Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kertoa autistiselle pojalle?
apua vailla
24.09.2021 |
Apua,
poika nyt 15 v.
Hänellä on todettu pienenä autismin kirjon diagnoosi, mutta hänelle ei ole koskaan puhuttu asiasta.
Koulussa pärjää hyvin ja urheilee sm-tasolla.
Koulussa on ollut kiusaamista, mutta on aina pitänyt puolensa. Muutamia kavereita hänellä on ollut nuorempana mutta ne ovat jääneet. Hän ajautui viime vuonna ”huonoon porukkaan”. Huomatessaan, että ei ole kovin järkevää pysyä porukassa lopetti hengailemisen heidän kanssa.
Pojalla ei ole yhtään kaveria, ainoastaan harrastuskaverit, joita näkee lähes joka päivä, mutta kaverisuhteita ei harrastuksesta ole tullut.
Poikani heitti eilen ilmoille melko yllättävän jutun. Hän on alkanut ihmetellä miksi on tyhmempi kuin muut ja kokee olevansa erilainen.
Auttakaa, mitä sanon hänelle. Tähän asti olen korostanut sitä, että kaikki tuoniköiset tuntevat samoin ja että meitä nyt on vaan erilaisia ihmisiä koska jokainen on yksilö, ja se on hieno juttu.
Pitääkö minun kertoa että hänellä on autismi…omat porukat eivät tieyenköän huomaa mitään erikoista, mutta muut saattavat huomata.
Kommentit (116)
SELITÄPÄ AP NYT, MITEN SUN TEINISI EI MUKA MUISTA KESKUSSAIRAALASSA TEHTYJÄ,VÄHINTÄÄN VIIKON KESTÄVIÄ TUTKIMUKSIA, KAHTA VUOTTA TERAPIASSA, SEURANTAVASTAANOTTOJA, JOTKA ASSEILLAKIN JATKUVAT ALAKOULUN AJAN.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miten lapsi olisi muka välttynyt kuulemasta autismistaan, jos on normaaliälyinen lapsi. Autismitutkimuksia ei tehdä ihan taaperolle, nuorimmat ovat kolmevuotiaita ja niiden aikana lapsi on 1-3 viikkoa osastotutkimuksissa keskussairaalan poliklinikalla.
Sen jälkeen aika yläkoulun alkuun asti lapsi käy kerran 1-2 vuodessa uudelleen vastaanotolla.
Ja nyt ap väittää, että hänen poikansa ei muka tiedä olevansa autisti? Mitä hemmettiä, kuinka typeriä trolleja voi sakki tänne työntää? Oikeasti nyt.
T. Oikean assin äiti
Olet väärässä.
Koulussa puhuttiin vain tuen tarpeesta ja hän saikin käydä erityisopettajalla.
Päiväkodin eskassa havaittiin erilaisuutta ja saatiin lähete.Eskassa jotkut muutkin kävivät toimintaterapiassa/puheterapiassa, ehkä hän mielsi sen tavalliseksi käytännöksi. Silloin eskassa myös me käytiin terapiassa. Eka tai tokaluokalla oli muistaakseni viimeinen käynti testeissä. Missään osastotitkimuksissa ei olla milloinkaan käyty, hän vain teki erilaisia testejä tunnin pari ja sitten lähdettiin kotiin.
Asia ei ihan oikeasti ole tullut puheeksi.
yt. ap (on ehkä jäänyt osasta viesteistä pois että minä lähetin)
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miten lapsi olisi muka välttynyt kuulemasta autismistaan, jos on normaaliälyinen lapsi. Autismitutkimuksia ei tehdä ihan taaperolle, nuorimmat ovat kolmevuotiaita ja niiden aikana lapsi on 1-3 viikkoa osastotutkimuksissa keskussairaalan poliklinikalla.
Sen jälkeen aika yläkoulun alkuun asti lapsi käy kerran 1-2 vuodessa uudelleen vastaanotolla.
