Lue keskustelun säännöt.
En kestä mun miestä enää!
12.11.2014 |
Mä olet jotenkin niin kyllästynyt mun mieheen! Se ei halua tehdä mitään muuta kuin maata sohvalla ja tuijottaa telkkaria. Se ei leiki lasten kanssa, tiuskii vaa. Ei tee kotitöitä ilman että nalkutan. Ei halua lähteä mun kanssa mihinkään eikä harrastaa edes seksiä (ja silloin kun on seksiä, niin sitä harrastetaan tasan niin kauan että mies itse tulee ja sitten se on siinä). Ei urheile, ulkoile, peseydy tarpeeksi usein. Lisäksi mies sysää kaiken mun syyksi, kuten esimerkiksi sen että hänellä on koulutus jolla ei tässä kaupungissa oikein työllisty. Ihan järkyttävän ahdistavaa elää tuollaisen mahon paskan kanssa! Haluaisin NIIIIN paljon vaan ottaa lapset ja lähteä, mutta jotenkin mietityttää että voiko perherrä rikkoa vain oman kyllästymisen takia? Silloin kun tavattiin, mies oli ihan erilainen. Tuollainen laiska paska siitä on tullut tässä vuosien kuluessa. Mua oikein ahdistaa kun ajattelen, että loppuelämä pitäisi viettää tuon kanssa ja jossain muualla hyvännäköiset, osallistuvat ja positiiviset miehet nappaa muut naiset...
Kommentit (53)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:33"]
tiedätkö mikä on maho?
[/quote]
Tiedän kyllä, ja todennäköisesti mieheni nykypäivänä on jo sellainenkin :)
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:33"]
Sama täällä miestä ei kiinnosta minä millään tavalla. Meillä ei onneksi ole lapsia joten eroaminen helpompaa. Sulla on oikeus lähteä tollasesta suhteesta. Et sää voi sun omaa onnellisuutta uhrata lasten puolesta. Nekin tarvii äidin joka jaksaa eikä oo rikki. Tsemppiä.
[/quote]
Kiitos. Tiedän kyllä, etten voi omaa onnellisuutta uhrata, mutta jotenkin vaan tuntuu hirveän isolta askeleelta erota kun kuitenkaan mitään varsinaista riitaa meillä ei ole. Mä olen vaan jatkuvasti ärtynyt mieheen, ja miestä ei kiinnosta lapset tai perhe tai ylipäätään normaali lapsiperheen arki millään tavalla...
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:40"][quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:33"]
Sama täällä miestä ei kiinnosta minä millään tavalla. Meillä ei onneksi ole lapsia joten eroaminen helpompaa. Sulla on oikeus lähteä tollasesta suhteesta. Et sää voi sun omaa onnellisuutta uhrata lasten puolesta. Nekin tarvii äidin joka jaksaa eikä oo rikki. Tsemppiä.
[/quote]
Kiitos. Tiedän kyllä, etten voi omaa onnellisuutta uhrata, mutta jotenkin vaan tuntuu hirveän isolta askeleelta erota kun kuitenkaan mitään varsinaista riitaa meillä ei ole. Mä olen vaan jatkuvasti ärtynyt mieheen, ja miestä ei kiinnosta lapset tai perhe tai ylipäätään normaali lapsiperheen arki millään tavalla...
[/quote]
No eikö tuo riitä syyksi ettei mies välitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Ahdistaa ihan saatanasti kun miestä ei kiinnosta edes seksiä harrastaa enää. Ja ollaan kuitenkin nuoria ihmisiä. En olis uskonut alle 30-vuotiaana joutuvani elämään puutteessa ja vielä avioliitossa!!
Kyllä se siinävaiheessa tormistautuu hetkeksi kun lykkäät eropaperit nenäneteen ja kerrot syyn. Tuo hetkellinen kunnostautuminen on sitte vain hämäystä. Seurasin vierestä ku siskoni elätti tuollaista miestä. Ei jaksanut edes nuuskamällejään laittaa roskikseen vaan piilotti tyynyjen väliin. Ei edes laiskuuttaan käynyt katsomassa asuntoa jota olivat ostamassa, huusi vain perään että " katokkin että se on kans hyvä!!!". Remontointiin ei osallistunut edes sähköpuolen hommissa vaikka oli alan koulutus. Sinne se jäi hattu kourassa istumaan sohvalle ku siskoni pisti oven viimeisen kerran kiinni. Eikä sitä ole tähänkään päivään mennessä kukaan nainen huolinut vaikka tapahtumasta on jo neljä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi toisiinsa ja elämäänsä kyllästynyttä ei kyllä saa perhettä toimimaan. Miten tuon puhumisen kanssa. Mahdoton ajatus?! Anna kun mä arvaan. Olet yrittänyt mutta miestä ei kiinnosta.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:44"]
Kaksi toisiinsa ja elämäänsä kyllästynyttä ei kyllä saa perhettä toimimaan. Miten tuon puhumisen kanssa. Mahdoton ajatus?! Anna kun mä arvaan. Olet yrittänyt mutta miestä ei kiinnosta.
