Onko pettäminen aina väärin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Miten ihmistä kiristetään jäämään suhteeseen? Ja jos puoliso sairastuu eikä pysty hommiin mutta toinen niitä tarvitsee, niin silloin erotaan. Jos ei voida erota koska se sairastunut osapuoli ei pärjäisi yksin ja halutaan auttaa toista, niin silloin sovitaan, että suhde on avoin suhde vaikka sairas osapuoli ei sitä haluaisikaan, ja hoidetaan silti ne omat tarpeet äärimmäisen diplomaattisesti.

Lapset taitaa olla se yleisin kiristyksen välikappale. Moni mies ei uskalla erota, koska pelkää lastensa menettämistä.

Miksi mies menettäisi lapset, jos hän on pitänyt puolet hoitovapaista, sairaan lapsen hoidosta, osallistunut neuvolakäynteihin jne jne tasavertaisesti äidin kanssa?

Miehellä on tässäkin asiassa se todistusvelvollisuus ettei ole paha mies joka rutiinin omaisesti kiusaa kilttiä ja ahkeraa naista, eikä tee samalla lastenkin elämästä ihan kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Eikö tuossa tilanteessa ennemmin kannattaisi keskittyä suhteesta pois pääsemiseen kuin vieraissa juoksemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aina väärin jos ei olla sovittu avoimesta suhteesta.

Silloin se ei ole pettämistä. Pettäminen on väärin. Olisiko ap sinusta ok, jos minä lainaisin sinulta 1000 euroa ja lupaisin maksaa takaisin, mutta en maksaisikaan? Eli rikkoisin jotain, minkä olen luvannut eli pettäisin.

Periaatteessa avioerotkin on aina sitten väärin. Siinähän usein luvataan rakastaa toista kuolemaan asti oikein todistajien läsnä ollessa ja sitten ei rakastetakaan. - eri.

Vierailija kirjoitti:

Pettäminen on väärin.

Mutta joskus toiset pitävät pettämisenä asioita jotka muiden mielestä eivät ole pettämistä. Esim. joidenkin mielestä ei saisi olla lainkaan toista sukupuolta olevia ystäviä, tai käydä eri sukupuolta olevan työkaverin kanssa lounaalla. 

Seksin lasken pettämiseksi ilman että sitä voi mitenkään perustella. Mutta  tuo missä kohdalla jonkun kanssa henkinen yhteys ja ystävyys on pettämistä on ilmeisen tulkinnanvarainen juttu.  Mun mielestä ystävyys johon ei sisälly mitään fyysistä läheisyyttä ei ole pettämistä.

Kyllähän me kaikki runkataan ja sen voi esim vessapaperin sijaan suorittaa johonkin naiseen, mutta henkistä pettämistä en antaisi koskaan anteeksi.

Jos toinen ei anna enää - pihtaa. Kyllä toisella on oikeus hakea seksiä muualta jos ei vielä eroakaan halua antaa. Sellaisia on.

Jos olisin pahoin sairas tai vammautunut niin etten kykene seksiin, enkä halua erota niin toisella on oikeus hakea muualta. Päivänselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Eikö tuossa tilanteessa ennemmin kannattaisi keskittyä suhteesta pois pääsemiseen kuin vieraissa juoksemiseen?

Usein suhteissa on myös hyviä puolia, joiden takia siitä ei halua luopua, ja seksityömyys parisuhteessa voi olla myös tilapäistä. Itselläni oli 10+ vuotta sitten sivusuhde, josta vaimoni ei tiedä. Sen jälkeen en ole pettänyt. Elämäni olisi varmasti kaikin tavoin huonompaa nyt, jos ero olisi tuolloin tullut. 

m45

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Miten ihmistä kiristetään jäämään suhteeseen? Ja jos puoliso sairastuu eikä pysty hommiin mutta toinen niitä tarvitsee, niin silloin erotaan. Jos ei voida erota koska se sairastunut osapuoli ei pärjäisi yksin ja halutaan auttaa toista, niin silloin sovitaan, että suhde on avoin suhde vaikka sairas osapuoli ei sitä haluaisikaan, ja hoidetaan silti ne omat tarpeet äärimmäisen diplomaattisesti.

Lapset taitaa olla se yleisin kiristyksen välikappale. Moni mies ei uskalla erota, koska pelkää lastensa menettämistä.

Miksi mies menettäisi lapset, jos hän on pitänyt puolet hoitovapaista, sairaan lapsen hoidosta, osallistunut neuvolakäynteihin jne jne tasavertaisesti äidin kanssa?