Ja nyt ap väittää, että hänen poikansa ei muka tiedä olevansa autisti? Mitä hemmettiä, kuinka typeriä trolleja voi sakki tänne työntää? Oikeasti nyt.
T. Oikean assin äiti
Oletko ikinä ajatellut, että noissa diagnoosien antamisissa ja hoitotavoissa on valtavia paikkakuntakohtaisia eroja? Kirjoitinkin jo omasta Asperger-pojastani, joka on saanut diagnoosin julkisella puolella lastenneurologilta. Sairaalatutkimuksia oli nolla. Ainoat testit teki koulupsykologi. Ja ihan virallinen diagnoosi on. Sen nojalla ei myöskään seuraa automaattisesti mitään kontrollikäyntejä. Jos teillä on toimittu noin miten on toimittu, hyvä niin, mutta ei kannata alkaa huudella kaikkia erilaisen kokemuksen omaavia trolleiksi. Oikeasti, vähän käytöstapoja.
Miksei ole kerrottu diagnoosista ja koko ajan opetettu toimimaan niin, että erityispiirteiden kanssa pärjää paremmin? Niiden keinojen oppiminen on pitkä prosessi. Miksi olette hukanneet tämän ajan?
Pistää vihaks melkein.
As- ja add-diagnoosin omaavan puoliso, joka on nähnyt, miten pitkä se tie on
Vierailija kirjoitti:
SELITÄPÄ AP NYT, MITEN SUN TEINISI EI MUKA MUISTA KESKUSSAIRAALASSA TEHTYJÄ,VÄHINTÄÄN VIIKON KESTÄVIÄ TUTKIMUKSIA, KAHTA VUOTTA TERAPIASSA, SEURANTAVASTAANOTTOJA, JOTKA ASSEILLAKIN JATKUVAT ALAKOULUN AJAN.
Me käytiin lastenlinnassa tekemässä testejä.
Ja samaisessa lastenlinnassa me vanhemmat ja opettajat tavattiin hoitohenkilöt kun arvioitiin tuen tarvetta kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole kerrottu diagnoosista ja koko ajan opetettu toimimaan niin, että erityispiirteiden kanssa pärjää paremmin? Niiden keinojen oppiminen on pitkä prosessi. Miksi olette hukanneet tämän ajan?
Pistää vihaks melkein.
As- ja add-diagnoosin omaavan puoliso, joka on nähnyt, miten pitkä se tie on
Pojallani on ne autismin kirjon sosiaaliset erityispiirteet.
En oikeastaan tiedä mitä olisi pitänyt tehdä toisin.
Se, että häntä on kohdeltu normaalina kosks normaalilta hän vaikuttaa, on mielestäni normaalia?
yt. Ap (edellinen viestikin oli minulta)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä, miten lapsi olisi muka välttynyt kuulemasta autismistaan, jos on normaaliälyinen lapsi. Autismitutkimuksia ei tehdä ihan taaperolle, nuorimmat ovat kolmevuotiaita ja niiden aikana lapsi on 1-3 viikkoa osastotutkimuksissa keskussairaalan poliklinikalla.
Sen jälkeen aika yläkoulun alkuun asti lapsi käy kerran 1-2 vuodessa uudelleen vastaanotolla.
Ja nyt ap väittää, että hänen poikansa ei muka tiedä olevansa autisti? Mitä hemmettiä, kuinka typeriä trolleja voi sakki tänne työntää? Oikeasti nyt.
T. Oikean assin äiti
Oletko ikinä ajatellut, että noissa diagnoosien antamisissa ja hoitotavoissa on valtavia paikkakuntakohtaisia eroja? Kirjoitinkin jo omasta Asperger-pojastani, joka on saanut diagnoosin julkisella puolella lastenneurologilta. Sairaalatutkimuksia oli nolla. Ainoat testit teki koulupsykologi. Ja ihan virallinen diagnoosi on. Sen nojalla ei myöskään seuraa automaattisesti mitään kontrollikäyntejä. Jos teillä on toimittu noin miten on toimittu, hyvä niin, mutta ei kannata alkaa huudella kaikkia erilaisen kokemuksen omaavia trolleiksi. Oikeasti, vähän käytöstapoja.
