksi. Typerää edes suostua hankkimaan mitään yhteistä omaisuutta ilman testamenttia... Tällaiset asiat pitäisi opettaa jo peruskoulussa yhteiskuntaopin yhteydessä, että ihmiset osaisivat suunnitella erilaisissa elämäntilanteissa omaisuutensa juridista hallintaa. Avioliitolla muuten ei ole avoliittoon verrattuna kuin kaksi etua: aviopuolisoiden pienempi perintöverokategoria ja leskeneläke. Tunnen avioliittoinstituutiota kohtaan sen verran vastenmielisyyttä, että nuo kaksi, vasta puolison kuollessa saavutettavaa etua eivät todellakaan riitä syyksi mennä naimisiin.
Mitä mieltä olette muuten (nuoresta) parista, joista toinen on eronnut? Hävettää miehen nuoruuden kotileikki exänsä kanssa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhteenkuuluvuuden, rakkaudenlupauksen sekä toisen kunnioittamisen takia.
T. Aviomies
Moni väittää menevänsä naimisiin rakkaudesta, ja uskonkin sen olevan se syy alla 25-vuotiaiden kohdalla + lisäksi voi pitää hyvät bileet. Yli 3-kymppiset menee naimisiin turvatakseen taloudellisen selustansa eron tai kuoleman varalta. Erotessa saa puolet omaisuudesta, kuoleman kohdatessa tulee kyseeseen perhe- ja leskeneläkkeet + puolet omaisuudesta. Samalla saa kätevästi toisen sidottua itseen, riidan aikana on hauskaa uhata "Otan sitten eron, jollet suostu tekemään/olemaan niin kuin haluan".
Minä pidän perinteistä ja oli tärkeää päästä naimisiin miehen kanssa jota rakastan. Se tuo jutenkin aivan uudenlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, ainakin minulle! (en siis yleistä, että naimisiinmeno aina toisi jonkun ihmeellisen hyvän tunteen) Mutta jos tämän mieheni kanssa jostain syystä joskus ero tulisi, en papin eteen toista kertaa mene valehtelemaan!
Eivätkö ne juridiset syyt olekaan tärkeitä enää toisen miehen kanssa?
Ei tarvitse tehdä testamenttia. Olemme veloja eli vapaaehtoisesti lapsettomia. Näin perimme toisemme.
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 18:11"]
[quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 17:01"][quote author="Vierailija" time="13.11.2014 klo 16:55"] Itsellä hieman sama tilanne. Olen aina ajatellut meneväni naimisiin, mutta en ole mitenkään fiksoitunut ajatukseen. Nyt tapailen miestä joka on ollut naimisissa ja jotenkin ei tunnu kovinkaan olennaiselta mennä hänen kanssaan naimisiin..ei niillä valoilla ollut aiemminkaan merkitystä..tavallaan. Tiedän että mies haluaisi minusta "vaimon", mutta en aio mennä naimisiin vain tavasta. Toisaalta, jos joskus saamme lapsia, haluaisin perheelle yhteisen sukunimen ja juridisessa mielessä avioliittoon. Ehkä siis joskus maistraattivihkiminen käytännön syistä. Tämähän on siis aivan minun ongelmani, mutta hieman haikea mieli on kun asiaa pohtii.. Tietenkin heti jos joskus mielen muutan voin alkaa suunnitella isoja häitä. Lähinnä ajattelen, että tämä on nyt tilanne tässä suhteessa, toisessa suhteessa tilanne olisi eri, mutta tätä miestä rakastan enemmän kuin valkoista hääpukua [/quote] usko tai älä, mutta se avioliitto on aivan yhtä virallinen, onko sinulla valkoinen puku tai farkut [/quote] No en minä sitä tarkoittanutkaan. Kyllä avioliitto on aina ihan yhtä virallinen, jokaisen oma asia miten haluaa siihen mennä ja miten sitä juhlia! :) Aivan kuin suhde voi olla aivan yhtä syvä ja vakaa, vaikka avioliitossa ei oltaisiinkaan.. Mutta ehkä itsellä ajatus on juuri siinä, että voisin mennä kyseisen miehen kanssa järkisyistä avioliittoon, mutta tuntuisi oudolta juhlia perinteisiä kirkkohäitä valkoisella puvussa..but that's just me :D
[/quote]
No miksette sitten menisi naimisiin maistraatissa ja pitäisi sitä puhtaasti lakiteknisenä seikkana?