Koska ex-vaimo valehtelee suut ja silmät täyteen miehen osallisuudesta tai osallisutmattomuudesta. Jos sattuu sitten vielä fe ministiset viranomaiset asioita hoitamaan, niin mitä parhaimmilta isiltäkin on riistetty lapset. Olen läheltä joutunut seuraamaan tällaista tapausta. 

No onhan siitä jäänyt tiedot erilaisiin tietokantoihin kuinka paljon on pitänyt hoitovapaita jne. Mutta kun monia isejä ne omat lapset alkavat kiinnostavaa vasta, kun ero uhkaa. Siihen saakka ei ole ollut aikaa jäädä hoitovapaalle tai kotiin sairaan lapsen kanssa tai mennä neuvolaan tai terveyskeskuksen päivystykseen tai käydä vasuja ja mitä lie visuja. Sitten kun tulee ero niin yhtäkkiä mies pystyisi ottamaan töistä vapaata kaikkiin niihin - miksi ihmeessä hän ei siis ottanut jo aikaisemmin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Eikö tuossa tilanteessa ennemmin kannattaisi keskittyä suhteesta pois pääsemiseen kuin vieraissa juoksemiseen?

Kyllä. Mutta jos on ehtinyt tavata jo jonkun mukavan ihmisen, joka voi olla tukena. En kokisi tätä minään vieraissa juoksemisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aina väärin jos ei olla sovittu avoimesta suhteesta.

Silloin se ei ole pettämistä. Pettäminen on väärin. Olisiko ap sinusta ok, jos minä lainaisin sinulta 1000 euroa ja lupaisin maksaa takaisin, mutta en maksaisikaan? Eli rikkoisin jotain, minkä olen luvannut eli pettäisin.

Periaatteessa avioerotkin on aina sitten väärin. Siinähän usein luvataan rakastaa toista kuolemaan asti oikein todistajien läsnä ollessa ja sitten ei rakastetakaan. - eri.

Niinhän ne ovatkin väärin. Yleensä eroajat ovatkin vähän sellaista heikkolahjaisempaa porukkaa, jotka eivät ehkä ymmärrä mitä ovat luvanneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aina väärin jos ei olla sovittu avoimesta suhteesta.

Silloin se ei ole pettämistä. Pettäminen on väärin. Olisiko ap sinusta ok, jos minä lainaisin sinulta 1000 euroa ja lupaisin maksaa takaisin, mutta en maksaisikaan? Eli rikkoisin jotain, minkä olen luvannut eli pettäisin.

Periaatteessa avioerotkin on aina sitten väärin. Siinähän usein luvataan rakastaa toista kuolemaan asti oikein todistajien läsnä ollessa ja sitten ei rakastetakaan. - eri.

Huomaa, että vihkivalassa kysytään tahdotko?

Ei niin, että lupaatko?

Erittäin suuri ero noilla sanoilla. Oletteko ajatelleet? Tahtominen on eri kuin lupaaminen.

On.Ei ole mitään hyväksyttävää syytä.Tai no ehkä puolison lupa siihen, tosin ei ole silloin "pettämistä".

Vierailija kirjoitti:

Pettäjälle ehdottomasti ja aivan välittömästi moro ja näkemiin.

Mutta ethän sinä sitä tiedä jos sinua petetään, miten voisit antaa monoa?

Jos mies pettäisi, laittaisin eron vireille samantien ja lusikat jakoon. En voisi jäädä suhteeseen, jossa en voi luottaa toiseen 100%. Lisäksi seksielämä kokisi kovan kolauksen, itsetuntohan siinä menisi kun miettisi miksen kelvannutkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjälle ehdottomasti ja aivan välittömästi moro ja näkemiin.

Mutta ethän sinä sitä tiedä jos sinua petetään, miten voisit antaa monoa?

Pettäjät jäävät usein kiinni, ennemmin tai myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aina väärin jos ei olla sovittu avoimesta suhteesta.

Silloin se ei ole pettämistä. Pettäminen on väärin. Olisiko ap sinusta ok, jos minä lainaisin sinulta 1000 euroa ja lupaisin maksaa takaisin, mutta en maksaisikaan? Eli rikkoisin jotain, minkä olen luvannut eli pettäisin.

Jos minä rikkoisin jotain sulta 1000 euron edestä, enkä suostuisi sitä korvaamaan, olis varmaan omastakin mielestäsi oikeutettua että pitäisit sen tonnin?

Kaikki ei ole mustavalkoista. Toko itsekin lähtökohtaisesti uskon, että pettäminen on väärin. Onko se aina ja joka tilanteessa? Vaikea sanoa.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa kyllä. Mutta on lieventäviä asianhaaroja. Joku haluaisi erota, mutta puoliso on kiristänyt jäämään suhteeseen. Tai puoliso vaikka sairastuu, ei pysty enää niihin hommiin, mutta ei anna toiselle lupaa kuitenkaan käydä vieraissakaan yms.  

