Lue keskustelun säännöt.
Lapsi ei mene kouluun. Mitä tehdä?
11.11.2014 |
Ei vaan halua mennä. Joka aamu valittaa milloin mitäkin oireita; oksettaa, maha kipeä, pää kipeä. Ei oksenna, ei ripuloi. Ummetusta on.
On keskusteltu open ja psykologin kanssa. Lapsi pelkäsi että vastaa väärin tunnilla joten ei viittaa. Ope kyselee yleensä näiltä "poissaolevilta" kun ei viittaa. Ope lupasi ettei tee meidän pojalle tämän ja poika lupasi viitata useammin. Pari päivää meni ok.
Nyt taas valittaa oloaan.
Jos pakotan kouluun, huutaa ja räyhää sekä itkee. Soittaa neljä kertaa 15min matkalta ettei voi mennä kun oksettaa ja maha kipeä. Lapsi aivan paniikissa.
Jos saa jäädä kotiin niin olo menee ohi aamupäivän aikana.
Ei auta keskustelu saati suuttuminen. Mikään ei auta.
Mä en kestä enää tätä. Kohta mun pitää taas mennä töihin eikä ole aikaa vääntää tätä joka aamu, saati käydä näitä rauhoituskeskusteluja työmatkalla bussissa ja työpaikalla.
Hermo kireällä itsellä joka aamu. Tekis mieli jättää se kakara noteeraamatta asmuisin. Tehkööt mitä lystää.
Kommentit (69)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulupäivät on rankkoja vaikeuksien takia ja varmasti on kykyjensä äärirajoilla.
Keskustelut koulun kanssa on yhtä tyhjän kanssa. He eivät itse ehdota mitään, itse olet aina se aloitteentekijä.
Olen selvittänyt koulun vaihtoa, mutta heillä ei ole assistenttiresursseja ja tukiopetus vähäisempää kuin tässä nykyisessä koulussa. Toinen vaihtoehto on eritysluokka joka on noin 20 km päästä kotoa. Juttelin heidänkin kanssa ja koska lapsella on niin vähäisiä ongelmia hänen ensisijainen paikka on normiluokka. Eivät käytä normi oppimissuunnitelmaa ja tämä sovellettu malli vaikeuttaa jatko-opintohin pääsyä ym tulevaisuudessa. Lasta ns leimataan.
Ap
Lapsella on kuitenkin oppivelvollisuus. Jos ei mene kouluun eikä opetusta järjestetä kotona, hän on kohta koulukodissa. Tietääkö lapsi tämän?
Meillä oli samanlainen tilanne, vanhempi poika tosin. Neljä vuotta haettiin apua ja ainoa "apu" mitä saatiin oli huostaanotto kun koulunkäynti tyssäsi kokonaan. Meitä painostettiin siihen, koska ei ole resursseja hoitaa kuin itsetuhoiset ja sosiaalitoimen vastuula olevat lapset. Vasta kun lääkäri vaihtui saatiin oikea diagnoosi, vakava masennus ja masennuslääkkeet joilla poika parantui. Neljä vuotta pyydettiin että pääsisi sairaalakouluun tms koska ei käynyt koulua enää ollenkaan, mutta sellaisia kouluja ei kuulemma Helsingissä ole kuin niille jotka ovat fyysisestä sairaudesta tai vakavammasta psyykkisestä sairaudesta jo osastohoidossa. Nuori joka ei vuosiin poistu huoneestaan eikä tee sielä muuta kuin makaa ei ole kuulemma vielä vakavasti masentunut. Vastuuta ei ota kukaan, lastensuojelu ei voi vaikuttaa siihen että lapsi saisi hoitoa vaan voi vaan tarjota omia keinojaan, perhetyötä ja lapsen sijoitusta nuorisokotiin. Hoitoa ei saa jos ei itsemurha-aikeita tai itsensä vahingoittamista.
Vaadi hoitoa ja asian selvittämistä. Joku hätä lapsella on. Meillä oli toinenkin vastaava tapaus, jossa noiden fyysisten kipujen syynä oli kiusaaminen joka oli pientä ilkeilyä, nolaamista, porukasta ulos jättämistä. Koulussa oli paha olla kun oli ainoa yksinäinen. Kouluinto löytyi koulua vaihtamalla, oli kivaa mennä kouluun kun siellä oli kavereita.
Nämä kaksi ovat oleet ne perheen herkimmät lapset. Johonkin poikasi reagoi, pahinta mitä voit tehdä on jättää huomiotta. Ongelma vain pahenee siitä.
