Ärsyttää amerikkalaisten työkaverien keskustelutyyli

Vierailija kirjoitti:

Asiaa melko läheltä seuranneena totean, että ei ole Suomikaan mikään onnela, ellet ole rikas ja hyväosainen. Monella menee todella huonosti, ja kodittomiakin on.

Ainakin omalla kohdalla jossain muussa maassa elämäni olisi aivan perseellään. Täällä minusta on pidetty huolta, niinpä olen nykyään yhteiskunnan onnellinen ja aktiivinen jäsen.

Toki on niitä, jotka tippuvat tukiverkkojen ulkopuolelle. Vaikkakin määrissä huomattavasti pienempi, kuin jossain muussa maassa (etenkin USA:ssa), niin erityisesti yksikin lapsi tukiverkkojen ulkopuolella on liikaa.

Meidän täytyy siis pystyä parempaan! Mutta se ei tarkoita USA:n mallia "paremmasta".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa melko läheltä seuranneena totean, että ei ole Suomikaan mikään onnela, ellet ole rikas ja hyväosainen. Monella menee todella huonosti, ja kodittomiakin on.

Kyllä, samaa mieltä. Siitä huolimatta valovuosien edellä mm. USA:a.

Suomessa ja Kaliforniassa on se ero, että Suomessa pakkaset tappaa ulkoruokinnassa olevat talvisin. Meillä on sen takia vähän helpompi tilanne sosiaalisen asumisen suhteen. Paljon huonommin ei kuitenkaan voi mennä kuin esim. suomalaisella päihdeongelmaisella, joka elää ulkona pakkasiin asti, syö mitä sattuu ruokapankista saamaan jos se pysyy sisällä. Vaikka amerikkalaisella kodittomalla mielestäsi menisi huonommin, ei sen suomalaisenkaan elämä mitään juhlaa ole. Jos nuo heikoimmassa asemassa olevat pantaisiin johonkin betonitalon syvennykseen rinnakkain, mitään eroa on vaikea nähdä.

Oletetaan, että molemmat kärsii diabeteksesta. Näetkö nyt?

En, koska se suomalainenkaan ei hoida omaansa. Kaverin isä oli juoppo, ja kuoli hoitamattomaan diabetekseen, vaikka omassa perheessä oli terveydenhoidon ammattilaisiakin. Sen päihdeongelmaisen haluaisin nähdä, joka hoitaa kiltisti diabetestaan. Ihan missä vaan maassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa melko läheltä seuranneena totean, että ei ole Suomikaan mikään onnela, ellet ole rikas ja hyväosainen. Monella menee todella huonosti, ja kodittomiakin on.

Ainakin omalla kohdalla jossain muussa maassa elämäni olisi aivan perseellään. Täällä minusta on pidetty huolta, niinpä olen nykyään yhteiskunnan onnellinen ja aktiivinen jäsen.

Toki on niitä, jotka tippuvat tukiverkkojen ulkopuolelle. Vaikkakin määrissä huomattavasti pienempi, kuin jossain muussa maassa (etenkin USA:ssa), niin erityisesti yksikin lapsi tukiverkkojen ulkopuolella on liikaa.

Meidän täytyy siis pystyä parempaan! Mutta se ei tarkoita USA:n mallia "paremmasta".

Keskustelu käsitteli ihan muuta asiaa siihen asti, kun joku alkoi nillittää USA:n poliittisesta järjestelmästä ja köyhistä. En tiedä miten se liittyy puhetyyliin, eikä tiennyt kyseinen urputtajakaan.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkseni maailman vaurain maa ja tieteen johtomaa sekä asemahti on joku muu maa kuin Suomi. 

Muuta ylpeiltävää teillä ei olekaan kuin aseet ja mammona. Terveet ihmiset arvostavat elämässään muutakin ja haluavat pitää kaikista kohtuullisesti huolta. Ehkä moukkamaisin ylpeyden aihe.

Tiedettä toki arvostan, harmi ettei näy tavallisen amerikkalaisen sivistyksen tasossa. Se olisi vasta hienoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessako muka rintarinnan elelee vaikkapa yliopisto proffa ja kouluttamaton vankilakundi. Ihan sulassa sovussa naapureina?

Ainakin minun tuttavapiiriini kuuluu niin yliopiston professori, kuin elämässään huonommat kortit saaneita, pitkäaikaistyöttömiä jne. Osa tuntee myös toisensa. Vankilakundinkin tunnen, ei tosin mikään murhamies tms. Eikö sinulla ole monenlaisia tuttavia? Eivät elä naapureina, se on totta.