Kiitos. Kyllä, juuri tuolla lasten neurologilla muistaakseni teimme testit.
yt. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei ole kerrottu diagnoosista ja koko ajan opetettu toimimaan niin, että erityispiirteiden kanssa pärjää paremmin? Niiden keinojen oppiminen on pitkä prosessi. Miksi olette hukanneet tämän ajan?
Pistää vihaks melkein.
As- ja add-diagnoosin omaavan puoliso, joka on nähnyt, miten pitkä se tie onPojallani on ne autismin kirjon sosiaaliset erityispiirteet.
En oikeastaan tiedä mitä olisi pitänyt tehdä toisin.Se, että häntä on kohdeltu normaalina kosks normaalilta hän vaikuttaa, on mielestäni normaalia?
yt. Ap (edellinen viestikin oli minulta)
Ei ole normaalia, jos sosiaaliset suhteet eivät onnistu. Jos niitä ei nuorena opi hoitamaan, ne eivät onnistu aikuisenakaan.
Ne sosiaaliset taidot olisi pitänyt ihan erikseen opettamalla opettaa lapsellenne. Autistit eivät pysty omaksumaan niitä samalla tavalla huomaamatta kuin muut.
Miten ajattelit hänen löytävän joskus elämänkumppanin? Jos ei edes teinien kanssa pysty kaveruuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimmillaan autistin ja nenttien yhteentörmäys voi johtaa katkeroitumiseen ja vihaan.
Taitaa nyt äiti hävetä omaa lastaan ja lapsen diagnoosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne sosiaaliset taidot olisi pitänyt ihan erikseen opettamalla opettaa lapsellenne. Autistit eivät pysty omaksumaan niitä samalla tavalla huomaamatta kuin muut.
Miten ajattelit hänen löytävän joskus elämänkumppanin? Jos ei edes teinien kanssa pysty kaveruuteen.
Joidenkin kohdalla on parempi, että eivät hanki kumppania. Se on totuus, miksi sitä peittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on varmaan erilainen mutta en usko että hän olisi tyhmempi kuin muut. Sen todistaa jo sekin että hän pärjäsi kiusaamistilanteessa, tajusi joutuneensa huonoon seuraan ja osasi toimia tilanteen edellyttämällä tavalla (moni ei olisi osannut). Ikävä kyllä moni hänenikäisensä on äärimmäisen itsekriittinen eli jos oma ajattelu on erilaista kuin muilla, sitä miettii helposti mikä itsessä on vikana. "Vikana" saattaa olla sekin että hän ymmärtää asioita joita tavallinen samanikäinen sukankuluttaja ei hahmota vaikka kuinka yrittäisi.
Pojallasi on harrastuksia ja sosiaalia kontakteja niissä, hyvä niin. Välillä tuntuu myös siltä että asiaan kuin asiaa ollaan tarjoamassa diagnoosia, olisikohan koko maapallolla yhtään tervettä ihmistä jos kunnolla tutkittaisiin? Jos tuo autismidiagnoosi on yleensäkään oikea niin joka tapauksessa autismi on hyvin lievää ja uskon että hän tulee pärjäämään. Pitää nyt vain itsestään huolta, käy koulut, ei ajaudu huonoon seuraan eikä tyhmyyksiin, ylläpitää harrastuksia ja fyysistä kuntoa niin kyllä pärjää elämässä. Kannattaa yrittää etsiä sellainen ammatti missä on hyvä työllisyystilanne ja mahdollisimman hyvät palkat niin työnantajilla ei ole isommin varaa kursailla vaikkei loistaisikaan työhaastattelussa. Parisuhteen voi olla vähän hitaampaa mutta kyllä sellainenkin varmaan tulee eteen jossain vaiheessa.