[/quote]
Siis tosissasiko sä luulet, että harkitsen eroa tai valitan täällä mieheni em. ominaisuuksista ilman, että olen ensin yrittänyt ja yrittänyt ja yrittänyt puhua niistä miehen kanssa? Kun ihan oikeasti, ei se puhuminen auta jos se ei johda mihinkään. Kaikenlaista voi puhua, mutta jos toisella ei ole mitään mielenkiintoa puhumisen lisäksi tekoihin, niin ei se puhuminen riitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, ei olisi pitänyt tehdä tätä ketjua. Nyt olo on vaan entistä ahdistuneempi, kun ilmeisesti tämä tilanne onkin kaikkien mielestä jotenkin minun vikani, vaikka olen yrittänyt parhaani... Olen pyytänyt mieheltä että vietettäisi aikaa kahdestaan, mentäisi syömään, leffaan, johonkin hotelliin yöksi tms. Mies sanoo että "ei ole aikaa" tai "en m tykkää käydä leffassa" tai jotain muuta. Vaikka saataisi lapsille hoitaja lähes koska vaan. Olen pyytänyt miestä, että kävisi lasten kanssa joskus oma aloitteisesti puistossa, siivoaisi oma aloitteisesti, kävisi hitto edes oma aloitteisesti suihkussa mutta ei. Mä yrittänyt kysyä mieheltä miksi se ei halua harrastaa seksiä tai antaa munkin tulla joskus, niin se on kuulemma mun oma vikani jos en ehdit tulla ennen häntä jne. Mitä mä muka voisin enää tehdä?
Meillä on muuten sama tilanne, mutta mä en jaksa harrastaa seksiä koska kaikki mun energia menee arjen pyörittämiseen. Sitte mies kiristää mua eri asioilla että sais seksiä. Voimia sulle, tiiän ettei oo helppoa erota vaikka järki sanoo muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei taida olla ihan kunnossa. Onko hän lääkärissä käynyt viimeksi. Onko hän mahdollisesti ollut pitkään työttömänä ja passivoitunut. Masentuneena voi menettää koko elämänsä hallinan eikä enää mikään kiinnosta. Sinäkin vielä mahdollisesti 24/7 kotona hengittämässä niskaan?!
ps. eikä tarvitse kimppuuni hyökätä. Tilannettasi se ei helpota yhtään.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:44"]
Kaksi toisiinsa ja elämäänsä kyllästynyttä ei kyllä saa perhettä toimimaan. Miten tuon puhumisen kanssa. Mahdoton ajatus?! Anna kun mä arvaan. Olet yrittänyt mutta miestä ei kiinnosta.
[/quote]
Siis tosissasiko sä luulet, että harkitsen eroa tai valitan täällä mieheni em. ominaisuuksista ilman, että olen ensin yrittänyt ja yrittänyt ja yrittänyt puhua niistä miehen kanssa? Kun ihan oikeasti, ei se puhuminen auta jos se ei johda mihinkään. Kaikenlaista voi puhua, mutta jos toisella ei ole mitään mielenkiintoa puhumisen lisäksi tekoihin, niin ei se puhuminen riitä.
[/quote]
Oho. Oletpa sinä ärhäkkä. Puhutko miehellesi samaan sävyyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:59"]
Miehesi ei taida olla ihan kunnossa. Onko hän lääkärissä käynyt viimeksi. Onko hän mahdollisesti ollut pitkään työttömänä ja passivoitunut. Masentuneena voi menettää koko elämänsä hallinan eikä enää mikään kiinnosta. Sinäkin vielä mahdollisesti 24/7 kotona hengittämässä niskaan?!
ps. eikä tarvitse kimppuuni hyökätä. Tilannettasi se ei helpota yhtään.