Ja USA:ssa tämä on mahdotonta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan amerikkalaisten yritteliäisyyttä ja ahkeruutta.

Tottakai sielläkin on sivistyneitä ihmisiä, mutta jos jossain törmää vaikkapa todella urpoon turistiin, se on melkein poikkeuksetta amerikkalainen. Usein sellainen hyväntahtoinen hölmö. Tunnettuja siitä, että eivät tunne muiden maiden tapoja ja/tai halua/osaa kunnioittaa niitä.

Pidän eurooppalaista kulttuuria moninkertaisesti sivistyneempänä, mutta voisin muuttaa USA:han jos vaikkapa saisin sieltä hyvinpalkatun työtarjouksen. Kyllä siihen teennäiseen tapakulttuuriinkiin tottuisi.

Minäkin pidän sivistyneempänä esim. tsekkiläistä tai italialaista kulttuuria, mutta en tod. suomalaista. 

No, suomalaisita Virossa en minäkään ole ylpeä.

Ahaa, eli yleistät kaikki Virossa olevat suomalaiset samanlaisiksi. Entä Suomessa olevat virolaiset?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on aidosti mahdollisuudet tehdä, opiskella pärjätä kenellä vain ihan eri tavalla kuin Amerikassa. Ei, Suomikaan ei ole läheskään täydellinen mutta silti valovuosien päässä edellä. Vai väitätkö tosissasi muuta?

Amerikka on hyvä maa rikkaille ja hyväosaisille, ei muille.

Tietääkseni maailman vaurain maa ja tieteen johtomaa sekä asemahti on joku muu maa kuin Suomi. 

Ja silti he eivät huolehdi omista kansalaisistaan?

Kyllä he huolhtii siinä määrin kuin ovat nähneet tarpeelliseksi huolehtia. Kannattaa muistaa, että sinne on muutettu koska entisessä kotimaassa ei ole ollut sallittua olla taloudellisesti toimelia, on saatettu kieltää elinkeinojen harjoittamista jne. Yhdysvalloissa se on vapaata ja se on katsottu tärkeämmäksi kuin rakentaa reppanoille turvaverkkoja. Tällä politiikalla jopa ne muuttajaryhmät, jotka Suomessa eivät ole kyenneet juurikaan integroitumaan työmarkkinoille, on saatu töihin ja vaurastumaan. Kumpi on parempi näille ihmisille, työ- ja sitä kautta vaurastumismahdollisuudet vai se, että säilötään syrjäytyneenä minimitoimeentulolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa melko läheltä seuranneena totean, että ei ole Suomikaan mikään onnela, ellet ole rikas ja hyväosainen. Monella menee todella huonosti, ja kodittomiakin on.

Ainakin omalla kohdalla jossain muussa maassa elämäni olisi aivan perseellään. Täällä minusta on pidetty huolta, niinpä olen nykyään yhteiskunnan onnellinen ja aktiivinen jäsen.

Toki on niitä, jotka tippuvat tukiverkkojen ulkopuolelle. Vaikkakin määrissä huomattavasti pienempi, kuin jossain muussa maassa (etenkin USA:ssa), niin erityisesti yksikin lapsi tukiverkkojen ulkopuolella on liikaa.

Meidän täytyy siis pystyä parempaan! Mutta se ei tarkoita USA:n mallia "paremmasta".

Keskustelu käsitteli ihan muuta asiaa siihen asti, kun joku alkoi nillittää USA:n poliittisesta järjestelmästä ja köyhistä. En tiedä miten se liittyy puhetyyliin, eikä tiennyt kyseinen urputtajakaan.

Sivuraide johtuu siitä, että nämä Amerikan suomalaiset kuvittelivat jenkkilandiansa olevan jotenkin ystävällisempi/positiivisempi ja puhetyylin heijastelevan tätä. Kun oikeasti on aika teennäistä teatteria.

Miehen työkaverilta meni työpaikka, kun sanoi jollekin amerikkalaiselle kollegalle liian suoraan, ilman sokerikuorrutusta. Tämä amerikkalainen loukkaantui ja suorapuheisen kanssa sitten neuvoteltiin irtisanoutumissopimus. Älytöntä pelleilyä, mutta riittävästi kun maksoivat, niin pääsivät sopimukseen.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä he huolhtii siinä määrin kuin ovat nähneet tarpeelliseksi huolehtia.