Lapsen kanssa on keskusteltu, ei kerro juuri mitään, paitsi tämän viittaamisjutun. On annettu mahdollisuus kirjoittaa kirjeitä tai tekstareita jos tuntuu nololta puhua. Ei yhtäkään kirjettä tai tekstaria.
Ei myöskään ole avautunut koulupsykologille.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neljän vuoden ongelman kanssa on pakko toimia nyt reippaasti. Ei tuohon ole mitään nopeaa ratkaisua eikä mikään lomakaan auta, kun kerran koulusta on lomia runsaasti ja pitkät kesälomatkin.
Yhteys koulupsykologiin tai jos et löydä numeroa koulun nettisivuilta, niin yhteys koulukuraattoriin tai terveydenhoitajaan. Uuden hoitolain mukaan lapsella on mahdollisuus päästä psykologille kahden viikon kuluessa soitosta, joten pitä kiinni oikeuksista.
Koulupsykologi laittaa lähetteen nuorisopolille ja toivottavasti saatte apua. Tässä kuitenkin kannattaa etsiä myös vaihtoehtoreittejä eli käykää terveyskeskuksessa sulkemassa kaikki taudeit pois, kun sitten kuitenkin niitä joku epäilee neljän vuoden koulupelosta huolimatta.
Perheneuvola ei mielestäni ole ammattimainen paikka, koska ongelma on nimenomaan lapsen pään sisällä eikä perheen tilanteessa.
Lapsella saattaa olla jo melko paha masennus, ehkäpä kannattaisi ottaa yhteyttä nuorisoasemalle, sieltä saa tarvittaessa lähetteen nuorisopsykiatriselle, tätä reittiä meillä mentiin ja nyt odotellaan osastolle pääsyä, jotta voidaan aloittaa lääkitys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kamala pattitilanne. Meillä on samanikäisen lapsen kanssa ollut noin sadasosa tuosta teidän vaikeudesta, mutta tulin siihen tulokseen että kouluun lähteminen oli se vaikein osuus, koulussa häntä ei kiusattu sen enempää kuin muitakaan oppilaita. Meillä myös hahmottamisen kanssa pientä häiriötä. Tällä hetekää tilanne meillä ok, viime vuosi oli vaikea ja koulun kanssa oltiin usein yhteydessä. Toivon todella, että saisitte tuolta perheneuvolasta tai jostain muualta apua. Voisiko kouluviikkoa osittaa, niin että lapsi kävisi vaikka kolmena päivänä koulussa ja kahtena tekisi kotona teidän avustukella tehtävät/ tai sitten esim sairaalakoulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse nyt sairaslomalla ja ens viikolla pitäisi palata töihin. Pelottaa jo etukäteen että taas menee aamulla aikaa tappelemiseen, myöhästyn töistä ja en saa töitä tehtyä. Pomo on jo useamman kerran huomauttanut tästä. Nousen itse tuntia aikaisemmin ja herätän lapsen nyt jo 30min aikaisemmin jotta ei olisi kiire. Laitan itseni ja kaiken valmiiksi ja sit herätän lapsen. Hän lähtee mun kanssa samasn aikaan kouluun niin ei tarvii yksin mennä. Koulu järjestänyt niin että saa mennä luokkaan eikä tarvii ulkona seistä 45min.
Ap
[quote author="Vierailija" time="11.11.2014 klo 08:27"]
Hän lähtee mun kanssa samasn aikaan kouluun niin ei tarvii yksin mennä. Koulu järjestänyt niin että saa mennä luokkaan eikä tarvii ulkona seistä 45min. Ap
[/quote]
No hyvä, eli käy sittenkin koulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sit kun lastensuojelu puuttuu asiaan. niin yhtä helvettiä ollut elämä meillä..kytätään kokoaja/jatkuvia tapaamisia eri tahojen kanssa joka viikko..elämä pyörii lapsen koulun käynnin ympärillä..ja tapaamisten,sossut uhkailee huostaanotolla..mut tsemppiä teille sinne..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei erityiskoulussa saa edetä normaalin hopsin mukaan, jos ongelmat ovat henkisiä ja sosiaalisia? Hirveän vaikea ymmärtää.
Voiko olla, että lapsi opiskelee itse iltaisin Internetin välityksellä ja onkin muita oppilaita edellä? Käsittääkseni yhdessä aikuislukiossa opiskelee tällä hetkellä etänä yksi ekaluokkalainen voiko tästä olla kyse.
Onko lähistöllänne mitään yksityiskoulutyyppiistä, esim kristillistä ym pientä koulua? Lapsi varmaan kärsii isosta koulusta ja sen tuomasta epävarmuudesta. Jotenkin tuntuu, että tuon koulun kanssa tie on käyty loppuun.