[/quote]
Ei hän työtön ole nytkään, mutta töitä on vähän ja niistä maksetaan huonosti. Tilanne on kokoajan epävarma. Ja en minä kenenkään kimppuun hyökkää, mutta en kaipaa itsestäänselvyyksiä kuten ehdotuksia puhumisesta. Tottakai me ollaan (tai minä olen) puhunut. Olisin kaivannut ehkä edes täältä jotain ymmärrystä, kun mistään muualta en sellaista saa. Ehkä tällaista tilannetta ei ymmärrä, jos ei siinä itse ole ollut. Mulla ei ole ystäviä, sisaruksia, ei ketään kenelle voisin avautua. Siksi ajattelin, että ehkä edes täällä olisi ollut joku joka ymmärtää mutta joo, antaa olla.
Miehesi kuulostaa kyllä masentuneelta. Voisikohan olla? Tsemppiä ja voimia<3 itse en eroamaan vielä lähtisi, miehesi täytyy saada ymmärtämään et on avun tarpeessa, jos ei edes pesulla käy.
Kyllä tilanne on jotekin sinunkin vikasi, ei yksin miehen. Parisuhde on aina kahden kauppa, jossa pelkän yhdenosapuolen syyttelyn sijaan tulisikin aina miettiä olisiko kummassakin vikaa. Omassa elämäkerrassaan vaan ei voi kirjoittaa itsestään sitä sankaria ja muista syypäitä kaikkiin ongelmiin.
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:00"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:47"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:44"]
Kaksi toisiinsa ja elämäänsä kyllästynyttä ei kyllä saa perhettä toimimaan. Miten tuon puhumisen kanssa. Mahdoton ajatus?! Anna kun mä arvaan. Olet yrittänyt mutta miestä ei kiinnosta.
[/quote]
Siis tosissasiko sä luulet, että harkitsen eroa tai valitan täällä mieheni em. ominaisuuksista ilman, että olen ensin yrittänyt ja yrittänyt ja yrittänyt puhua niistä miehen kanssa? Kun ihan oikeasti, ei se puhuminen auta jos se ei johda mihinkään. Kaikenlaista voi puhua, mutta jos toisella ei ole mitään mielenkiintoa puhumisen lisäksi tekoihin, niin ei se puhuminen riitä.
[/quote]
Oho. Oletpa sinä ärhäkkä. Puhutko miehellesi samaan sävyyn.
[/quote]
En ole ärhäkkä, mutta mielestäni puhuminen nyt on ensimmäinen asia mitä ongelmatilanteessa tehdään. Turha tulla kyseenalaistamaan että "miksi ette puhu!?!?" enää siinä vaiheessa kun tilanne on näin pitkällä...
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 13:04"]
[quote author="Vierailija" time="12.11.2014 klo 12:59"]
Miehesi ei taida olla ihan kunnossa. Onko hän lääkärissä käynyt viimeksi. Onko hän mahdollisesti ollut pitkään työttömänä ja passivoitunut. Masentuneena voi menettää koko elämänsä hallinan eikä enää mikään kiinnosta. Sinäkin vielä mahdollisesti 24/7 kotona hengittämässä niskaan?!
ps. eikä tarvitse kimppuuni hyökätä. Tilannettasi se ei helpota yhtään.
[/quote]
Ei hän työtön ole nytkään, mutta töitä on vähän ja niistä maksetaan huonosti. Tilanne on kokoajan epävarma. Ja en minä kenenkään kimppuun hyökkää, mutta en kaipaa itsestäänselvyyksiä kuten ehdotuksia puhumisesta. Tottakai me ollaan (tai minä olen) puhunut. Olisin kaivannut ehkä edes täältä jotain ymmärrystä, kun mistään muualta en sellaista saa. Ehkä tällaista tilannetta ei ymmärrä, jos ei siinä itse ole ollut. Mulla ei ole ystäviä, sisaruksia, ei ketään kenelle voisin avautua. Siksi ajattelin, että ehkä edes täällä olisi ollut joku joka ymmärtää mutta joo, antaa olla.
[/quote]
Niin ja en ole kotona 24/7, käyn ihan töissä kyllä.
Kyllä mä ainakin ymmärrän sua! Jätä se nyt ihmeessä, tuskinpa se tuosta paremmaksi muuttuu.
Sama täällä miestä ei kiinnosta minä millään tavalla. Meillä ei onneksi ole lapsia joten eroaminen helpompaa. Sulla on oikeus lähteä tollasesta suhteesta. Et sää voi sun omaa onnellisuutta uhrata lasten puolesta. Nekin tarvii äidin joka jaksaa eikä oo rikki. Tsemppiä.