Tämä lause kertoo ihan tarpeeksi.

Vierailija kirjoitti:

Miehen työkaverilta meni työpaikka, kun sanoi jollekin amerikkalaiselle kollegalle liian suoraan, ilman sokerikuorrutusta. Tämä amerikkalainen loukkaantui ja suorapuheisen kanssa sitten neuvoteltiin irtisanoutumissopimus. Älytöntä pelleilyä, mutta riittävästi kun maksoivat, niin pääsivät sopimukseen.

Ei tarvi mennä kauemmas, kuin Ruotsiin niin sokeria odotetaan. Siellähän on ongelmana päätöksenteossa se, että kaikkien on oltava samaa mieltä ja kellään ei saa olla paha mieli ja päätösten tekeminen on vaikeaa, vaikkakin tunnelma jättekiva. Näkyy koronankin hoidossa. Mulla on sisäpiirin tietoa ja kokemusta työskentelystä ruotsalaisten kanssa, olen itse vieläpä hyvin kohtelias ja positiivinen ihminen. Mutta oli siinä hyvätkin puolensa, sillä se tunnelma todella oli jättekiva! :) Ja ruotsalaiset näyttävät tyylillään monessa menestyvän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asiaa melko läheltä seuranneena totean, että ei ole Suomikaan mikään onnela, ellet ole rikas ja hyväosainen. Monella menee todella huonosti, ja kodittomiakin on.

Ainakin omalla kohdalla jossain muussa maassa elämäni olisi aivan perseellään. Täällä minusta on pidetty huolta, niinpä olen nykyään yhteiskunnan onnellinen ja aktiivinen jäsen.

Toki on niitä, jotka tippuvat tukiverkkojen ulkopuolelle. Vaikkakin määrissä huomattavasti pienempi, kuin jossain muussa maassa (etenkin USA:ssa), niin erityisesti yksikin lapsi tukiverkkojen ulkopuolella on liikaa.

Meidän täytyy siis pystyä parempaan! Mutta se ei tarkoita USA:n mallia "paremmasta".

Keskustelu käsitteli ihan muuta asiaa siihen asti, kun joku alkoi nillittää USA:n poliittisesta järjestelmästä ja köyhistä. En tiedä miten se liittyy puhetyyliin, eikä tiennyt kyseinen urputtajakaan.

Sivuraide johtuu siitä, että nämä Amerikan suomalaiset kuvittelivat jenkkilandiansa olevan jotenkin ystävällisempi/positiivisempi ja puhetyylin heijastelevan tätä. Kun oikeasti on aika teennäistä teatteria.

Ollaan näköjään luettu ihan eri ketjua. Kulttuuri voi todellakin olla ystävällinen, vaikka on köyhiä. Oletko ikinä käynyt Kauko-Idässä? Siellä vasta ihan älyttömän ystävällisiä ollaan, vaikka kuollaan mitä vähäisimpiin sairauksiin ja jopa nälkään. Silti kulttuuri ja puhetapa on ystävällinen Suomen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Miehen työkaverilta meni työpaikka, kun sanoi jollekin amerikkalaiselle kollegalle liian suoraan, ilman sokerikuorrutusta. Tämä amerikkalainen loukkaantui ja suorapuheisen kanssa sitten neuvoteltiin irtisanoutumissopimus. Älytöntä pelleilyä, mutta riittävästi kun maksoivat, niin pääsivät sopimukseen.

Työpaikkakiusaamistaan se on loukata toisia tahallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Samaa näkee Suomessakin. Töissä kaikki arkinen tekeminen on olevinaan mahtavaa, uskomatonta ja loistavaa. Tulee välillä oikein Pohjois-Korea fiilikset, kun pomo pyytää että kaikki aukaisevat kokouksessa mikit ja sitten taputetaan äänekkäästi. Eikä todellakaan olla tehty muuta kuin perusväsynyttä duunia keskinkertaisin tuloksin.

Samoin arjessa ihmiset viljelevät super-sanoja. Sitten kun oikeasti tapahtuu jotain uskomatonta, ei taida olla enää sanoja kun ne on jo käytetty väärin.