Sairaalasarjassa Syke näyttelijä Jarkko Niemi esittää lääkäriä joka on sangen älykäs mutta sosiaalisesti kömpelö. Näin maallikkona sanoisin että tuo roolihahmo täyttää jonkinasteisen autismin määritelmän.
Kiitos todella paljon kommentista, tämä vahvistaa omaa näkemystäni asiasta.
yt. ap
Vielä yksi asia: Eduskunnassa on yksi kansanedustaja joka on itse kertonut omaavansa ADHD:n. Eihän se ole ihan sama asia kuin autismi mutta kuitenkin. Sama kaveri on myös toiminut kunnanjohtajana ja suorittanut upseerin tutkinnon, toimien upseerina rajavartiolaitoksen palveluksessa. Kyllä minä sanoisin että sekin kaveri on pärjännyt elämässään.
Elon Musk on ihan avoimesti puhunut autismistaan. Hän käyttää asperger-termiä, joka kuuluu nykyään autismikirjon diagnoosiin eikä ole enää erillinen diagnoosi.
Ei mene hänelläkään mitenkään huonosti.
"Elon Musk kertoi suorassa tv-lähetyksessä, että hänellä on Asperger
Musk kertoi ensi kertaa olevansa autistinen."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8e46b903-bc8f-47a9-8620-c001733f6240
Vieläkö joku luulee, että Elon Musk ei ole pääasiassa näyttelijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt voit tehdä oikein ja kertoa, että pienenä oli epäilystä, että hänellä olisi asperger.
Jos hän ei ole ollut hoitokontaktissa asiasta, niin diagnoosin varmistus lääkärikäynnillä varmaan tuossa iässä voisi olla paikallaan, jos lapsi niin haluaa. Pakottaa ei saa. Jos tuntuu lapsesta väärältä, anna olla toistaiseksi.
Älä vaan tee sitä virhettä ettet kerro. Omat vanhemmat kieltäytyi tarjotusta avusta kun itsellä epäiltiin 3.luokalla jotain häiriötä ja nyt voit mennä lukeen tuolta adhd-ketjusta kun en saa diagnoosia mistään muusta kuin masennuksesta, joka aiheutuu muista ongelmistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on varmaan erilainen mutta en usko että hän olisi tyhmempi kuin muut. Sen todistaa jo sekin että hän pärjäsi kiusaamistilanteessa, tajusi joutuneensa huonoon seuraan ja osasi toimia tilanteen edellyttämällä tavalla (moni ei olisi osannut). Ikävä kyllä moni hänenikäisensä on äärimmäisen itsekriittinen eli jos oma ajattelu on erilaista kuin muilla, sitä miettii helposti mikä itsessä on vikana. "Vikana" saattaa olla sekin että hän ymmärtää asioita joita tavallinen samanikäinen sukankuluttaja ei hahmota vaikka kuinka yrittäisi.
Pojallasi on harrastuksia ja sosiaalia kontakteja niissä, hyvä niin. Välillä tuntuu myös siltä että asiaan kuin asiaa ollaan tarjoamassa diagnoosia, olisikohan koko maapallolla yhtään tervettä ihmistä jos kunnolla tutkittaisiin? Jos tuo autismidiagnoosi on yleensäkään oikea niin joka tapauksessa autismi on hyvin lievää ja uskon että hän tulee pärjäämään. Pitää nyt vain itsestään huolta, käy koulut, ei ajaudu huonoon seuraan eikä tyhmyyksiin, ylläpitää harrastuksia ja fyysistä kuntoa niin kyllä pärjää elämässä. Kannattaa yrittää etsiä sellainen ammatti missä on hyvä työllisyystilanne ja mahdollisimman hyvät palkat niin työnantajilla ei ole isommin varaa kursailla vaikkei loistaisikaan työhaastattelussa. Parisuhteen voi olla vähän hitaampaa mutta kyllä sellainenkin varmaan tulee eteen jossain vaiheessa.