Eikö tuossa tilanteessa ennemmin kannattaisi keskittyä suhteesta pois pääsemiseen kuin vieraissa juoksemiseen?

Usein suhteissa on myös hyviä puolia, joiden takia siitä ei halua luopua, ja seksityömyys parisuhteessa voi olla myös tilapäistä. Itselläni oli 10+ vuotta sitten sivusuhde, josta vaimoni ei tiedä. Sen jälkeen en ole pettänyt. Elämäni olisi varmasti kaikin tavoin huonompaa nyt, jos ero olisi tuolloin tullut. 

m45

Niinpä, minäminä, minulla jne. Vaimollasi saattaisi olla myös parempi elämä ilman sinua, jos tietäisi millainen saasta olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen on jo tehnyt saman ensin, niin sitten ei ole väärin toisenkaan pettää.

Tuossa jos pikkuisen käyttää järkeä, pitää harkita että mikä "vääryys" on kyseessä pettämisessä. No, koska se ei ole (enää) lain mukaan rikos, kyse on moraalisesta vääryydestä.

Jos puolisosi pettää ja sitten sinä petät "kostona", se osoittaa että olet lapsen tasolla moraalisesti. Siinhän sinä kostat itse itsellesi ja teet itsestäsi moraalisesti huonomman ihmisen. Osoitat myös ettet ole itsenäinen ja järkevä ihminen, vaan helposti toisten manipuloitavissa.

Minusta kunnon ihminen ei petä, ei kosta, eikä käyttäydy huonosti lapsellisesta syystä että "muutkin tekee".

Onpas ihanan luterilaista! Ja todellä kätevää että väärintetkijöillä on tuollaisia kynnysmattoja joihin jalkansa pyyhkiä.  Jos toinen antaa omalla käytöksellään mallin miten suhteessa toimitaan, niin ei se toisen lapsellisuutta ole itsekin käyttää samaa mahdollisuutta niin halutessaan. Mikäänhän ei ole niin mukavaa kuin hyvä seksi, joten mitään kostamista siinä itselle ei ole, sen kuin nauttii menemään vain, niinhän se toinenkin tekee. 

Jos ei halua pettäjän kanssa yhtteen jäädä, ja itse olisi ollut kyllä uskollinen mikäli toinen olisi lupauksensa pitänyt myös, niin sitä voi ihan hybvin erota. Mikään pekko ei ole erota ennen toisen kanssa sänkyyn hyppäämistä. Petturille ei petetty ole mitään velkaa!

Analyysisi meni todella pieleen. En ole kirkon jäsen enkä edes kasvanut luterilaisessa kodissa.

Lisäksi moraali ei ole uskonnollinen käsite ainoastaan vaan filosofinen. Se, että ei suostu alentumaan jonkun heikkomoraalisen ihmisen tasolle, on merkki vahvasta luonteesta, eikä todellakaan "kynnysmatosta" kuten esität.

Mutta näyttää, sori, siltä ettei sulla oikein riitä älylliset resurssit ymmärtämään mistä puhuin. Maailmankuvasi on lapsellinen, kuin jostain amerikkalaisesta toimintaleffasta. Nyt sulla ei näytä olevan omanarvontuntoa saati periaatteita.

Vierailija kirjoitti:

Pettäminen on aina väärin.

Eroja ei olisi jos ihmiset olisivat uskollisia suhteessaan. Tai eroja olisi hyvin vähän. Pettäminen särkee ja satuttaa. Ns. pihtaamista en ymmärrä. Siitä pitäisi keskustella eikä toista saa kiusata kieltäytymällä seksistä.

Olen ollut 20v. aviossa, eikä meillä ole petetty kertaakaan. On ihanaa ja turvallista elää uskollisessa liitossa.

Suosittelen kaikille!

Eroja tapahtuu juuri, koska ihmiset ovat uskollisia. Erotaan eikä petetä. Ennen vanhaan ei erottu helpolla. Petettiin kyllä aivan yhtä paljon, mutta ei erottu. On pelkkä myytti, että avioliitot olivat ennen ihania ja ihmiset uskollisia toisilleen. Niistä aviorikoksista ei vaan puhuttu. 

Ei ole automaattisesti AINA väärin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pettäjälle ehdottomasti ja aivan välittömästi moro ja näkemiin.

Mutta ethän sinä sitä tiedä jos sinua petetään, miten voisit antaa monoa?

Kyllä ne esiin tulee aina, ennemmin tai myöhemmin, joten eroaminen heti on suoraselkäisempi ja riidattomampi ratkaisu kaikille osapuolille.