Tuo amerikkalainen työpaikkakulttuuri on jonkun verran levinnyt ihan suomalaiseenkin kulttuuriin. Tietyille aloille. Myös esim. LinkedIn on täynnä tuota amerikkalaista puhetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen työkaverilta meni työpaikka, kun sanoi jollekin amerikkalaiselle kollegalle liian suoraan, ilman sokerikuorrutusta. Tämä amerikkalainen loukkaantui ja suorapuheisen kanssa sitten neuvoteltiin irtisanoutumissopimus. Älytöntä pelleilyä, mutta riittävästi kun maksoivat, niin pääsivät sopimukseen.

Ei tarvi mennä kauemmas, kuin Ruotsiin niin sokeria odotetaan. Siellähän on ongelmana päätöksenteossa se, että kaikkien on oltava samaa mieltä ja kellään ei saa olla paha mieli ja päätösten tekeminen on vaikeaa, vaikkakin tunnelma jättekiva. Näkyy koronankin hoidossa. Mulla on sisäpiirin tietoa ja kokemusta työskentelystä ruotsalaisten kanssa, olen itse vieläpä hyvin kohtelias ja positiivinen ihminen. Mutta oli siinä hyvätkin puolensa, sillä se tunnelma todella oli jättekiva! :) Ja ruotsalaiset näyttävät tyylillään monessa menestyvän.

Mutta menee jollakulla Ruotsissakin huonosti, joten se positiivisuus on pelkkää valetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseä aina jaksaa ihmetyttää ja ärsyttää miten dissataan täydellisesti toista kulttuuria ainoastaan sen käyttämän kielen perusteella. Ei kukaan kysy kenenkään kuulumisiaan sanoessan How are you? Kyse on ihan heipasta ja täytyy olla pösilö, jos kuvittelee muuta. Yhdysvaltalainen kulttuuri on emotionaalisempi kulttuuri, se on aggressiivisempi ja positiivisempi ja kilpailuhenkisempi kuin suomalainen ja tietenkin se heijastuu myös kielessä. Kielen opetteluun yleensä sivistyneillä ihmisillä kuuluu kulttuurin opettelu, Suomessa tätä ei ymmärretä ja kuvitellaan, että hanskataan asiat, kun osataan sanasta sanaan kääntää. Ei osata, tehdään sillä vain oma typeryys näkyväksi.

Aivan, kun ne ameriikan sivistyneet ihmiset lukemattomia muita kieliä opiskellessaan oppivat myös ko. kulttuurin hienovaraisimmat nyanssit ja siksi ovat maailmalla reissatessaan mahdoton erottaa paikallisväestöstä.

Ja on ihan tarpeeksi moneen kertaan nähty, miten ulkomailla amerikkalaiset puhuvat kovaan ääneen englanniksi pahaa jostain lähellä olevasta, ihmisestä, asiasta tai rakennuksesta.

Jostain syystä he eivät tajua, että jos heitä ymmärretään kaupan kassalla, ymmärretään heitä muuallakin.

Mulle kävi näin kun olin teininä Roomassa äidin kanssa. Oltiin syömässä ravintolassa ja mulla oli shortsit jalassa, kun oli heinäkuu ja lämmintä 37 astetta. Alkoi siinä vanhempi amerikkalainen rouva sitten kovaan ääneen sättimään miehelleen, miten häntä ÄLLÖTTÄÄ katsella, kun joku oli shortseissa ravintolassa. Miehensä oli vain hiljaa ja katseli lattiaa. Shortsini olivat ihan tavalliset kangasshortsit, ei mitkään takapuolenvilauttelumalliset. (Olin hoikka ja selluliititon, jos sitäkin joku miettii. Kovin meni jonkun polvien ja pohkeiden näkeminen tunteisiin sillä matamilla.)

Nyt harmittaa kun en silloin arkana ja ujona teininä kehdannut sanoa mitään, äitinikään ei hirveästi puhunut englantia, joten tuskin tajusi mitään. 

Näkyyhän nuo kulttuurierot ihan selvästi leffoissa ja tv-sarjoissakin.

Myös kun olen katsonut Youtubesta amerikkalaisten arvosteluvideoita esim. uusista autoista, niin videosta saatetaan käyttää puolet pelkästään auton ulkonäöstä puhumiseen ja puolet varsinaisiin ominaisuuksiin.