Sairaalasarjassa Syke näyttelijä Jarkko Niemi esittää lääkäriä joka on sangen älykäs mutta sosiaalisesti kömpelö. Näin maallikkona sanoisin että tuo roolihahmo täyttää jonkinasteisen autismin määritelmän.
Kiitos todella paljon kommentista, tämä vahvistaa omaa näkemystäni asiasta.
yt. ap
Vielä yksi asia: Eduskunnassa on yksi kansanedustaja joka on itse kertonut omaavansa ADHD:n. Eihän se ole ihan sama asia kuin autismi mutta kuitenkin. Sama kaveri on myös toiminut kunnanjohtajana ja suorittanut upseerin tutkinnon, toimien upseerina rajavartiolaitoksen palveluksessa. Kyllä minä sanoisin että sekin kaveri on pärjännyt elämässään.
Adhd on tosiaan hieman eri asia. Siihen kuitenkin on (useimmilla melko hyvin toimiva) lääkitys, mutta autismin "oireisiin" ei.
Lisäksi sosiaaliset taidot ja karisma vaikuttavat usein elämässä menestymiseen enemmän kuin ei-ylivilkas luonne tai tasainen keskittymiskyky (joka autisteilla muutenkin on usein vähän samantapainen kuin monilla adhd-ihmisillä; ylikeskittymistä kiinnostaviin asioihin mutta vaikeuksia keskittyä moneen asiaan samaan aikaan tai sellaisiin juttuihin, jotka eivät niin innosta). Nykyään aivan kaikilla aloilla vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta, vaikka niitä ei varsinaisessa työssä oikeasti tarvitsisikaan.
En nyt sitä sano etteikö myös kirjolla oleva voisi menestyä elämässä ja tietenkin piirteisiin kuuluu myös paljon vahvuuksia, moni kokeekin diagnoosinsa lähinnä rikkautena eikä niinkään ongelmana.
Selkeästi ap:n lapsi pärjääkin hyvin, mutta on vaarallista olla kertomatta autismista ja jättämättä tukitoimet käyttämättä nyt teini-iässä, kun aivot vielä kasvavat ja kehittyvät. Lisäksi poika voi tuntea olonsa todella, todella petetyksi, jos hän päätyy aikuisena miettimään tuota mahdollisuutta ja saa selville, että diagnoosi on ollut lapsesta asti.
Tietenkin kerrot. Voiko joku tosissaan miettiä tätä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikasi on varmaan erilainen mutta en usko että hän olisi tyhmempi kuin muut. Sen todistaa jo sekin että hän pärjäsi kiusaamistilanteessa, tajusi joutuneensa huonoon seuraan ja osasi toimia tilanteen edellyttämällä tavalla (moni ei olisi osannut). Ikävä kyllä moni hänenikäisensä on äärimmäisen itsekriittinen eli jos oma ajattelu on erilaista kuin muilla, sitä miettii helposti mikä itsessä on vikana. "Vikana" saattaa olla sekin että hän ymmärtää asioita joita tavallinen samanikäinen sukankuluttaja ei hahmota vaikka kuinka yrittäisi.
Pojallasi on harrastuksia ja sosiaalia kontakteja niissä, hyvä niin. Välillä tuntuu myös siltä että asiaan kuin asiaa ollaan tarjoamassa diagnoosia, olisikohan koko maapallolla yhtään tervettä ihmistä jos kunnolla tutkittaisiin? Jos tuo autismidiagnoosi on yleensäkään oikea niin joka tapauksessa autismi on hyvin lievää ja uskon että hän tulee pärjäämään. Pitää nyt vain itsestään huolta, käy koulut, ei ajaudu huonoon seuraan eikä tyhmyyksiin, ylläpitää harrastuksia ja fyysistä kuntoa niin kyllä pärjää elämässä. Kannattaa yrittää etsiä sellainen ammatti missä on hyvä työllisyystilanne ja mahdollisimman hyvät palkat niin työnantajilla ei ole isommin varaa kursailla vaikkei loistaisikaan työhaastattelussa. Parisuhteen voi olla vähän hitaampaa mutta kyllä sellainenkin varmaan tulee eteen jossain vaiheessa.