Poikaa jännittää, pelkää mokaavansa kun joutuu vastaamaan, pelkää mitä muut hänelle sanovat, nauretaanko hänelle, pilkkaako joku häntä. Ihan normaaleja pelkoja lapselle ja nuorelle, hänellä vaan voimakkaana.
Nyt mietitte miten saatte itsetunnon kohoamaan. Ehdottaisin jotain coolia harrastusta. Varusteet viimeisen päälle ja vanhemmat mukaan. Sitten itseään ylittämään ja vahvistumaan, jotain mistä olla ylpeä! Laskettelu, kiipeily, maastopyöräily jne.
Valitettavasti psykologit ym. saattavat vain tuoda olon: Olen huono ja minussa on jotain vikaa, hävettää... Jos siis kyse ei ole vakavasta.
Vanhempien rooli on kasvattaa lapsia vahvoiksi ja hyvään itsetuntoon. Jättäisin rangaistukset teillä kokonaan pois, ei uhkaamalla pelko poistu.
Kovasti voimia pojalle ja teille, koko maailma on avoinna kunhan sen uskaltaa kokea!
Lähellä tasan yksi toinen koulu lapsen koulukielellä ja heillä ei ole resursseja tällaisia oppilaita varten. Ei assaria eikä tukiopetusta pystytä samassa laajuudessa tarjoamaan.
Ap
Koulussa tapahtuu selvästikin jotakin niin vastenmielistä, että lapsesi ei voi mennä sinne. Ihan ensin tulee mieleen koulukiusaaminen tai pelottavasti toimiva opettaja. Minkä ikäinen lapsesi on? Keskustele lapsen kanssa rauhallisena hetkenä.
Tällainen voisi olla toimiva tapa selvittää asiaa. Järjestä itsellesi viikko lomaa. Saat työterveyslääkäriltä sairauslomaa, kun kerrot että lapsellasi on vaikeuksia koulusta ja olet niin huolestunut ja ahdistunut, ettet pysty nukkumaan, etkä keskittymään mihinkään, töissäkin itkeskelet. Kerro lapselle jo perjantaina näin:
- olen huomannut että sinun on vaikea mennä
- ilmeisesti siellä tapahtuu jotakin niin ikävää, että siellä ei ole kiva käydä
- siksi olen päättänyt että sinä ja minä pidetään nyt viikon loma
- loman aikana me vaan levätään, harrastetaan liikuntaa ja syödään hyvin. Loma alkaa heti viikonlopun jälkeen maanantaina.
Sitten lomailette viikon kotona. Viikonloppuna ja maanantaina et puhu koulusta mitään. Maanantaina teette jotain mukavaa. Nukutte normaalia pidempään, vaikka 9 asti. Herätät lapsen ihanalle aamiaiselle. Aamiaisen jälkeen pelaatte vaikka lautapelejä tai lähdette pyöräretkelle. Teette yhdessä kivaa ruokaa, vaikka tortilloita ja jauhelihaa. Jne. Aikaisin nukkumaan. Koko viikko mukavia, mutta aktiivisia puuhia: uimahalliin, kahvilaan, metsäkävelyä, shoppailemaan, kirjastoon, kokeilemaan seinäkiipeilyä/tennistä/sulkapalloa/joogaa mitä vaan liinuntaa ja mukavaa. Tiistaina iltapäivällä sanot lapselle, että 'et tykkää käydä koulussa', 'mikä siellä on niin ikävää, ettei sinne ole kiva mennä'.
Ole empaattinen, älä kiirehdi. Jos lapsi ei halua kertoa, sano 'Et näköjään halua puhua siitä nyt. Ymmärrän. Puhutaan sitten kun olet valmis.' Sitten otat asian puheeksi taas seuraavana päivänä.
Voihan olla, että lapsesi on yliherkkä äänille tai sosiaalisille tilanteille. Jos alkaa kuulostaa tällaiselta, ota yhteys koulupsykologiin. Tai lastasi kiusataan tai opettaja on pelottava (epäoikeudenmukainen, töykeä, puolia ottava yms.). Jos kyse on jälkimmäisistä, yritä hoitaa asiaa koulun kanssa. Keskustele esim. rehtorin kanssa mahdollisuudesta siirtää lapsi toiselle luokalle tai toiseen kouluun. Jos tilanne jatkuu yli joulun, eikä koulu tee mielestäsi tarpeeksi / oikeita asioita, vaihda lapsi toiseen kouluun mahdollisimman pian. Jos koulu ei tee koulun vaihdossa kanssasi yhteistyötä, pyydä apua kouluvirastosta.