Suomalainen tubettaja kuittaa auton ulkonäön parilla lauseella ja siirtyy suoraan tekniikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseä aina jaksaa ihmetyttää ja ärsyttää miten dissataan täydellisesti toista kulttuuria ainoastaan sen käyttämän kielen perusteella. Ei kukaan kysy kenenkään kuulumisiaan sanoessan How are you? Kyse on ihan heipasta ja täytyy olla pösilö, jos kuvittelee muuta. Yhdysvaltalainen kulttuuri on emotionaalisempi kulttuuri, se on aggressiivisempi ja positiivisempi ja kilpailuhenkisempi kuin suomalainen ja tietenkin se heijastuu myös kielessä. Kielen opetteluun yleensä sivistyneillä ihmisillä kuuluu kulttuurin opettelu, Suomessa tätä ei ymmärretä ja kuvitellaan, että hanskataan asiat, kun osataan sanasta sanaan kääntää. Ei osata, tehdään sillä vain oma typeryys näkyväksi.

Aivan, kun ne ameriikan sivistyneet ihmiset lukemattomia muita kieliä opiskellessaan oppivat myös ko. kulttuurin hienovaraisimmat nyanssit ja siksi ovat maailmalla reissatessaan mahdoton erottaa paikallisväestöstä.

Ja on ihan tarpeeksi moneen kertaan nähty, miten ulkomailla amerikkalaiset puhuvat kovaan ääneen englanniksi pahaa jostain lähellä olevasta, ihmisestä, asiasta tai rakennuksesta.

Jostain syystä he eivät tajua, että jos heitä ymmärretään kaupan kassalla, ymmärretään heitä muuallakin.

Mulle kävi näin kun olin teininä Roomassa äidin kanssa. Oltiin syömässä ravintolassa ja mulla oli shortsit jalassa, kun oli heinäkuu ja lämmintä 37 astetta. Alkoi siinä vanhempi amerikkalainen rouva sitten kovaan ääneen sättimään miehelleen, miten häntä ÄLLÖTTÄÄ katsella, kun joku oli shortseissa ravintolassa. Miehensä oli vain hiljaa ja katseli lattiaa. Shortsini olivat ihan tavalliset kangasshortsit, ei mitkään takapuolenvilauttelumalliset. (Olin hoikka ja selluliititon, jos sitäkin joku miettii. Kovin meni jonkun polvien ja pohkeiden näkeminen tunteisiin sillä matamilla.)

Nyt harmittaa kun en silloin arkana ja ujona teininä kehdannut sanoa mitään, äitinikään ei hirveästi puhunut englantia, joten tuskin tajusi mitään. 

Minän menin Wienissä vahingossa ravintolaan shortsit jalassa helteellä. Tultiin huomauttamaan että on kiellettyä olla täällä shortsit jalassa. Siellä se oli joissain paikoissa kiellettyä, joissain toisissa ei ollut.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan näköjään luettu ihan eri ketjua. Kulttuuri voi todellakin olla ystävällinen, vaikka on köyhiä. Oletko ikinä käynyt Kauko-Idässä? Siellä vasta ihan älyttömän ystävällisiä ollaan, vaikka kuollaan mitä vähäisimpiin sairauksiin ja jopa nälkään. Silti kulttuuri ja puhetapa on ystävällinen Suomen verrattuna.

Itseasiassa olen samaa mieltä. Pidän Kaukoidän kulttuurista.

Tarkoitin vain selittää, mistä sivuraide lähti liikkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen työkaverilta meni työpaikka, kun sanoi jollekin amerikkalaiselle kollegalle liian suoraan, ilman sokerikuorrutusta. Tämä amerikkalainen loukkaantui ja suorapuheisen kanssa sitten neuvoteltiin irtisanoutumissopimus. Älytöntä pelleilyä, mutta riittävästi kun maksoivat, niin pääsivät sopimukseen.

Ei tarvi mennä kauemmas, kuin Ruotsiin niin sokeria odotetaan. Siellähän on ongelmana päätöksenteossa se, että kaikkien on oltava samaa mieltä ja kellään ei saa olla paha mieli ja päätösten tekeminen on vaikeaa, vaikkakin tunnelma jättekiva. Näkyy koronankin hoidossa. Mulla on sisäpiirin tietoa ja kokemusta työskentelystä ruotsalaisten kanssa, olen itse vieläpä hyvin kohtelias ja positiivinen ihminen. Mutta oli siinä hyvätkin puolensa, sillä se tunnelma todella oli jättekiva! :) Ja ruotsalaiset näyttävät tyylillään monessa menestyvän.

Mutta menee jollakulla Ruotsissakin huonosti, joten se positiivisuus on pelkkää valetta.

Ei välttämättä "pelkkää valetta", mutta osittain kyllä. Voi se silti siellä työpaikalla olla kivakin juttu.