Sairaalasarjassa Syke näyttelijä Jarkko Niemi esittää lääkäriä joka on sangen älykäs mutta sosiaalisesti kömpelö. Näin maallikkona sanoisin että tuo roolihahmo täyttää jonkinasteisen autismin määritelmän.
Kiitos todella paljon kommentista, tämä vahvistaa omaa näkemystäni asiasta.
yt. ap
Vielä yksi asia: Eduskunnassa on yksi kansanedustaja joka on itse kertonut omaavansa ADHD:n. Eihän se ole ihan sama asia kuin autismi mutta kuitenkin. Sama kaveri on myös toiminut kunnanjohtajana ja suorittanut upseerin tutkinnon, toimien upseerina rajavartiolaitoksen palveluksessa. Kyllä minä sanoisin että sekin kaveri on pärjännyt elämässään.
Adhd on tosiaan hieman eri asia. Siihen kuitenkin on (useimmilla melko hyvin toimiva) lääkitys, mutta autismin "oireisiin" ei.
Lisäksi sosiaaliset taidot ja karisma vaikuttavat usein elämässä menestymiseen enemmän kuin ei-ylivilkas luonne tai tasainen keskittymiskyky (joka autisteilla muutenkin on usein vähän samantapainen kuin monilla adhd-ihmisillä; ylikeskittymistä kiinnostaviin asioihin mutta vaikeuksia keskittyä moneen asiaan samaan aikaan tai sellaisiin juttuihin, jotka eivät niin innosta). Nykyään aivan kaikilla aloilla vaaditaan hyviä vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta, vaikka niitä ei varsinaisessa työssä oikeasti tarvitsisikaan.
En nyt sitä sano etteikö myös kirjolla oleva voisi menestyä elämässä ja tietenkin piirteisiin kuuluu myös paljon vahvuuksia, moni kokeekin diagnoosinsa lähinnä rikkautena eikä niinkään ongelmana.
Selkeästi ap:n lapsi pärjääkin hyvin, mutta on vaarallista olla kertomatta autismista ja jättämättä tukitoimet käyttämättä nyt teini-iässä, kun aivot vielä kasvavat ja kehittyvät. Lisäksi poika voi tuntea olonsa todella, todella petetyksi, jos hän päätyy aikuisena miettimään tuota mahdollisuutta ja saa selville, että diagnoosi on ollut lapsesta asti.
Kiitos. Varmasti kerromme hyvin pian.
Kuulostaa todella tutulta! Kun innostuu jostakin niin hän jaksaa todella keskittyä. Opiskeli esim erään kielen itse mitä koulussa ei ollut mahdollista opiskella. Mutta jos asia ei kiinnosta niin käynnistymisongelmia saattaa olla, mutta hommat tulevat kuitenkin hoidettua. Joitain tiettyjä maneereita hänellä on myös.
Kiitos edelleen keskusteluun osallistuneille, kysyisin teiltä vielä, että olisikohan jostakin vuorovaikutuskurssista tms. hyötyä? Ovatko jotkut käyttäneet tällaista mahdollisuutta?
yt. Ap
Alue: Aihe vapaa
Totta kai on. Normiälyinen lapsi aivan varmasti ihmettelee, miksi häntä kohdellaan toisin kuin muita.
Ap muuten sanoi, että lapsi kävi kaksi vuotta puheterapiassa, ei että hän oli kaksivuotiaana puheterapiassa. Sen ikäisillä puheenkehitys on niin alussa vielä ns. normilapsillakin, ettei kaksivuotiaana juuri koskaan olla puheterapiassa. Ja aivan varmasti ei kaksivuotias normaaliälyinen asperger ole vielä ollut autismi-tutkimuksissa, saati saanut diagnoosia!
Eli edelleen: en osta tätä stooria alkuunkaan. Enkä ymmärrä mikä kieroutunut motiivi jollain on trollata tällaisella.
Assin äiti